Kielikylpy on sellainen asia, jota Rkp haluaa suomenkielisille, mutta ei ruotsinkielisille.
Christer Laurén on ollut ruotsinkielen professori Vaasan yliopistossa. Hän tutki kielen opetusta, monikielisyyttä ja erikoisalaviestintää. Laurén toi kielikylpymallin Suomeen ja sopeutti sen Suomen tarpeisiin. Ruotsin kielen kielikylpyyn Suomessa kuuluu, että suomenkieliset lapset käyvät ennen koulun alkua kaksi vuotta sellaisessa päiväkodissa, jossa kaikki toiminnot tapahtuvat ruotsiksi. Ensimmäisen vuoden aikana koulussa lapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan ruotsiksi. Vähitellen suomenkielisen opetuksen osuus kasvaa. Vieraiden kielten opetus aloitetaan aikaisemmin kuin tavallisissa kouluissa, koska kielikylpyoppilaiden on helppo oppia myös muita kieliä. Laurénilla on ollut vastuu niin kielikylpyopettajien koulutuksesta kuin kielikylvyn tutkimuksesta ja sen tiedotuksesta. Vähitellen vastuun ottavat aiemmin Laurénin tutkijaopiskelijoina olleet kielikylvyn osaajat.
Laurén on kehittänyt kansainvälistä yhteistyötä sellaisten monikielisten ympäristöjen kanssa, joissa kielikylpy Suomen tavoin antaa nopean alun monikielisyyteen. Yhteistyömaita ovat Kanada ja Barcelonan alue Espanjassa sekä Pohjois-Italia. Laurén on julkaissut raportteja tutkimusalueeltaan seitsemällä eri kielellä. Hän työskenteli talven 2004–2005 Italiassa vierailevana professorina ja tutkijana.
Christer Laurén on ollut ruotsinkielen professori Vaasan yliopistossa. Hän tutki kielen opetusta, monikielisyyttä ja erikoisalaviestintää. Laurén toi kielikylpymallin Suomeen ja sopeutti sen Suomen tarpeisiin. Ruotsin kielen kielikylpyyn Suomessa kuuluu, että suomenkieliset lapset käyvät ennen koulun alkua kaksi vuotta sellaisessa päiväkodissa, jossa kaikki toiminnot tapahtuvat ruotsiksi. Ensimmäisen vuoden aikana koulussa lapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan ruotsiksi. Vähitellen suomenkielisen opetuksen osuus kasvaa. Vieraiden kielten opetus aloitetaan aikaisemmin kuin tavallisissa kouluissa, koska kielikylpyoppilaiden on helppo oppia myös muita kieliä. Laurénilla on ollut vastuu niin kielikylpyopettajien koulutuksesta kuin kielikylvyn tutkimuksesta ja sen tiedotuksesta. Vähitellen vastuun ottavat aiemmin Laurénin tutkijaopiskelijoina olleet kielikylvyn osaajat.
Laurén on kehittänyt kansainvälistä yhteistyötä sellaisten monikielisten ympäristöjen kanssa, joissa kielikylpy Suomen tavoin antaa nopean alun monikielisyyteen. Yhteistyömaita ovat Kanada ja Barcelonan alue Espanjassa sekä Pohjois-Italia. Laurén on julkaissut raportteja tutkimusalueeltaan seitsemällä eri kielellä. Hän työskenteli talven 2004–2005 Italiassa vierailevana professorina ja tutkijana.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Ruotsinkielinen, rkp-läinen Marika Tandefelt:
"Vaikka asuisin Suomen ruotsinkielisimmällä paikkakunnalla Korsnäsissä, en panisi lastani suomenkieliseen kouluun. On riski että lapsi kadottaa keskeiset osat sanavarastostaan." (Hbl 16.8.2002.)
Kielikylvynpoliittinen tarkoitus onkin tehdä suomenkieliset lapset puolikielisiksi, saada heidät kadottamaan keskeiset osat sananvarastostaan.
Miksi yksikielisen maan lapset pitäisi kielikylvettää naapurimaan kielellä?
Naurettavaa...
Siksi ettei maan lapset jäisivät yksikileisiksi lapsiksi!
vuk ju al, sinä todella tarvitset kielikylpyä suomenkielellä! Kumpaa tarkoitat: jäisivät vai eivät jäisi???
Ei tarvita mitään kielikylpyjä, vaan vapaa kielivalinta kouluihin.
Niin varmistamme laajimman kielikirjon Suomeen.
Vai mitä?
"Miksi yksikielisen maan lapset pitäisi kielikylvettää naapurimaan kielellä?
Naurettavaa... "
Vain henkisesti peräkammarin poika voi kirjoittaa että tämä maa on yksikielinen.
Missä hemmetin peräkylässä olet kasvanut?
Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä....
Jostain luin, että "sitähän sanotaan, että ruotsia puhuvat ovat terveempiä ja elävät kauemmin, ovat onnellisempia ja rikkaampia. Eivät ollenkaan äkkipikaisia ja sulkeutuneita"...Syy olisi "yhteisöllisyys eli ruotsinkielisyys...
Toisen henkilöryhmän kieli olisi siis "parempaa" kuin toisen. Nyqvistin tekstissä ruotsin kieli tekee ruotsalaiset terveiksi ja iäkkäiksi, eli siis "paremmiksi". Suomenkieliset ovat "huonompia", koska heillä ei ole sitä ruotsinkielisten "yhteisöllisyyttä" eli ruotsin kieltä.
Fredrika Nyqvistin väitöskirjasta:
"Eroja suomen- ja ruotsinkielisten terveydessä.Teema väitökselle sosiaalinen pääoma, tutkinut terveyseroja suomen- ja ruotsinkielisten välillä Suomessa, miten ne liittyvät sosiaaliseen pääomaan.
Sitähän sanotaan, että suomenruotsalaiset voivat paremmin ja elävät kauemmin kiitos sosiaalisen pääoman...."
Niinhän sitä sanotaan. Mutta sanotaan paljon muutakin puuta heinää...
Ruotsinkieliset kuulemma mielummin työskentelevät ryhmissä kuin suomenkieliset, osaavat small talkia eivätkä ole niin suorapuheisia ja päällekäyviä kuin suomenkieliset.
Tiedä sitä sitten....
Laurenin tarkoitus on tuhota suomen kieli.
Nyqvist taas on selkeästi rasisti.
Suruilla on nyt "viimeinen taisto" eli torjuntataistelu menossa. Näyttää olevan eloonjäämiskysymys tämä kielitaistelu. Mukaan on valjastettu jopa Suomen saamelaiset (!) , voi tokkiisa.
Kuntavaaleissa RKP:llä on lista jopa muutamassa Lapin saamelaisvoittoisessa kunnassa. En ole kyllä ikäpäivänä siellä kuullut ruotsia puhuttavan...
Kaimansa meinasi järjestää kielikylvyn kotkassa..
Laurenin suku, mistä se tulee?
Ruotsinkielestä.
ohoh... Jos sanoo että kieliryhmät toimivat eri tavalla ei sillä sano että toinen on parempi tai toinen on huonompi. Jos itsetunto on huono niin sillä tavalla tietenkin sen tulkitsee. Mutta kun me ruotsinkieliset tutkimusten mukaan eläämme kauemmin, voimme paremmin ja olemme onnellisemmat kuin pääväestö se poikkeaa muista vähemmistöistä. Ja kun tämä ei johdu varallisuudesta koska keskitulot ovat meillä kuin suomnekielisillä samaa luokkaa (suurin osa meistä hurreistakin EI tule rikkaasta perheestä tai elää perintörahoilla) niin onhan mielenkiitoista tietää mistä se johtuu. Ja jos se sociaalisesta pääomasta johtuu niin silloin se on jotain josta jokainen Suomessa asuva voisi hyötyä onhan se koko maallemme parempi jos kaikki voivat paremmin ja eläämme onnellisempina.
Kotka kaappaaja oli Lauren !
Kappas kummaa, taas viestit katoilevat. Ja syynä oli vain se että arvostelin Hyypän ns. "tutkimuksia", kuten moni muukin. Nehän ovat olleet vain kyselyjä vanhuksille kokevatko he itsensä terveiksi ja onnelliseksi, ja mukana tietenkin höysteenä Hyypän omia tulkintoja vastauksista. Siitä on tieteellisyys kaukana.
Lauren on tosiaan monen pahan alku ja juuri. Ei ihme, työskenteleehän hän täpöillä svekotuksen puolesta kaikin mahdollisin keinoin, Freudentahlin hengessä.
No jaa, eihän tuossa kielikylvetyksessä sinänsä ole mitään ongelmaa, se on vain yksi tapa opettaa vierasta kieltä.
Sehän tässä vain on se ongelma että miksi sitä toteutetaan pääasiassa vain siinä muodossa, että suomenkielisiä kylvetetään ruotsinkielisiksi. Eli jos kielenopetusmenetelmä on todella toimiva, niin miksei kylvetetä oikeasti tarvittavilla muille isoille maailmankielille (myös muille kuin englannille) tai miksei ruotsinkielisiä kylvetetä suomeksi. Suru-professori tuntuu todellakin paneutuneen innolla nimenomaan suomenkielisten ruotsittamiseen.
Ja tosiaan sehän on puoliksi vapaaehtoinen, eli siinä voi valita vapaaehtoisesti vaihtoehtoisen tavan suorittaa peruskoulun pakkoruotsi.
Toisaalta kyllä tuntuu että kielikylvetyksen kautta pyritään kasvattamaan näitä tulevaisuudessa rkp:tä äänestäviä puolisuruja, joilla on tämän kautta sitten vip-lippu ruotsinkielisiin jatko-opintoihin muiden suomenkielisten ohi. Kaipa sekin on sitten joillekin vanhemmille tärkeää .
Kyllä kielikylpy meneekin toiseen suuntaan. Mutta kaikkialla missä kielikylpyä käytettään on todettu että kielelle joka on vähemmistöasemassa paikallisessa yhteiskunnassa se tuottaa puolikielisuutta koska omalle kielelle ei saa tukea ympyröivästa yhteiskunnasta. Siksi on vähän suomenkielisiä kielikylpyjä. Mutta löytyyhän niitä. Sukulaislapsi on ollut suomenkielisessä kylvyssä.
Ihan samalla tavalla kielikylpy ei toimisi suomenkielisille lapsille Ruotsissa koska heidän äidinkielensä ei saisi tarvittavaa tukea, kun se sen sijaan toimisi ruotsinkielisille lapsille.
Itse en koskaan voisi ajattella että suomenkieliset kielikylpylapset olisi pakko tulla suruiksi tai puolisuruiksi vaan minusta he voivat kylpyllä aika vaivatta saada mukaansa toisen kielen. Kuten meidän lapsemme voivat saada suomenkielen mukaansa niillä paikkakunnilla missä ruotsi on vahvana yhteiskunnassa.
"Mutta kaikkialla missä kielikylpyä käytettään on todettu että kielelle joka on vähemmistöasemassa paikallisessa yhteiskunnassa se tuottaa puolikielisuutta koska omalle kielelle ei saa tukea ympyröivästa yhteiskunnasta. Siksi on vähän suomenkielisiä kielikylpyjä. Mutta löytyyhän niitä. "
Niin löytyy, vaikkapa koko Pohjanmaa ilman Vaasaa ja Kyrönmaata olisivat mitä erinomaisimpia paikkoja suomenkielelle kylvettämiseen.
"Ihan samalla tavalla kielikylpy ei toimisi suomenkielisille lapsille Ruotsissa koska heidän äidinkielensä ei saisi tarvittavaa tukea, kun se sen sijaan toimisi ruotsinkielisille lapsille."
No omista ruotsinserkuistani yksi minua vanhempi piti kyllä melkoisena kielikylpynä kun kylmiltään suunnilleen maahan tulon jälkeen vietiin ruotsalaiseen kouluun, ja mitään ei ymmärtänyt oppitunnista. No ehkä siinä ei ollut enää kylvettämisestä kyse vaan enemmänkin ruotsinkielenopetuksen allasohjelmasta: "ui tai huku".
"Itse en koskaan voisi ajattella että suomenkieliset kielikylpylapset olisi pakko tulla suruiksi tai puolisuruiksi vaan minusta he voivat kylpyllä aika vaivatta saada mukaansa toisen kielen."
Ei tietenkään ole pakko, mutta se olisi toivottavaa?
Minua ei sinänsä ruotsi häiritse kielenä, vaan sen ylikorostettu asema, sen jälkeen kun sen asema muutetaan merkitystään vastaavaksi vähemmistökieleksi, jota opiskellaan vapaaehtoisesti, niin ehkä sitten voisi harkita mielipiteen muuttamista suomenkielisten ruotsittamiseen kielikylvyilla.
Luulen että viimeisin vaihtoehto on nykyisen kielikylvetyksen takapirujen päätavoite. Muutoinhan kielikylvetettäisiin ummikkosurujen lapset suomeksi, ja pidettäisiin muuten huoli heidän myöhemmästä ruotsinkielisyydestään ja sen vaatimista erityistarpeista.
Apuna ovat olleet Kanadan Quepecin provinsiin kielikylvetyksen kehittäjät. He ovat kehittäneet kielikyvetyksen provinssin omaan tarpeeseen. Noin 80% provinssin asukkaista puhuu ranskaa äidinkielenään, eli noin 6 miljoonaa immeistä.
Lehtijuttujen perusteella täällä vierailleet kanukkikielikylvettäjät kuvittelevat tilanteen olevan samanlainen täällä, että n. 95% väestöstä puhuu ruotsia äidinkielenään. Saavat tietonsa suruilta. Viimeksi näkemässäni jutussa vieraileva kanukkikylvettäjä-proffa vaahtosi miten kielikylvetyksessä vähemmistön lapset oppivat sekä enemmistön kielen että säiyttävät vanhempiensa kielen. Ja miten ihmeellistä että suomenkieliset vastustavat sitä. Heräsi kysymys, mikä vähemmistö? Miksi kylvetys sitten suomenkielisille, hehän ovat enemmistö kaikkialla?
Kielikylvyt ovat vain suomenkielisten ruotsinkielistämistä varten.
Samoin puhe kaksikielisistä kouluista on vain suomenkielisten ruotsinkielistä mistä varten.
Lauren...hmm tuttu nimi jostain...
Pietarsaaren kriisin aikaan...
Folktinget vaatii lisää rahaa kielikylpyyn.
Onko tämä kielikylpy jotenkin pakollinen? Joutuvatko kaikki nyt kylpyyn vasten tahtoaan?
Vieläkö Folktinget käyttää tunnettua saksalaista kielikylpysuolaa Zyklon B:ta?
Se on SS:n käytössä.