Siinäkö SYY

luin kerran erään jutun jossa kerrottiin,että aikoinaan kieltenopettajien kokouksessa puhuttiin tästä pakkoruotsista,ja eräs ruotsinkielinen opettaja oli sanonut jotta pakkoruotsi täytyy olla - sillä jos ei sitä olisi niin suomenkieliset oppilaat saisivat suuren edun itselleen ruotsinkielisiin oppilaisiin nähden.He kun joutuvat lukemaan Suomea.

Juttu pitää varmaan paikkansa,mutta ruotsinkielisten täytyy muistaa että he ovat vähemmistö,ja vähemmistön edustajan pitää opetella maan valtakieli - näinhän se on joka paikassa.

Mutta kun lueskelee ruotsinkielisten kommentteja,niin niistä paistaa monesti läpi sellainen asia,että he eivät koe olevansa mitään vähemmistöä.Vaan paremminkin jonkinlaisessa erikoisasemassa olevaa "eliittiä" - jolle muilla ei ole vara sanoa mitään.
25132
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 25

Vanhimmat

" ruotsinkielinen opettaja oli sanonut jotta pakkoruotsi täytyy olla - sillä jos ei sitä olisi niin suomenkieliset oppilaat saisivat suuren edun itselleen ruotsinkielisiin oppilaisiin nähden"
Niin yllensä maailmalla on että vähemmistö opetelee maan pääkielen, laki ei siihen pakota mutta se on oleellinen fakta monissa maissa.. Jos vähemmistö haluaa pärjätä siinä maassa niiin pääkieli on osattava , muuuten on liian pienellä markkinaalueella. Käsittäen Pohjanmaan rannikon ja Ahvenanmaan.. Muuallahan jodut päivitttämään muumisvenskasi eikä se sittenkään käy Tanskassa, Norjassa tai Islannissa... Eikö ne jo nyt joudu opetelee Ruotsin ruotsinkielen joltain osin..! Eipä siitä valiteta..!

Äänestä

Tämä on juuri taustalla pakkoruotsitukseen, kuten myös 70 luvulla ruotsiinmuuton vuosina, että luultiin ko muuttoliikkeen jatkuvat for ever.

Äänestä

Voi reppana. Tanskalaiset ja norjalaiset ymmärtävät suomenruotsia erittäin hyvin. Norjalaiset ymmärtävät muita pohjoismaisia kieliä kaikkein parhaiten niin tanskaa kuin ruotsiakin.
Kun sieltä kohta lauot, että ei tanskaa ja norjaa ainakaan ymmärrä ruotsin itäisen murteen perusteella, niin ainakin äidinkieleltään suomalaisten osalta olet oikeassa. Tanskan ja norjan ymmärtäminen vaatii kovasti harjoittelua. Puhuttuna norja on helpompaa ymmärtää ruotsin perusteella kuin tanska. Kirjoitettuna ne eivät kumpikaan ole kovinkaan kaksisia ymmärtää ruotsin perusteella.

Äänestä
  • Muistan kun ruotsissa asuessani olin eräällä tunnetulla svedu-firmalla töissä,no kerran tuli juuri tanskalaisia käymään ja ruotsalainen johto sitten esitteli paikkoja - JA ENGLANNIN KIELELLÄ.

    Moni ruotsalainen on sanonut minulle,että ei sitä tanskaa kyllä oikein ymmärrä.

    Äänestä

  • javisst- kirjoitti:

    Muistan kun ruotsissa asuessani olin eräällä tunnetulla svedu-firmalla töissä,no kerran tuli juuri tanskalaisia käymään ja ruotsalainen johto sitten esitteli paikkoja - JA ENGLANNIN KIELELLÄ.

    Moni ruotsalainen on sanonut minulle,että ei sitä tanskaa kyllä oikein ymmärrä.

    Niinhän mä just sanoin. Mutta eipä taaskaan yleistetä. Etelä-Ruotsin murteita puhuvilla ei ole yleensä minkäänlaisia ongelmia ymmärtää puhuttuakaan tanskaa. Muilla ruotsalaisilla se on varmaan aika tapauskohtaista.

    Joskus olen leikkinyt ajatuksella, että pitäisikö Suomessa opiskella Skånen murretta tai vaikka suoraan tanskaa. Siis leikki leikkinä, älkää polttako pelihousujanne.

    Äänestä

Minä ruotsinkielenä ymmärrän hyvin, kuten kaikki muutkin ruotsinkieliset, että olemme kielellisesti maassamme vähemmistönä. Sen saa usein tuntea jopa nahoissaan. En halua olla missään erikoisasemassa, vaikka jotkut suomenkieliset usein niin kirjoittaa.

Kysynkin, pitääkö minulla olla vähemmän oikeuksia, äidinkieleni takia? Minulla on lähes samoja oikeuksia kuin suomenkielinen ja olen siitä kiitollinen. Mielestäni elämä maassamme on hyvä ja elämisen arvoinen.

Äänestä
  • No ettekös te pääse esim. korkeakouluihin vähän niinkuin jonon ohi?

    Äänestä

  • millä pisteillä kirjoitti:

    No ettekös te pääse esim. korkeakouluihin vähän niinkuin jonon ohi?

    Luulin että tämä jo oli loppuun jauhettu aihe.
    Emme pääse jonon ohi.

    Se on totta, että:
    -korkeakouluopiskelupaikkoja ruotsinkielellä on suhteellisesti hieman enemmän kuin suomenkielellä.

    - kuka tahansa, äidinkielestä riippumatta, pääsee niihin opiskelemaan. Ruotsinkielinen ei pääse ”jonon ohi”

    -kaikki suomenkieliset eivät pysty opiskelemaan ruotsin kielellä

    -kaikki ruotsinkieliset eivät pysty opiskelemaan suomen kielellä ja on äärettömän monta alaa, joka ruotsinkielinen ei ollenkaan pysty opiskelemaan ruotsiksi suomessa. Voiko silloin sanoa, että suomenkielinen pääsee ruotsinkielisen ”jonon ohi”? Minusta ei.

    Helvettiin kaikki kieliriidat ja muiden mustamaalaaminen!

    Äänestä

  • bofor kirjoitti:

    Luulin että tämä jo oli loppuun jauhettu aihe.
    Emme pääse jonon ohi.

    Se on totta, että:
    -korkeakouluopiskelupaikkoja ruotsinkielellä on suhteellisesti hieman enemmän kuin suomenkielellä.

    - kuka tahansa, äidinkielestä riippumatta, pääsee niihin opiskelemaan. Ruotsinkielinen ei pääse ”jonon ohi”

    -kaikki suomenkieliset eivät pysty opiskelemaan ruotsin kielellä

    -kaikki ruotsinkieliset eivät pysty opiskelemaan suomen kielellä ja on äärettömän monta alaa, joka ruotsinkielinen ei ollenkaan pysty opiskelemaan ruotsiksi suomessa. Voiko silloin sanoa, että suomenkielinen pääsee ruotsinkielisen ”jonon ohi”? Minusta ei.

    Helvettiin kaikki kieliriidat ja muiden mustamaalaaminen!

    On monesti todistettu, kuinka surunuorilla on helpompi päästä opiskelemaan. Perussyy on se, että käytännössä lähes kaikki surunuoret ovat nykyään kaksikielisiä LUONNOSTAAN.
    Sen sijaan suomalaisnuoret eivät ole, vaan osaavat pääosin LIIAN huonosti ruotsia sillä opiskellakseen.
    Lisäksi monet surunuoret menevät korkeampaan koulutuksen ilman kielikiintiön apua. Ne paremmat juuri tekevät niin. Siten heikommille jää tuplaosuus kiintiöistä eli käytännössä KAIKKI surunuoret pääsevät haluamaansa koulutukseen.

    Äänestä

  • Totuus! kirjoitti:

    On monesti todistettu, kuinka surunuorilla on helpompi päästä opiskelemaan. Perussyy on se, että käytännössä lähes kaikki surunuoret ovat nykyään kaksikielisiä LUONNOSTAAN.
    Sen sijaan suomalaisnuoret eivät ole, vaan osaavat pääosin LIIAN huonosti ruotsia sillä opiskellakseen.
    Lisäksi monet surunuoret menevät korkeampaan koulutuksen ilman kielikiintiön apua. Ne paremmat juuri tekevät niin. Siten heikommille jää tuplaosuus kiintiöistä eli käytännössä KAIKKI surunuoret pääsevät haluamaansa koulutukseen.

    Se on kyllä rajusti liioteltu että KAIKKI ruotsinkieliset pääsisivät haluamaansa koulutukseen. Aika iso osa kuitenkin pääsee. Aina ei löydy haluttua ruotsinkielistä koulutusta Suomesta ja silloin on joko mentävä Ruotsiin opiskelemaan tai sitten valita vähemmän kiinnostava ala.

    Äänestä

"”– –. Jo 70-luvulla eräässä peruskoulukokouksessa, muistaakseni Jyväskylässä Peruskoulu 5 vuotta -seminaarissa, uskalsi eräs silloisen kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston edustaja esittää pakollisuuden todellisen syyn, joka paljastaa, että alkujaankaan ei ole ollut kysymys koulujen kielipolitiikasta vaan yleisestä yhteiskuntapolitiikasta. Hän sanoi pakkoruotsista käydyssä keskustelussa jokseenkin sanatarkasti näin: 'Suomen kaltaisessa maassa pienen vähemmistön on pakko oppia valtaväestön kieli eli suomi, jos haluaa työtä pienen kotipaikkansa ulkopuolelta – varsinkin ruotsinkielisellä rannikolla. Ruotsinkielisiltä lapsilta kuluu siihen valtavasti aikaa ja voimia. Jos suomenkielisillä ei olisi tätä vastaavaa 'rasitetta', he voisivat käyttää aikansa ja voimansa hyödyllisemmin esim. englantiin tai matematiikkaan, jolloin ruotsinkieliset lapset joutuisivat epäoikeudenmukaiseen asemaan.' Tämä oli siis pakollisen ruotsin ajajien filosofia ja todellinen motiivi – –.”

– Asseri Joutsimäki, Opettaja-lehti (Keskustelua-palsta), 10/2004

Äänestä
  • No niin siinähän se tulikin selvästi.

    Äänestä

  • "Peruskoulu 5 vuotta-seminaarissa" Jyväskylässä vuonna 1977 esitti kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston edustaja em. yhdenvertaisuusvaatimuksen puhujapöntöstä sitä täsmentäen: "Jos suomenkielisillä oppilailla ei ole tällaista rasitetta, he voivat opiskella jotain tärkeämpää ainetta ja saavat ansiottoman edun ruotsinkielisiin ikätovereihinsa nähden". Hän lisäsi käytäväkeskutelussa minulle suoraan: "Ymmärrät itsekin, että jos pakkoruotsi poistetaan, ei kestä kauan, kun kaikkien suurten firmojen johtajien nimet ovat suomenkielisiä"."

    Äänestä

  • galsten kirjoitti:

    "Peruskoulu 5 vuotta-seminaarissa" Jyväskylässä vuonna 1977 esitti kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston edustaja em. yhdenvertaisuusvaatimuksen puhujapöntöstä sitä täsmentäen: "Jos suomenkielisillä oppilailla ei ole tällaista rasitetta, he voivat opiskella jotain tärkeämpää ainetta ja saavat ansiottoman edun ruotsinkielisiin ikätovereihinsa nähden". Hän lisäsi käytäväkeskutelussa minulle suoraan: "Ymmärrät itsekin, että jos pakkoruotsi poistetaan, ei kestä kauan, kun kaikkien suurten firmojen johtajien nimet ovat suomenkielisiä"."

    Aina paranee.

    Äänestä

  • heh heh kirjoitti:

    Aina paranee.

    Tää on kyllä oikea jymypaukku. Toivottavasti ei vuoda lehdistöön.

    Äänestä

  • galsten kirjoitti:

    "Peruskoulu 5 vuotta-seminaarissa" Jyväskylässä vuonna 1977 esitti kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston edustaja em. yhdenvertaisuusvaatimuksen puhujapöntöstä sitä täsmentäen: "Jos suomenkielisillä oppilailla ei ole tällaista rasitetta, he voivat opiskella jotain tärkeämpää ainetta ja saavat ansiottoman edun ruotsinkielisiin ikätovereihinsa nähden". Hän lisäsi käytäväkeskutelussa minulle suoraan: "Ymmärrät itsekin, että jos pakkoruotsi poistetaan, ei kestä kauan, kun kaikkien suurten firmojen johtajien nimet ovat suomenkielisiä"."

    Ironista onkin, että nykyään suurin osa suurten firmojen johtajista on jo suomenkielisiä, muutamia vanhoja pieruja lukuunottamatta esim. Wahlroos, mutta pakkoruotsi on silti kiviriippana, joka on saatava poistettua mahdollisimman pian.

    Äänestä

  • surullinen totuus kirjoitti:

    Ironista onkin, että nykyään suurin osa suurten firmojen johtajista on jo suomenkielisiä, muutamia vanhoja pieruja lukuunottamatta esim. Wahlroos, mutta pakkoruotsi on silti kiviriippana, joka on saatava poistettua mahdollisimman pian.

    Niinhän se on.
    Suomenkieliset johtajat ovat johtajia ja ruotsinkieliset johtajat ovat pieruja.

    Kertooko se jotakin asenteestasi?

    Äänestä

  • Jokikinen kirjoitti:

    Niinhän se on.
    Suomenkieliset johtajat ovat johtajia ja ruotsinkieliset johtajat ovat pieruja.

    Kertooko se jotakin asenteestasi?

    Kertooko asenteestasi jotain kun vääristelet toisen tekstiä. Vaikka "vanha pieru" ei ilmauksena kovin kaunista kieltä olekaan, niin on se aivan eri asia kuin pelkkä pieru.

    Vanhoista pieruista puhumisella kirjoittaja ilmeisesti viittasi menneeseen aikaan jämähtäneisiin, nykyajasta vieraantuneisiin ja otettaan menettäviin ruotsinkielisiin suuruuksiin.

    Äänestä

  • qw1 kirjoitti:

    Kertooko asenteestasi jotain kun vääristelet toisen tekstiä. Vaikka "vanha pieru" ei ilmauksena kovin kaunista kieltä olekaan, niin on se aivan eri asia kuin pelkkä pieru.

    Vanhoista pieruista puhumisella kirjoittaja ilmeisesti viittasi menneeseen aikaan jämähtäneisiin, nykyajasta vieraantuneisiin ja otettaan menettäviin ruotsinkielisiin suuruuksiin.

    Aivan. Osa johtajista ovat ”vanhoja pieruja” ja osa ”nykyaikaisia” johtajia.

    Äänestä

Suomenruotsalaisten oma etu on poistaa pakkoruotsi, se alkaa olla varsin selvää...

Äänestä
  • Pakkoruotsifobia on tällä palstalla saanut ylimitoitetut suhteet.
    Päättäjien (ja Matti Meikäläisen) priorisoinnissa ongelma löytyy mapista Ö

    Äänestä

70 % kansasta vastustaa pakkoruotsia, kyse on samanlaisesta rasismista kuin etelä-afrikassa aikoinaan.

jokinen saa olla rauhassa siellä mappi ö:ssä , sinne kuulutkin ..:)

Äänestä
  • Entä jos minä väitän että 71% kansasta puoltaa pakkoruotsia. En väitä että se on totta, mutta väitän kivenkovaa, että sinun väitteesi ei pidä paikkaansa

    Äänestä

  • Jokikinen kirjoitti:

    Entä jos minä väitän että 71% kansasta puoltaa pakkoruotsia. En väitä että se on totta, mutta väitän kivenkovaa, että sinun väitteesi ei pidä paikkaansa

    Siinähän väität, Mappi A:n väitettä kuitenkin empiirisen kokemuksen lisäksi puoltaa viralliset tutkimukset, vaikka aivan 70% ei olisikaan. Omaa väitettäsi ei taida tukea edes Magman teettämät tutkimukset.

    Äänestä

Pidetään se kansanäänestys niin eiköhän selviä :)

Suomen nuoriso jo muuten äänestää vuosittain jättämällä ruotsin kirjoittamatta!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


BJ. kirjoitti:

luin kerran erään jutun jossa kerrottiin,että aikoinaan kieltenopettajien kokouksessa puhuttiin tästä pakkoruotsista,ja eräs ruotsinkielinen opettaja oli sanonut jotta pakkoruotsi täytyy olla - sillä jos ei sitä olisi niin suomenkieliset oppilaat saisivat suuren edun itselleen ruotsinkielisiin oppilaisiin nähden.He kun joutuvat lukemaan Suomea.

Juttu pitää varmaan paikkansa,mutta ruotsinkielisten täytyy muistaa että he ovat vähemmistö,ja vähemmistön edustajan pitää opetella maan valtakieli - näinhän se on joka paikassa.

Mutta kun lueskelee ruotsinkielisten kommentteja,niin niistä paistaa monesti läpi sellainen asia,että he eivät koe olevansa mitään vähemmistöä.Vaan paremminkin jonkinlaisessa erikoisasemassa olevaa "eliittiä" - jolle muilla ei ole vara sanoa mitään.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu