Hilja Aaltonen 105-vuotias tänään 27.9.2012

Ajatella. 105 vuotta ja Kristuksen mieli on hänessä kirkkaana. Ehkä hänen muistinsa pelaa vielä inhimillisestikkin hyvin, mutta Hilja on esimerkki siitä, kuinka Jeesus pitää huolen, kun antaa itsensä kokonaan Hänelle ja laskee itsensä täysin Jeesuksen varaan.
Näin meidän kaikkien tulisi tehdä jo nuoruuden päivinä, eikä luottaa itseensä, eikä järkeensä, eikä muistiinsa, eikä voimiinsa, eikä varoihinsa ym, vaan että laskee itsensä täysin Jeesuksen varaan kaikessa.

Itseensä luottava huomaa sen sitten vanhetessaan, oliko valinta oikea. Jumalan ihminen ei katoa vanhetessaan, vaikka ruumis rapistuukin ja muisti pätkii. Pyhä Henki on ihmeellinen huolenpitäjä. Vaikka kaikki muu katoaa, niin Jeesus ja Jumalan asiat on kirkkaana mielessä. Uusi ihminen ei rapistu.
Kunnia Herralle.

UPDATE_8974595 kirjoitti:

Ajatella. 105 vuotta ja Kristuksen mieli on hänessä kirkkaana. Ehkä hänen muistinsa pelaa vielä inhimillisestikkin hyvin, mutta Hilja on esimerkki siitä, kuinka Jeesus pitää huolen, kun antaa itsensä kokonaan Hänelle ja laskee itsensä täysin Jeesuksen varaan.
Näin meidän kaikkien tulisi tehdä jo nuoruuden päivinä, eikä luottaa itseensä, eikä järkeensä, eikä muistiinsa, eikä voimiinsa, eikä varoihinsa ym, vaan että laskee itsensä täysin Jeesuksen varaan kaikessa.

Itseensä luottava huomaa sen sitten vanhetessaan, oliko valinta oikea. Jumalan ihminen ei katoa vanhetessaan, vaikka ruumis rapistuukin ja muisti pätkii. Pyhä Henki on ihmeellinen huolenpitäjä. Vaikka kaikki muu katoaa, niin Jeesus ja Jumalan asiat on kirkkaana mielessä. Uusi ihminen ei rapistu.
Kunnia Herralle.

että ihminen itse voisi eläessään tietää valintojensa oikeellisuudesta, tietysti voi ajatella tietävänsä mutta tarkoitan TIETÄMISELLÄ ihan tietämistä kahden vaihtoehdon välillä, sillä valintoja on elämä täynnä ja jos Jumala suo, voidan jotakin TIETÄÄ mutta vasta Jumalan ilmoittamana ja sanansa on opetuksensa ja tulkinnat ovat ihmisen ja valinnat samoin, joten ajattelen kyllä, että elämämme on Jumalan kädessä ja itse emme kyllä asioita loppujenlopuksi TIEDÄ. Kuten Paavali kirjoitti, jos joku luulee jotakin tietävänsä ei vielä TIEDÄ kuten tietää tulee.

Autuaat kaikki, jotka turvaavat Isään Jumalaan Pojan Jeesuksen nimessä ja elävät Jumalan Hengen voimassa, mutta tämänkin TIETÄMINEN on eri asia kuin siinä eläminen. Olemme eräällä tavalla sidotut tähän täydelliseen subjektiivisuutemme ja omaan napaamme vaikka tietysti voimme tarkkailla myös toisten elämää ja koko luomakuntaa ja ihmisten aikaansaannoksia tässä maailmassa ihan kokonaisuudessa ja uskonnollisuudessa myös.

Autuaat kaikki, jotka Jeesus tuntee ystävänään kuten Aabrahamin tunnusti ´Herraansa rakastavaksi´, amen. Tämä on myös hyvän paimenen Jeesus tahto meille kaikille häntä seuraaville ja ristimme kantaville, amen, hallelujah, Herra Jeesus on hyvä paimen ja armonsa pysyy iankaikkisesti.

UPDATE_8974595 kirjoitti:

Ajatella. 105 vuotta ja Kristuksen mieli on hänessä kirkkaana. Ehkä hänen muistinsa pelaa vielä inhimillisestikkin hyvin, mutta Hilja on esimerkki siitä, kuinka Jeesus pitää huolen, kun antaa itsensä kokonaan Hänelle ja laskee itsensä täysin Jeesuksen varaan.
Näin meidän kaikkien tulisi tehdä jo nuoruuden päivinä, eikä luottaa itseensä, eikä järkeensä, eikä muistiinsa, eikä voimiinsa, eikä varoihinsa ym, vaan että laskee itsensä täysin Jeesuksen varaan kaikessa.

Itseensä luottava huomaa sen sitten vanhetessaan, oliko valinta oikea. Jumalan ihminen ei katoa vanhetessaan, vaikka ruumis rapistuukin ja muisti pätkii. Pyhä Henki on ihmeellinen huolenpitäjä. Vaikka kaikki muu katoaa, niin Jeesus ja Jumalan asiat on kirkkaana mielessä. Uusi ihminen ei rapistu.
Kunnia Herralle.

tärkein eli Jeesus on selvä ja varma ja vastaanottamisen arvoinen ja ainoa mahdollinen elämäksi ja hyväksi hengelliseksi, amen.

enpä ole varma kirjoitti:

että ihminen itse voisi eläessään tietää valintojensa oikeellisuudesta, tietysti voi ajatella tietävänsä mutta tarkoitan TIETÄMISELLÄ ihan tietämistä kahden vaihtoehdon välillä, sillä valintoja on elämä täynnä ja jos Jumala suo, voidan jotakin TIETÄÄ mutta vasta Jumalan ilmoittamana ja sanansa on opetuksensa ja tulkinnat ovat ihmisen ja valinnat samoin, joten ajattelen kyllä, että elämämme on Jumalan kädessä ja itse emme kyllä asioita loppujenlopuksi TIEDÄ. Kuten Paavali kirjoitti, jos joku luulee jotakin tietävänsä ei vielä TIEDÄ kuten tietää tulee.

Autuaat kaikki, jotka turvaavat Isään Jumalaan Pojan Jeesuksen nimessä ja elävät Jumalan Hengen voimassa, mutta tämänkin TIETÄMINEN on eri asia kuin siinä eläminen. Olemme eräällä tavalla sidotut tähän täydelliseen subjektiivisuutemme ja omaan napaamme vaikka tietysti voimme tarkkailla myös toisten elämää ja koko luomakuntaa ja ihmisten aikaansaannoksia tässä maailmassa ihan kokonaisuudessa ja uskonnollisuudessa myös.

Autuaat kaikki, jotka Jeesus tuntee ystävänään kuten Aabrahamin tunnusti ´Herraansa rakastavaksi´, amen. Tämä on myös hyvän paimenen Jeesus tahto meille kaikille häntä seuraaville ja ristimme kantaville, amen, hallelujah, Herra Jeesus on hyvä paimen ja armonsa pysyy iankaikkisesti.

>>Kuten Paavali kirjoitti, jos joku luulee jotakin tietävänsä ei vielä TIEDÄ kuten tietää tulee.

UPDATE_8974595 kirjoitti:

>>Kuten Paavali kirjoitti, jos joku luulee jotakin tietävänsä ei vielä TIEDÄ kuten tietää tulee.

oletkin paljon enemmän varmasti Jeesuksen hyvällä tiellä kuin minä, joka näen sen synnin minussa riippuvan kiinni ja jopa mahdottoman parannuksen teon voin kokea tässä nykyisessä tilanteessa vaikka Jeesus on Herra ja häneen turvaan ja Jumala voi kaiken, mutta minä olen sidottu napaani ja samoin kaikkeen siihen, joka on elämässäni ja tiedän Jumalan tahdon vastaiseksi myös. Kuka pelastaa minut tästä? Tietysti Jeesus voi ja tahtoo että teen parannuksen, mutta mikä se on kun kahdessa vaitoehdossa on molemmissa sekä hyvät perustelut parannukseen että hyvä perustelut sen tekemättömyyteen.

En ole välttämättä rikkonut ihmisiä vastaan vaan Jumalaa vastaan. Tietysti kaikki johtuu väärästä mielenlaadustani ja synnistä ja kaikesta huonosta, joka on minussa. Ilman parannusta jatkan synnissä ja parannuksen tehdessäni saatan mennä ojasta allikkoon. En itse asiassa edes tiedä mikä on Jumalan tahto varmuudella, eikä Jumalakaan tahdo sitä erikseen ilmoittaa, koska meidän on pahat teot ja vastuu myös parannuksesta, toki tässä tapauksessa parannus saattaa johtaa vain pahempaan (en tiedä) ja silloin koskettaa myös toisia eikä vain itseäni.

Vertailun vuoksi voisi sanoa, että jos olet antanut sanasi jostakin asiasta, joka on vastoin Jumalan tahtoa, niin tuleeko sinun perua sanasi vai jatkaa huonossa. ´joka ei valaansa riko, vaikka on vannonut vahingokseen;´

Tämä oli vertauskuvallinen asia, vaikka toki sotilasvalankin on monet antaneet ja sitten myöhemmin uskoon tulleet. Totellako siis ihmistä vai Jumalaa, jos tulisi se omakohtaisesti eteen?

Hyvin kirjoitat ja kirjoitti:

oletkin paljon enemmän varmasti Jeesuksen hyvällä tiellä kuin minä, joka näen sen synnin minussa riippuvan kiinni ja jopa mahdottoman parannuksen teon voin kokea tässä nykyisessä tilanteessa vaikka Jeesus on Herra ja häneen turvaan ja Jumala voi kaiken, mutta minä olen sidottu napaani ja samoin kaikkeen siihen, joka on elämässäni ja tiedän Jumalan tahdon vastaiseksi myös. Kuka pelastaa minut tästä? Tietysti Jeesus voi ja tahtoo että teen parannuksen, mutta mikä se on kun kahdessa vaitoehdossa on molemmissa sekä hyvät perustelut parannukseen että hyvä perustelut sen tekemättömyyteen.

En ole välttämättä rikkonut ihmisiä vastaan vaan Jumalaa vastaan. Tietysti kaikki johtuu väärästä mielenlaadustani ja synnistä ja kaikesta huonosta, joka on minussa. Ilman parannusta jatkan synnissä ja parannuksen tehdessäni saatan mennä ojasta allikkoon. En itse asiassa edes tiedä mikä on Jumalan tahto varmuudella, eikä Jumalakaan tahdo sitä erikseen ilmoittaa, koska meidän on pahat teot ja vastuu myös parannuksesta, toki tässä tapauksessa parannus saattaa johtaa vain pahempaan (en tiedä) ja silloin koskettaa myös toisia eikä vain itseäni.

Vertailun vuoksi voisi sanoa, että jos olet antanut sanasi jostakin asiasta, joka on vastoin Jumalan tahtoa, niin tuleeko sinun perua sanasi vai jatkaa huonossa. ´joka ei valaansa riko, vaikka on vannonut vahingokseen;´

Tämä oli vertauskuvallinen asia, vaikka toki sotilasvalankin on monet antaneet ja sitten myöhemmin uskoon tulleet. Totellako siis ihmistä vai Jumalaa, jos tulisi se omakohtaisesti eteen?

>>oletkin paljon enemmän varmasti Jeesuksen hyvällä tiellä kuin minä

UPDATE_8974595 kirjoitti:

>>oletkin paljon enemmän varmasti Jeesuksen hyvällä tiellä kuin minä

erinäisissä asioissa Jumalan opetuksessa on kyllä sellainen ettei voi olla varma istuakko vai muuta tehdä. Onneksi tuon pedon merkin suhteen lähitulevaisuudessa ei ole samanlaista epävarmuutta.

Parannus ja pyhitys kirjoitti:

erinäisissä asioissa Jumalan opetuksessa on kyllä sellainen ettei voi olla varma istuakko vai muuta tehdä. Onneksi tuon pedon merkin suhteen lähitulevaisuudessa ei ole samanlaista epävarmuutta.

Totta puhut. Oppia ikä kaikki, Jumalan koulussakin. Joku uskova sanoi eräässä seurakunnan tilaisuudessa, kun meni puhumaan, että hän aikoo nyt kertoa virheistä, mitä hän on tehnyt uskontaipaleensa aikana. Monet kai ajatteli, että tässä tää ilta nyt meni, eikä tästä jää mitään käteen.
Mutta illasta oli kai kehkeytynyt hyvin siunattu. Se rohkaisi monia. Jos kerran tuokin reppana on Jeesuksen oma kaikista virheistään huolimatta ja Jeesus häntä vielä käyttääkin, niin miksei myös minuakin.
Virheistäkin voi oppia ja Pyhä Henki opettaa monilla tavoin. Pyhityskin on Jumalan lahja.

Siitä merkistä ei ole epävarmuutta, ei. Se vaan ihmetyttää, kun Raamatussa kaikki tämä seisoo selvästi, niinkin tarkasti, että kerrotaan mihin merkki laitetaan ja kun useat uskomattomatkin sen ovat lukeneet ja kuitenkaan he eivät ihmettele, kuinka tämä on tiedetty jo kaksituhatta vuotta sitten.
Kaikki menee niin tarkasti, että merkki löytää tiensä juuri oikeanpuoleiseen käteen, tai sitten otsaan. Ajatella, että se on sanottu Raamatussa. Että se on juuri oikea käsi.
Jumalan Sana on totta ja se tekee työnsä, se ei tyhjänä palaja. Se joko pelastaa tai paaduttaa, jos suljemme sydämemme. Sana pitää ottaa vastaan, jos mielii pelastua. Jotkut ottaa osia Sanasta, sieltä täältä. Jotkut ottaa lähes kaiken ja jättää jotakin pois, joka ei sovi hänen uskoonsa tai uskonsuuntansa oppiin. Joku muuttaa Sanaa oppiinsa sopivaksi. Joku ehkä lisää jotakin(järjen päätelmiä).
Sana on koko Jumalan Sana, mitään siitä pois ottamatta tai sitä muuttamatta, tai siihen lisäämättä. Puhdasta, seitsenkertaisesti puhdistettua. Siis täydellistä, muuttumatonta, katoamatonta.
Sana tulee ottaa uskossa vastaan, Jeesuksen uskossa. Jeesus ei tule sydämeen vain osaksi, vaan kokonaan ja Hän puhdistaa meidät Sanansa ja Henkensä kautta. Vesi ja veri pitävät yhtä. Sana ja Pyhä Henki pitävät yhtä. Molemmat yhdessä tarvitaan, että voimme ymmärtää oikein.

>>"silloin kun saarnatuoli syttyy, kirkko on tulessa"

H.A. sanoi eräässä haastattelussaan, että hän uskoo sen herätyksen tulevan KANSANLÄHETYKSESTÄ, siis kirkon sisältä, ei helluntailaisuudesta.

Niin, ja kirjoitti:

H.A. sanoi eräässä haastattelussaan, että hän uskoo sen herätyksen tulevan KANSANLÄHETYKSESTÄ, siis kirkon sisältä, ei helluntailaisuudesta.

tule Jeesuksesta on vain ihmisten uskonnollista toimintaa.

Niin, ja kirjoitti:

H.A. sanoi eräässä haastattelussaan, että hän uskoo sen herätyksen tulevan KANSANLÄHETYKSESTÄ, siis kirkon sisältä, ei helluntailaisuudesta.

Joo jotain tähän tapaan sanoi. Herätys, siis seurakuntaherätys lähtee kirkon piirin uskovien joukosta.
Tässä on tarkemmin selitetty, mistä on kyse.

Morsiamen merkki Suomessa 1.

Hengellinen Jumalan palvelus (Morsiamen merkki Suomessa 2. ) Rauma

Löytyvät tältä sivulta:

http://www.jukkapartala.fi/saarnat.php