Elävä elämä opettaa suuria työläisjoukkoja (ja pienyrittäjiä) ymmärtämään kapitalismin viimeisimmän talouspoltiikan tuhoisuuden.
Kreikassa ja Espanjassa kuohuu. Suuria joukkoja esiintyy kaduilla ilmoittamssa mielipiteensä. Ammattiliittoja on mukana esiintymisissä.
Kuohunta tulee väistämättä pohjoisemmaksi. Kaikissa EU:n maissa "mätetään valtionvelan kautta rahaa" joko omalle tai vieraalle porvaristolle. Vastikkeetta.
Pääoma ei tyydy pelkästään työväenluokan etujen kiristämiseen. Se, valtansa voimassa, ottaa kohteeksi koko palkkatyöväestön. Toimihenkilöt ja virkamiehet ovat kurituksen sisällä.
Politiikka on jo johtanut tuotannon supistamiseen. Noin 20 miljoonaa työkäsiparia on vailla työtä EU:ssa. Tarpeita ja mahdollisuuksia tuottaa on olemassa.
Kreikassa ja Espanjassa kuohuu. Suuria joukkoja esiintyy kaduilla ilmoittamssa mielipiteensä. Ammattiliittoja on mukana esiintymisissä.
Kuohunta tulee väistämättä pohjoisemmaksi. Kaikissa EU:n maissa "mätetään valtionvelan kautta rahaa" joko omalle tai vieraalle porvaristolle. Vastikkeetta.
Pääoma ei tyydy pelkästään työväenluokan etujen kiristämiseen. Se, valtansa voimassa, ottaa kohteeksi koko palkkatyöväestön. Toimihenkilöt ja virkamiehet ovat kurituksen sisällä.
Politiikka on jo johtanut tuotannon supistamiseen. Noin 20 miljoonaa työkäsiparia on vailla työtä EU:ssa. Tarpeita ja mahdollisuuksia tuottaa on olemassa.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Porvaristo kärjistää luokkaristiriitaa. Se ottaa takaisin niitä etuja, joita työväestö on vuosikymmenten aikana saavuttanut.
Sille avautui siihen tilaisuus Neuvostoliiton kaatumisen seurauksena. Välittömästi 90 luvulla laajeni yleismaailmalliseksi yksittäiset kovan kapitalismin (mm. thatserismi Englannissa) talousopit.
Porvaristo ei kykene siihen yksin omana itsenään. Se käyttää hyväkseen porvarillista parlamentarismia ja toimii valtion kautta ja sitä hyväksi käyttäen.
90-luvulla marxilaiset olivat haannuksessa. Se oli luonnollista. Kapitalismin kritiikki ei silti lakannut.
Syntyi kokonainen monenkirjavien pikkuporvarillisten liikkeiden ja jopa uusien puolueiden kenttä ja jotka arvostelevat niitä tai näitä puolia. Arvostelu ei toistaiseksi ole johtanut kummoisiinkaan tuloksiin.
Arvostelulta puuttuu keskeinen - pääoma on tosissaan. Se ei leiki. Sen tarkoitus on alentaa työvoimatavaran arvoa vuosikymmeniä taaksepäin.
Turhaa nimetä ja värittää asioita uudelleen. Kun on kerran lainattu kulutukseen rahaa on se maksettava. Olihan lainatessa sekin vaihtoehto olemassa jotta ei lainata vaan säästetään ja laitetaan menot tulojen mukaan.
Omat kansan valitsemat poliitikothan ovat lainasopan keittäneet eli kansa on syyllinen. Siinä eivät lakot ja mielenosoitukset auta vaan talkoopäivät olisivat tehokkaammat velkojen maksuista suoriutumiseksi.
Koko Euroopan ja EU alueen kustannustaso on liian korkea ja sitä on laskettava jos aiomme selviytyä. Siinä on ay liikkeelle miettimistä miten tehdä se siten, että näyttää siltä jotta palkkoja nostetaan. Ne kun ovat vaikeuksissa ymmärtämättömän kannattajakuntansa vuoksi joka vaatii heti päätä vadille jos lähdetään ainoaan oikeaan toimeen eli jakamaan työtä uudelleen.
"Koko Euroopan ja EU alueen kustannustaso on liian korkea ja sitä on laskettava jos aiomme selviytyä. "
Juuri näin puhuu pääministerimme, hallitus ja hallituspuolueet. Samalla kannalla lienee myös perussuomalaisten Soini. Hän sanoo oikein, että Suomen työläisiltä siirretään varoja "kriisimaiden" pääomalle mutta jättää kertomatta, että Suomessa on jo pari vuosikymmentä siirretty palkkatyöläisten varoja eduskunnan kautta omalle porvaristolle ja valtionvelka on kasvatettu yli 90 miljardiksi euroksi. Työttömyys on silti korkealla tasolla.
Työväestöä narrataan mennen tullen. Eräässä viestissä osoitettiin hyvin lisäarvon suhteen palkkatuloihin nähden kasvaneen merkittävästi viime vuosina.
Suomea siis kriisitetään keinotekoisesti ja sidotaan tulevien hallitusten käsiä vuosikymmeniksi.
Katainen ja Urpilainen kehtaavat julkisesti naruttaa ettei valtionvelka vaikuta valtion menoihin. Jos valtionvelka on ilmaista, sitähän kannattisi ottaa heti tuhansia miljardeja. Hallitus naruttaa vähätietoista kansanosaa mennen tullen.
Globaalissa maailmassa jossa vähemmälle jääneet ovat alkaneet jakamaan kakkua meidän kanssamme on alkanut taisto siitä kuka saa mitäkin. Koska maapallo on rajallinen niin kaikki eivät pysty meidän elintasoamme saavuttamaan vaan meidän on lähestyttävä heitä ja jossain joko vapaaehtoisesti tai suuren sodan kautta saavutetaan jonkinlainen tasapaino.
Minä en suosisi tuota sota vaihtoehtoa vaikka se näyttää todennäköisemmältä vaan lätisin sopeuttamaan omaa talouttamme tulevaan jolloin me olisimme voittajia kokonaisuudessa kehittyvien maiden rinnalla.
Me olemme kaikki työväestöä, koululaisia, opiskelijoita tai entisiä työläisiä eli eläkeläisiä. Ei ole ketään narraajaa tai narrattavaa siinä suhteessa.
Jos hieman katselet milloin ja mistä syystä valtion velka on viimeksi kasvanut niin sosiaalisista syistä eikä siitä, että joku sitä taskuihinsa tunkisi. Kun verotulot laskun vuoksi ovat laskeneet eikä ole haluttu budjetoida sitä täysimääräisenä joka olisi tarkoittanut huomattavia vähennyksiä niissä eduissa joita teidän porukkanne pitää "ansaittuina". Sosiaali ja työllisyysmenoihin on haettava jostain rahaa koska osa kansasta ei ole varautunut omaehtoisesti näihin sadepäiviin. Idea siihenhän on opetettu jo kansakoulussa kun kerrottiin Joosefin neuvoista Faaraolle miten hyvinä vuosina piti varastoida viljaa jotta huonoina olisi jotain mitä syödä. neuvo on siten ainakin 4000 vuotta vanha vaan ei vielä uponnut teidän koviin kalloihinne.
En usko Kataisen ja Urpilaisen moista väittäneen valtion velasta, vaan arvelen sinun ymmärtäneen jotain väärin, huomioitsija.
On totta että vain työ luo arvoa. Työ ja tuotanto on se perusta, jonka pohjalla jokainen yhteisö kehittyy tai taantuu.
Joka ikinen vuosikymmen jokaisen TES-neuvottelujen alla työnantajaliitot laulavat samaa virttä - yritykset ovat konkan partaalla ei ole varaa korotuksiin.
Tätä olen kuulostellut 40 vuotta.
Yllättäen sama laulu kävi viime vuosisadan alussa, kun työväenluokka järjestäytyi ammattiliittoihin.
Nyt näyttää olevan tulossa tuotannollinen maailmanloppu. Kokonaistuotanto kasvaa kyllä Euroopan maissa mutta jostain syystä varoja palkkojen maksuun ei riitä!
Pelkkään vientiin perustuva talouspolitiikka on tiensä päässä. Kaikki haluavat vain viedä. Vientiin uhrataan paljon työläisten veromarkkoja. Kukaan ei osta ja maat rikastuvat itsestäään. Paitsi kehitysmaat eivät saa tuoda EU:n alueelle. Vähän päästä on syytöksiä valtio tuesta eli dumppaamisesta.
Tietysti väärä arvio. Noin ei voi mennä. Sama on kuntien kohdalla. Niissä on kiivas kilpailu, kuka tuo mm. uuden matkailuyrityksen, vaikka alueella monet pienyrittäjät ovat jo vaikeuksissa. Yrityksen (usein pienyrittäjä) saamisesta maksetaan yhä enemmän. Työvoimatoimisto ohjaa palkkatukea uudelle yrittäjälle ja toimiva saman alan yritys menee nurin. No sille tarjotaan uudella nimellä toisessa kunnassa toisen yrityksen syrjäyttämismahdollisuutta.
Normaali kuvio olisi - yritys saa pankista lainaa ja menestyy jos tuotteelle on markkinoita.
Yleiskuvio ei perustukaan markkinoiden normaaliin toimintaan - työn tuottavuuden kohottamiseen ja josta seuraisi työajan lyhentäminen ja sosiaalisten rahastojen kasvaminen. Sosiaaliset rahastot puretaan ja varoja ohjataan toisiaan syövien yritysten keskinäisen kilpailun edistämiseen.
Myös kunnissa siirrtetään toimintoja kans.väl. hoiva- ja terveysalan yrityksille, jotka saavat miljoonien tuet, vievät verot veroparatiiseihin, alistavat kunnat valtaansa ja lopputuloksena valtio hyväksyy verokannan alenemisen.
Työläisten etujärjestöt sanovat jotta vain työ luo arvoa. Se on kuitenkin vain osa totuutta sillä se työ pitää luoda ensin, ennen kuin se työläinen sitä lähtee tekemään.
Jos viedään joukko hitsareita ja putkimiehiä rakennukseen jossa on putkia ja teräslevyjä sekä runsaasti työvälineitä mutta ei sanota mitä pitäisi tehdä niin miten hyvin markkinoitavan kuvittelisitte sen tuloksen olevan?
Kuka niistä työläisistä päättäisi mitä niistä raaka.aineista tehdään? ja millä aikataululla, mihin hintaan ja kenelle tulos myytäisiin?
Kuka maksaisi raaka-aineet ja työkalut? jne. Työ ei siis sinänsä luo vaan suunnittelu ja markkinointi. Noihin molempiin tarvitaan taas pääomia joilla homma rahoitetaan eli ostetaan raaka-aineet ja se tila jossa työskennellään.
Miten tulos nyt sitten eri osatekijöiden kanssa tasataan jotta ketään ei riistetä, ei edes sitä pääomasijoittajaa?
"Jos viedään joukko hitsareita ja putkimiehiä rakennukseen jossa on putkia ja teräslevyjä sekä runsaasti työvälineitä mutta ei sanota mitä pitäisi tehdä niin miten hyvin markkinoitavan kuvittelisitte sen tuloksen olevan"
Siteerauksen kaltainen yksinkertaisuus voi syntyä vain siltä, joka ei ole tutustunut Marxin "Pääomaan". Tai ei ole ollut päivääkään työelämässä ja kertoo kulmakunnan kapakan olutuutisia.
Tuotantoprosessi on kokonaisuus, jossa monenlaiset ammattimiehet alkaen tavaraoiden kuljettajista, suunnittelijoihin, työnjohtajiin, eri alojen ammattimiehiin, inisnööreihin ja pääjohtajaan saakka järjestävät konkreettisesti tuotteiden valmistamisen.
Kaikki jotka osallistuvat tuotannon suoritusportaaseen, ovat tarpeellisia työläisiä ja saavat palkkansa.
Kuinka pienyrtittäjäksi itsensä luokitteleva (ja itse omaa työpanostaan yritykselleen luultavasti antanut) voi kuvitella tuotannon tapahtuvan ilman työtä.
Myös työnjohto työn organisoinnissa on vättämätön.
Mitä tulee rakennusalan ammattilaisiin, juttu on toisinpäin kuin pienyrittäjä esittää. He osaavat lukea piirustuksia. He tietävät mistä lähdetään liikkeelle ja kuinka mm. putkityö sovitetaan muiden työvaiheiden kanssa yhteen. He myös osaavat neuvoa työnjohdolle, mitä tavaraa ja milloin työmaalle tarvitaan.
Sama on muiden ammattlilaisten kanssa.
Tällä en kiistä työnjohdon tarpeellisuutta. Tällä halusin kertoa, että ammattimies ei seiso työmaalla tavarakasan keskellä pää tyhmänä.
Omaan kokemukseeni viitaten, olen paljon enemmän neuvonut työnjohtoa niiden organisaatiotyössä kuin he minua työssäni.
Luulen, että kokemukseni on yleispätevä ottaen huomioon että suorituspuolen työläiset eivät tiedä, missä seuraava työmaa on tai tehdas kyseessä ollessa mitä tuotetta seuraavaksi tehdään.
Pienyrittäjä yritti tehdä työläisestä nahjusmaista roskaa mutta syyllistyi halpamaiseen työläisen työn panetteluun.
Suurten rahojen omistaminen ei edistä tippaakaan tuotannon etenemistä. Pääomien omistaminen ei tuo hänelle alkeellistakaan hitsauksen taitamista.
Et vastannut oleelliseen pääkysymykseen siitä miten se tulos jaetaan osallistujien kesken oikeudenmukaisesti jottei ketään riistetä? Tuo kysymyshän oli siinä viimeisessä kappaleessa. Riistostahan te yleensä syytätte muita vaikka he tarjoavat hyvää hyvyyttään teille töitä.
Kai jokainen osaa lukea piirustuksia vaan niitä ei esimerkissäni ollut ja sillä perustelen sitä koneistoa joka muodostuu muista henkilöistä kuin niistä varsinaisista työläisistä jotka toisten suunnitelmat lopulta kokoavat.
Vastaa siis siihen viimeiseen kappaleeseen!
Enkä tehnyt kenestäkään nahjusta vaan pyrin esittämään sen, että se suorittavan työn tekijä ei ole systeemin kannalta henkilökohtaisesti kovin tärkeä vaan on helpoiten korvattavissa kun taas suunnittelu, pääomasijoittaja ja markkinointi johdon lisäksi ovat ne elin tärkeät osat firmaa. Joskin heitäkin voidaan vaihtaa jos homma ei luonnu.
"että se suorittavan työn tekijä ei ole systeemin kannalta henkilökohtaisesti kovin tärkeä vaan on helpoiten korvattavissa "
Mikä lie teoria mutta kuvastaa hyvin kirjoittajan ylenkatsetta työntekijöihin. Aivan kuin yritykset tulisivat ilman niitä toimeen.
Marxilainen yhteiskuntateoria näkee asian niin, että tuotanto on yhteiskunnalista. Tuotannon perusolemus on tuottaa yhteiskuntaa varten. Konkreettisia ihmisiä varten. Vammaisiakin, eläkeläisiä, lapsia, sairaita, kaikkia varten.
Ehkä on virtuaali-ihmisiä ja joille osa tuotteista menee, mene ja tiedä. Ainakin kovasti jotkut palstalla esittelevät virtuaaliteorioita.
Siteeraus pitää osaa työläisistä roskaväkenä ja jotka voitaisiin heittää sivuun kuin ruostevehnä. Normaali porvarilinen persoona ei asiaa noin näe. Tiedämme kyllä mitkä piirit "korvaavat" tiettyjä työläisiä tietyissä olosuhteissa. Suomen porvaristo on antanut aiheesta hyvät opetukset.
Tuotannossa kaikkien siihen osallistuvien työpanos on välttämätön. Muuten tuotetta ei synny.
Tuotantoon liittyy olennaisena osana työturvallisuus, terveydenhuolto, perus- ja ammatillinen koulutus, vanhusten hoito ym. ym.
Entäpä jos kaikki tuotantoon osallistuvat työläiset ryhtyvät itseyrittäjiksi (jotkut voivat palkata yrityksenä toisia itseyrittäjiä tosiyrittäjille). Ammattiliitot tietysti kaatuvat ja tilalle tulee Matti Vanhasen johtama pienyrittjien liitto. Ryhtyykö Vanhasen liitto huolehtimaan itseyrittäjien yleisistä työehdoista.
Luultavasti ensi eduskuntavaalien jälkeen maahan tulee Kokoomuksen ja Perussuomalaisten rungolla hallitus. Se tulee toteuttamaan rajut leikkaukset myös muille kuin perinteisille työläisille. Leikkaukset voivat toki alkaa milloin tahansa ja mahdollisesti jo tulevana keväänä. Nykyhallituksen toteuttamat leikkaukset ovat porvaristolle herkullinen pala
Porvaristolla ei ole muuta mahdollisuutta. Talouden valvontaa ei tule hetikohta ja tuskin ollenkaan (kunnollinen seuranta).
Italiassa oli muuten perjantaina julkisten alojen yleislakko. Uutisointi tapahtumasta oli yllättävän heikko.
Mikään taloudellinen pakko ei edellyttäisi Euroopan mitassa alentamaan tuotantoa, palkkoja ja eläkkeitä sekä samalla uusimaan aseistusta.
Tilanne heijastaa työväenliikkeen heikkoutta. Niin suurta heikkoutta, että pääoma pystyy lisäämään lisäarvon tuotantoa ilman vaikeaa tuotannon kehittämistä ja laajenamista.
Pääoma tekee sen porvarillisen valtion, porvarillisen demokratian kautta.
Minä en "huomioitsija" anna teorioiden sotkea selvää ajattelua ja kokemuksia käytännön elämästä. On selvää, että jos otetaan vaikka laivan valmistus niin laivasuunnitteluun on huomattavasti vaikeampaa saada ammattiväkeä kuin hitsaamaan sitä kokoon suunnittelun jälkeen. Tuo ei myöskään mitenkään aliarvosta työntekijöitä vaan toteaa hyviä hitsaajia olevan enemmän kuin hyviä laivasuunnittelijoita. Sama koskee kaikkia aloja elektroniikasta lähtien, harva kokoonpanotyöläinen pystyisi suunnittelemaan sitä tuotetta jota on kokoamassa.
Sille, että jokainen alkaa yrittäjäksi ja myy panostaan parhaaseen hintaan en vastusta vaan pidän hyvänä suuntana. Yritykset kilpailevat keskenään ja hyvästä tuloksesta saa paremman korvauksen kuin huonosta. Silloin ei ole tuntiansiota vaan urakkapalkka tietystä suorituksesta. Todella hyvä idea komun esittämäksi!!!
Eurooppa ja Pohjois-Amerikka joutuvat molemmat rustaamaan elintasoaan globaalin keskitason suuntaan koska muutoin seurauksena on katastrofi ja jos kommunistinen ajattelu on siinä esteenä on ajattelua korjattava.
Työväki on liikkeen alkuajoista muuttunut oleellisesti, ”vanhanaikaisia” työpaikkoja on paljon vähemmän määrällisesti koska koneellistuminen on niitä korvannut. Muut työpaikat ovat lisääntyneet eivätkä niiden haltiat ole enää oikein äärivasemmiston saavutettavissa maailman muututtua. Maailmassahan kaikki muuttuu koko ajan niin väestönkin mielipiteet.
Aseistuksella ja vaikka vaneritehtaiden työpaikoilla ei ole paljoakaan yhteistä. Työpaikat vähenevät aloilla joita ei kalliissa Euroopassa kannata enää tehdä ja uusia syntyy enemmän koulutusta vaativille aloille. Se edellyttää eurooppalaisilta intoa ja innovaatioita uusien tuotteiden kehittelyyn, tuotteiden joiden hintaan ainakin alkuun mahtuu korkea kustannustasomme.
"Sille, että jokainen alkaa yrittäjäksi ja myy panostaan parhaaseen hintaan en vastusta vaan pidän hyvänä suuntana. "
Tässä on rehdin porvarin rehti lausunto lähiajan poliittisesta tehtävästä, ehkä jopa päätehtävästä.
Poliittisen tunnuksen toinen muoto, oikea sanamuoto on seuraava. Ammattiliitot on hajoitettava, poistettava yhteiskuntaelämästä, koska ne puolustavat sosiaalisuutta työelämässä. Ne ovat este riiston asteen jyrkälle lisäämiselle. Ilman ammatiliittoja (myös poliittista työväenliikettä) työläiset insinöörejä ja ekonomisteja myöden ovat samassa asemassa kuin jos myisivät työvoimaansa yksinyrittäjinä.
Keskustapuolueen (työreformi-ideologia) ja Kokoomuksen "jokainen on oman onnensa seppä" -ideologia tähtäävät pakkatyöläisten yhteisen esiintymisen (järjestäytymisen) kumoamiseen, koska se on näiden ainoa keino selviytyä.
Porvariston tavoite on selvä. Se on selvä ilman työeläkeläisen tunnustustakin.
Työläisten yhteistoiminta, järjestäytyminen on yhtä ajankohtainen tänäänkin kuin viime vuosisadan alun Suomessa.
Luulen että toimihenkilöt, virkamiehet ja nykyään korkeammatkin toimihenkilöt ovat kanssani samaa mieltä yhteenliittyneen voiman edullisuudesta. Sangen pieni ryhmä suurten yritysten johdossa olevia johtotason persoonia pärjäävät omillaan. Ne suorastaan lahjotaan pääomalle uskollisiksi.
Työtätekevien järjestäytyminen on marxilaisuuden perusnäkemys. Ilman sitä ei voi tulla toimeen, ei ainakaan kapitalismissa. Tässä suhteessa väestön enemmistö Suomessa kannattaa marxilaisuutta.
Sehän oli sinun ideasi arvoisa ”Huomioitsija” tässä kohta jossa toit asian esiin:
”Entäpä jos kaikki tuotantoon osallistuvat työläiset ryhtyvät itseyrittäjiksi ”
Minähän vain pidin sinun ideaasi hyvänä!
Toisaalta en ole edes porvari vaan kuukausipalkkaa nauttinut joka nyt on tavallaan sen työn seurauksena eläkkeellä joka samoin maksetaan kuukausittain. Porvarit saat hakea kauppakamarilta!
Myös ammattiliittojen hajottaminenkin on sinun ideasi, minun mielestäni niiden vain pitäisi siirtyä tähän aikaan. Ne eivät puolusta sosiaalisuutta työelämässä koska ne eivät oikeasti välitä työttömistä vaan ainoastaan maksavista jäsenistään. Itsensä työllistäminen ei välttämättä ole huono ajatus, siinä pystyt parempaan kunhan vain pystyt työn sinulle antavalle osoittamaan etusi sen työn tekijänä. Tuohonhan massaa kauppaava ay liike ei pysty. En tiedä sitäkään mistä sen porvariston tänään löydät minulle se ainakaan ei ole selvinnyt.
Sen kuitenkin tiedän, ettei työväen liike ole sanojensa takana vaan pyrkii luistamaan siitä mistä aina vappuna laulaa, kaikki kansat on veljet keskenään. Tehän sitä pyritte väistämään kun toinen on pulassa, sitä auttamista nimittäin.
Vaikeaa uskoa työväestön enemmistön Suomessa kannattavan marxilaisuutta, sen kannattajat kun saavat vain puolen prosentin luokkaa olevan äänisaaliin ja jos mukaan lasketaan vasuritkin niin mahtaako silti mennä 10% poikki.
Jopa prosentit kohoavat. Silti sekään ei pidä paikkaansa.
Kun Katainen sanoo eri yhteyksissä, että talous on yhteiskunnallisten ratkaisujen keskeinen perustekijä, hän puhuu kuin marxilainen. Katainen ei kuitenkaan ole marxilainen. Hän on porvarillisen puolueen puheenjohtaja ja puolustaa porvarillisia arvoja sekä pääoman ensijaisuutta.
Samalla Katainen kumosi palstan antipunikkien mm. "työeläkeläisen" näkemykset rahan ilmestymisestä tyhjästä tai että rahalla ei olisi yhteyttä tuotantoon.
Probleemi on mielenkiintoinen. Miksi Katainen perustaa yhteiskunnan ja taouden reaaliteetit tuotantoon ja esiintyy marxilaisen yhteiskuntanäkemyksen mukaisesti.
Antipunikit alatasolla voivat suoltaa päätöntä propagandaa joko tyhmyyttään tai tietoisesti hämätäkseen rahvaan ajattelukykyä. Katainen hallitustasolla ei esiintyä puupökkelön linjalla. Jos esiintyisi, hän osoittaisi tyhmyytensä ja samalla kykenemättömyytensä ymmärtää talouselämän peruskuvioita sekä saisi potkut. Porvaristo ei voisi luottaa typeryyksiä latelevaan edusmieheensä.
Kenttäpropagandistien tehtävä on suoltaa työnantajista hyväntekijöinä, jotka hyvää hyvyyttään ottavat väkeä töihin ja että näiden tulisi kumartaa ja tyytyä kaikkeen.
"Kataiset", todelliset talouselämän keskeiset persoonat joutuvat vasten tahtoaan esittämään marxilaisesti talouden ja sen tuotosten jaon yhteyden. He eivät voi sanoa, että paperitehtaat lakkautetaan ja sellu keitetään paperiksi 100 litran saaveissa pienyrittäjien toimesta (kaikki yksinyrittäjiä) ja liemi kuivatetaan arkeissa papereiksi.
Todellinen porvari tajuaa koneellisen suurtuotannon merkityksen edistyksellisen merkityksen yhteiskunnalle. Maataous etenee par'aikaa Suomessa kaikilla rintamilla kapitalistisiksi suurtuotantotiloiksi. Kaukana ovat ajat, jolloin talonpoika oli itsellinen turpeenkuokkija. Pohjoisessa 10-30 lehmän tilat kaatuvat rytinällä. Ne eivät tuota perusturvaa tuottajilleen.
Ja kas, teollisuus on mukana suunnittelemassa ja tuottamassa uutta tekniikkaa maatalouteen.
Kommunistit (marxilaiset) ja teollisuuden johtavat voimat näkevät tuotannon ja sen kehittämisen tarpeellisuuden marxilaisesti. Toiset vastoin tahtoaan, toiset tietoisesti.
Pikkuporvari unelmoi "menneistä ihanista ajoista" ja että hänen pienverstaastaan kauppaketju ottaisi tuotteet myyntiin tai suuryritys antaisi alihankkijalleen siedettävän toimeentulon ja että tuotannon kehittyminen ei muuttaisi idylliä.
Tämä siis peruskysymyksestä. Työn tulosten jaossa porvaristo yrittää saada mahdollsimman suuren osan, samoin työn tekijät ja siinä ilmenee luokkavastakohta ja jonka perussyynä on pääoma. Pääoma pakottaa työläiset järjestäytymään ja ottamaa selvää yhteiskunnallisista lainalaisuuksista.
Marxilaisuus pyrkii poistamaan luokkavastakohdat hävittämällä eriarvoiset luokat. Pääoma haluaa ikuistaa yksityisen pääoman herruuden tuotannossa.
Marxilaisuus ei kuole niin kauan kuin yksityinen pääoma on olemassa. Pääoma synnyttää marxilaisia.
Talouden tuloksilla ”huomioitsija” nuo yhteiskunnan kustannukset maksetaan, ei siinä mitään marxilaisuutta ole missään kohden vaan laskutaitoa.
Missä minä olen väittänyt rahan tyhjästä syntyvän? Olet nähnyt unta tai ymmärryksessäsi on jotain vialla jota tosin en ihmettele mahdollisen komutaustasi johdosta. En ole myöskään väittänyt, ettei rahalla olisi yhteyttä tuotantoon, oletkohan ihan täyspäinen vai iskeekö paniikki kun huomaat olevasi tappiolla?
Marx ei keksinyt työntekoa, eikä ollut siitä edes kovin kiinnostunut henkilökohtaisesti joten hänen mielipiteensä voimme sivuuttaa kuvitelmina. Marx eli appensa kustannuksella.
Meillä ei ole juurikaan porvareita vaan tavallisia palkkatyöläisiä eri portaissa pääomasijoittajien rahoittaessa toimintaa.
Kun muistelemme marxilaista kehitystoimintaa entisessä itäisessä Euroopassa niin mitähän kulutustavaroita se erityisesti kehitti? Valitse sellaiset korkealaatuiset joita lännessäkin myytiin. Oliko edes polkupyöriä, televisioita, matkapuhelimia, pesukoneita, jne. Oliko vai ei? Kommunististen tehtaiden johtajat eivät nähneet mitään vaan noudattivat Moskovan pojilta saatua 5 vuotissuunnitelmaa jotta eivät olisi joutuneet Siperiaan tai muuhun komulomakotiin uudelleenkoulutukseen.
Nyt kun pääomat ovat kasvaneet suuremmiksi vuosi vuodelta ja marxilaiset vähenneet vuosi vuodelta niin miten se sopii sinun teoriaasi pääoman vuoksi syntyneistä marxilaisista? Kerropa meillekin!
"Talouden tuloksilla ”huomioitsija” nuo yhteiskunnan kustannukset maksetaan, ei siinä mitään marxilaisuutta ole missään kohden vaan laskutaitoa."
Älä nyt ärhentele. Jutellaan aivan rauhassa. Vallankumous ei ole näköpiirissä ihan heti mutta kolkuttelee kylläkin.
Sosialistista vallankumousta ei tee mikään puolue. Se ei synny puolueen/puolueiden tahdosta. Se syntyy silloin kun hallitseva luokka ei kykene hallitsemaan entisin menetelmin eikä hallitut suostu jatkamaan vanhaan malliin.
Kansa päättää. Olemmeko sama mieltä?
Kirjoittamasi siteeraus on täydellistä marxilaisuutta. Tuotanto on luonteeltaan yhteiskunnallista. Tuotanto on yhteiskuntaa varten. Se on työnjaon kehittymistä ts. työn tuottavuuden kohoamista. Tuotanto ei synny hämyisistä arvoista tai eettisten pohdintojen seurauksena. Se syntyy ihmisten tarpeista ja ihmisiä varten. Tässä en puutu nyt mainosmiesten luomiin turhiin tarpeisiin ja turhaan tuotantoon ja josta lienet samaa mieltä.
Myös viittauksesi laskutaitoon ja puhdasta Marxia. Talouden tuotosten luettelointi, tilinpito ja tarpeiden huomioiminen.
Marxilaisuudessa ei ole mitään mystistä tai politiikkaa yhteiskunnallisen olemisen peruskysymyksissä. Periaatteessa ei myöskään tuotteiden jaossa. Olipa Marx ollut tai ei, samat yhteiskunnalliset talousnäkemykset olisivat syntyneet. Ja jos vaikka eivät olisi niin puhtaina syntyneetkään, luokkien (2 pääluokkaa) oleminen on tosiasia ja se synnyttää ristiriitoja. Ristiriidoilla on taipumus kärjistyä mutta kärkevä olotila ei voi jatkua kovin kauan. Ristiriita saa ratkaisun, jossa toinen osapuoli joko voittaa tai syntyy komproimissi.
Kapitalismi on vielä kyennyt kehittymään eikä työläisillä ole ollut sitä vastaan mitään. NL:n sosialismi kehittyi omin voimin (pääsääntöisesti) hurjaa vauhtia 50 vuotta ja ryhtyi pyöriskelemään paikoillaan, valitettavasti.
Itse näet tilanteen sellaiseksi, että kehitys on loppu. Tuotantoa täytyy pienentää, palkkoja alentaa, yleistä tietämystä alentaa (tai se alenee tilanteen takia) ym.
Aatoksesi ei mielestäni ole tuulesta temmattu. Eurokapitalismi menettelee juuri käsityksesi mukaan.
Aleneva tuotanto ei auta eurooppalaisia eikä myöskään alemmalla kehitystasolla olevia maita. Kehitysmaiden tuotannon on myös pakko laskea. Vai luuletko, että pääoma suostuu vapaaehtoisesti pienentämään lisäarvon tuotantoa. Jos suostuisikin, se merkitsisi teollisen tuotannon taantumista.
Työläisen näkövinkkelistä katsoen en näe mitään syytä yhtyä tuotannon taannuttamissuunnitelmiin.
Demokratiassahan me, sinä ja minä sekä hän olemme hallitseva luokka. Muutaman viikon päästä pääset osallistumaan kuntien hallintaan ja reilun kahden vuoden päästä on taas koko yhteiskunnan vuoro. Ole siis iloinen kuuluessasi hallitsevaan luokkaan. Kuten sanoit me olemme kansa ja päätämme eli olemme hallitseva luokka, kuten sanoit.
Jos sinä väität minun kirjoittelevan marxilaisia mielipiteitä niin jossain kohden on Marxkin näköjään ollut ainakin lähellä totuutta. Yleensä en siihen sorru ja näen sinun pyrkivän vääntelemään joka sanaa marxilaisuuden suuntaan. Kerro yksi maa, edes jossa marxilaisuudella on saavutettu muuta kuin katastrofi sellaisella noin 30 vuoden aikajänteellä.
Kun kehittyvien maiden tuotanto kasvaa niin meidän laskee ja siihen on sopeuduttava tai pelsepuupi nokkii, mitä nopeammin alamme sopeuttaa sen vähemmällä pääsemme. Tämä ei ole marxismia vaan järkevää talouspolitiikkaa. Tällä hetkellä me kansana elämme yli varojemme ja siitäkään ei hyvää seuraa vaan Kreikan kohtalo odottaa jos emme ajoissa herää.
Tuotannon alasajo - oppi jota syötät palstalla - ei ole ollenkaan marxilaisuutta. Myöskin se että työläisten muuttaminen yksinyrittäjiksi edistäisi tuotantoa, on kaikkea muuta kuin uskoa tulevaisuuteen.
Molemmat näkemykset ovat kattilan ja padan symbioosi ja liittyvät toisiinsa. Alkeellisen tuotannon yksinyrittäjyys, työläisten järjestäytymisen tuhoaminen voivat olla mukavuuteen tottuneen pienyrittäjän unelma, saavuttamaton unelma, menneisyydessä rypemisen unelma, yhteiskunnallisten valtasuhteiden muutoksen pelkäämistä.
Se on pikkuporvarillinen unelma ja edistää taantumusta tuhat kertaa enemmän suurtuotannon sijoittajapiirit eli kapitalistipiirit.
Marxilainen katselee tulevaisuutta avoimin silmin. Vielä ei ole tullut vastaan raja, jossa ihmiskunnan jäsenten perustarpeetkaan olisi tyydytetty.
Pikkuporvari olisi tyydytetty Saudi-Arabian tilanteesta. Ei haittaisi, että pieni ylimystöryhmä omistaa talouden, hallinnon ja rahvaan. Rahvaan perista voi nousta sadoittain pienyrittäjiä ja orjatyövoimaa on valtavasti saatavilla. Siellä kai on miljonnissa ellei jo kymmenissä vierasorjatyöläistä. Pienyrittäjän työvoimatarjonnan Mekka. Siellä eivät oikeudet eikä ammattiliitot ole esteenä.
Saudi -Arabia on "vapauden" esikuvan USA:n 100 % suojeluksessa. Tietänet tämän.
Saudi-Arabia on "demokraattiseen" mm. pohjoismaiden kapitalismin maiden suhteen menneisyyden takapajula.
Nyt jotkut piirit EU-tasolla ovat ajamassa sitä samankaltaiseksi takapajulaksi ja kaikki keinot ovat sallittuja.
Siksi myös toitetaan tuotannossa "pienyrittäjyyttä" poliittisista syistä. Sillä halutaan pois silmistä se, että eurokapitalismi pitäisi laittaa tuomiolle ja tuomita kuritushuoneeseen 50 vuodeksi. 20 vuodessa eriväriset porvarit ovat vieneet EU:n talouden katastrofin partaalle.
Kun työväestölle valkenee, etteivät he olekaan syyllisiä talouden huonoon suuntaan, silloin alkaa tapahtua. Se voi tapahtua nopeasti tai hitaammin mutta taantuva tuotanto takaa muutoksen mahdollisuuden.
Pientuotannon ihannointi on taantumuksellista utopiaa. Suurtuotanto on tulvaisuuden sana ja sitä puolustan.
Olenkohan minä koskaan vaatinut tuotannon alasajoa, ei tule ainakaan mieleen. Olen ehdottanut työajan uudelleen jakoa siten, että kaikille riittää vaikka 5 tuntia päivässä entisellä tuntipalkalla tai jos työtä riittää niin 6 tai 7. Sen tiedämme jottei sitä riitä 8 tunnin työpäiviksi jokaiselle.
Kustannusten laskua olen myös toitottanut, se on se keino jolla työtä saadaan lisää maahan. Nyt työ meillä tulee niin kalliiksi jottei sitä kannata täällä teettää. Kaikki käsityö on jo paennut ulos ja mitä lähtee seuraavaksi?
Ainakaan neukkumarxilaiset eivät katselleet maailmaa avoimin silmin eivätkä sitä tehneet Kuubankaan marxilaiset saatikka Kiinan. Marxilaiset katsovat maailmaa aina vain Marxin oppien värittämien lasien läpi. Se mikä ei siellä ole sallittua tai esitetty missään muodossa on väärin ja tuomittavaa. Se tuomitaanko pään lyhennykseen vai orjaleirille riippunee sekä maasta että muusta tilanteesta mutta pään silitystä ei saa jos esittää uusia ajatuksia joita Marx ei kohta 200 vuotta sitten saanut päähänsä.
En oikein ymmärrä miksi vedit Saudi-Arabian tähän juttuun, se on asian sivusta ja osoittaa epätoivoisuutesi.
Euroopan vika on yritys tuottaa kaikille kaikkea hyvää huomaamatta jotta se on tullut liian kalliiksi. Maat ovat luvanneet kansalaisilleen liikoja ja lainaa on jouduttu ottamaan. Tilanteessa jossa taloudet ovat laskussa tämä lainojen kasvu on kestämätöntä ja niiden ottaminen pitää lopettaa ja alkaa elää tulojen mukaan.
Pientuotanto on monessa kohden paikallaan kuten alihankkijana ja sellaisen tuotteen valmistajana jonka markkinat ovat rajalliset. Olen työskennellyt tuollaisen tuotannon osana noin 30 vuotta ja hyvin se toimi ja toimii edelleen. Siinäkin on kyse innovaatioista joiden puute vaivaa monia pienyrityksiä.
En tiedä mitä ihannoinnilla tarkoitat, minä en ihannoi yleensäkään mitään vaan pidän silmät auki pyrkien hyvään lopputulokseen mitä sitten teenkään.
Jos kapitalismilla on vähän hikkaa niin sosialismi kuoli ensimmäiseen hikkaansa kapitalismin jo ylitettyä useita laskuja nousujen väleissä. Kapitalismi on joustava ja muutosherkkä eikä kaavoihinsa kangistunut sosialismien tapaan.
"Euroopan vika on yritys tuottaa kaikille kaikkea hyvää huomaamatta jotta se on tullut liian kalliiksi. Maat ovat luvanneet kansalaisilleen liikoja ja lainaa on jouduttu ottamaan. "
Sinulla on se vika, kun pitäisi puhua taloudenhoidosta, ryhdytkin puoluepolitikoimaan.
Eurokapitalismin kriisin olennainen syy on krooninen liikatuotanto. Se tarkoittaa korkeaa työn tuottavuutta. Se mahdollistaisi sosiaalisen sektorin kehittämistä, työajan lyhentämistä palkkatasoa alentamatta, yhteiskunnan toimintojen lisäämistä, uuden teknologian kehttämistä, saasteettoman energiatuotannon tutkimista ym. ym. puhumattakaan sivistyksellis-kulttuurisesta edistyksestä tai jälkeenjääneiden maiden auttamisesta (mm. Kuuban, Somalian, Nepalin tai muun).
Mahdollisuudet olisivat valtavat. Älykkäänä kansalaisena tajuat tämän.
Mikäli tuotantoa ei supistettaisi, kansalaisyhteiskunta toteutuisi suht. kivuttomasti ilman suurempia järistyksiä.
Sosiaalinen yhteiskunta ei sovi kapitalismin ideologiaan. Se on käynyt selväksi. Siksi pohjoismainen (eteläinenkin) sosiaalisuus on purkutilanteessa. Kapitalismi kiskoo elämää taaksepäin. Kansan valtaenemmistö haluaa mennä eteenpäin. Ristiriita on kehittymässä. Selkeämmin kuin vuosikymmeniin.
Veroparatiiseissa ja muissa piiloissa seisoo tuhansissa miljardeissa pääomia. Ne ovat syynä valtionvelkoihin. Valtionvelalla taasen ideologisoidaan leikkauspolitiikka. Kupru on ilmeinen.
Suurtuotannon edistyminen edellyttää pientuotantoa. Se lisää tuotannollista joustavuutta ilman että työläisten elinehtoja tarvitsisi kaventaa.
Marxilainen yhteiskuntateoria toimii. Se ei silti ole uskontoa eikä dogmi. Se ei kykene näkemään, miten historian suuret linjat konkreettisesti toteutuvat.
Yhteiskuntien kehityksen perusta on taloudellinen toiminta. Kaikki muut toimet lepäävät tällä perustalla.
Marxin "Pääoma" kertoo olennaisen yleisellä tasolla. Se o myös metodi, mikä on hyvänä apuna tarkastella vallitsevia suhteita ja niiden kehitysedellytyksiä. Sekä myös otettaessa oppia menneestä, myös menneestä reaalisosialismista.
Vuosi 1917 ei toistu koskaan. Edistyvä kehitys taasen on lainmukainen ja se toteutuu ihmisten tahdosta riippumatta. Siksi mm. Katainen tai Soini laukoo marxilaisia totuuksia itse sitä tajuamatta.
Sehän juuri on taloutta jos luvataan jotain mihin ei ole varaa, huonoa taloutta mutta poliittiset paineet lienevät liian suuret vääriin päätöksiin.
Olen samaa mieltä liian suuresta tuottavuudesta ja siksi olenkin suositellut työaikojen lyhentämistä jotta jokaiselle riittää sitä työtä eikä tarvitse ruokkia suurta työttömien laumaa. Se antaisi samalla enemmän aikaa palautua työstä jolloin monet stressistä johtuvat vaivat vähenisivät. Palkkatasoahan ei alennettaisi vaan tuntipalkat pidettäisiin ennallaan. Silloin saisimme sitä säästöä jota kaipaamme velkojemme maksuun.
Liikatuotantoa ei esiinny suuresti koska se jäisi varastoon makaamaan tai pitäisi myydä halvalla jolloin emme saisi palkkaamme. Ei meidän sosiaalipolitiikkamme missään purkutilanteessa ole vaikka se ei ihan samoja linjoja noudattaisikaan kuin sinun ajatuksissasi pitäisi. Sen pitää olla myös kustannustehokasta ja sen perusteella pitää valita siinä toimijat.
En usko valtioiden verorahojaan veroparatiiseihin tunkevan vaan se raha on yksityistä. Jos sinulla olisi runsaasti pääomia niin sinnehän sinä niitä änkeäisit, on turhaa sanoa miten oikeasti olisi jos pääomasi on alle pari miljoonaa euroissa ilmoitettuna koska et tiedä mitä tekisit jos varoja olisi yllin kyllin. En silti suosi veroparatiiseja mutta meidän on vaikeaa päästä niistä eroon ja onhan silläkin rintamalla tapahtunut edistystä muistaakseni ainakin Sveitsissä ja Luxemburgissa.
Marxilainen teoria ei toimi käytännön kokeissa, sinun kuvitelmissasi ehkä. On siis ihan turhaa alkaa sitä tyrkkäämään päivittäiseen elämään kun kerran olemme siitä pääsääntöisesti päässeet eroon. Menepä kehumaan marxilaisuutta balttien illanistujaisiin niin saat kuulla totuuden jos sinusta on sen jälkeen siitä kertojaksi. Ovatten saaneet siitä tarpeekseen noiden vajaan 50 vuoden aikana jona sitä niille kaupattiin.
Ei kannata peilata nykymenoa vanhaan marxilaisuuteen vaikka puheissa olisikin jotain jonka voit samaistaa. Periaatteet ja käytännöt ovat uudet ja paremmat joten vanhaa jaskaa ei kannata hämmentää.
"Olen samaa mieltä liian suuresta tuottavuudesta ..."
Et ole lainkaan samaa mieltä. Koet asian kuin raamatun Simpsonin hiuksien taikavoimasta mutta käänteisessä mielessä.
Näet tuotantovoimien mahdollisuudet uhkatekijäjä. Se ei ole marxilaisuutta.
Kapitalistinen tuotanto laman jälkeen lähtee uuteen nousuun ja tuotteita syntyy liikaa markkinoiden eli ostovoiman suhteen. Joillakin aloilla voi myös tulla todellista liikatuotantoa.
Yleensä toistaiseksi tarvetta tuotteille olisi ja niitä pystyttäisiin tuottamaan mutta ei tuoteta. Tässä on kapitaismin ristiriita ja se vaatii ratkaisua.
Esittämäsi ratkaisu on edelleen tuotannon supistaminen ja samalla satojen alihankkijoiden suistaminen häviöön.
Marxilainen näkemys on, että antaa koneiden pyöriä tarpeellisten tavaroiden tuottamiseksi. Työaikaa voidaan supistaa ansiotasoa alentamatta jopa palkkoja korottaen tai suuntaamalla tuotantoa mm.sosiaaliselle sektorille.
Yksityisen yrityksen tai tuotantolaitoksen tulee olla mahdollisimman tehokas. Mutta sekin sekä myös yhteiskunnallinen tuotanto vaatii suunnittelua. Ilman lyhyttä ja pidemmän näkökulman suunnittelua haaskataan turhaan tuotantovoimia.
Molemmat tiedämme, että suunnittelu sekä tuotannon suuntaaminen tarpeiden kohteille ovat myrkkyä kapitalismille. Ne eivät ovi yhteen. Se käy ajatusmaailmastasi hyvin ilmi. Edustat tyylipuhdasta rajoitteista vapaata kapitalismia ja kansalaisten elinehdot ovat pikkuporvarille yhdentekeviä. Kunhan oma suu on täynnä, se riittää.
Suunnittelu edellyttäisi yritysten julkista kirjanpitoa. Se ei käy. Liikesalaisuuden tulee on vesitiivis, jotta verottaja ei pääsisi edes nimellisiin veroprosentteihin.
Pikkuporvarille (pienyrittäjälle vielä vähemmän).
Ristiriita tuotannon ja tarpeiden välillä on ilmeinen.
En minä näe ”tuotantovoimia” eli pääomia mitenkään uhkatekijänä vaan mahdollisuutena. Sinulla tuo ymmärrys heittää vaan volttia kun se ei sovi suoraan marxilaisiin rattaisiin.
Mitään ei kannatta tuottaa enemmän kuin markkinat niitä tahtovat koska tuote vanhenee varastossa oli se piimää tai elektroniikkaa. Kottikärryjen tuotekehitys on lähellä huippuaan joten niitä voi tehdä parin vuoden tarpeen varastoon ja lomauttaa henkilökunnan.
Minä en ole muutoin esittänyt tuotannon laskemista kuin sen osalta jottei enempää kannata tehdä mitä saadaan myytyä. Jos jotain menee kaupaksi noin 1000 kpl/kk niin se on se määrä joka kannattaa valmistaa pieni puskuri.
Sosiaalinen sektori ei tuota mitään vaan kuluttaa tuotannosta kerättyjä tuottoja. Olisi mukavaa nähdä miten sinä tuon kustannuslaskennan suoritat, vähemmästä työstä enemmän palkkaa? Kun tuon saat toimimaan olet rikas mies!
Nimenomaan kapitalistinen talous suuntaa suunnittelun sinne missä sille on tarvetta eli mistä on pulaa ja mikä käy kaupaksi. Sen sijaan esim. Moskovan suunnitelmatalous löi lukkoon tuotannon tavoitteet 5 vuodeksi kerralla ja vaikka tavara olisi malliltaan vanhentunutta niin sitä vaan tehtiin. Sosialismissa tuotekehittely oli lasten kengissä jos ei potkuhousuissa pyssyjä ja pommeja lukuun ottamatta.
Kun sosialismissa ei ollut vapaasti vaihdettavaa valuuttaa niin sitä saatettiin painaa aina tarpeeseen, kun pari kertaa kävin -80 luvulla työmatkalla sosialistisissa maissa niin virallinen kurssi oli alle kymmenesosa siitä mitä sai vapaasti nurkan takana vaihtaessaan. Ruplalla ei siis ollut reaaliarvoa juuri lainkaan. Homma oli vielä niin laillista jotta sitä tehtiin ihan miliisin silmien alla hotellin kulmalla, todennäköisestä miliisi sai siitä omat kymmenyksensä.
Olen aikoinani ollut mukana vetämässä pikkufirmaa (noin 10 työntekijää) ja voin vakuuttaa verottajan tienneen jokaisen lantin ja setelin joka firman kautta kiersi. Yritys oli tosin ”B to B” tyyppiä joten käteistä rahaa ei juuri käsitelty. Meillä ainakaan ei ollut mitään ristiriitaa tuotannon ja tarpeen välillä koska teimme vain tilauksesta tuotteitamme, varastot olivat minimaaliset koska emme juurikaan voineet ennustaa tulevia tilauksia vaan ne tehtiin jokaiselle kustomoidusti.
”Huomioitsijan” käytännöt ja teoriat heittävät häränpyllyä eikä hänen ajatusmaailmassaan ole oikein järjen hiventäkään. Minä lopetankin tämän hedelmättömän keskustelun lauseeseen: mieti omalla nupillasi ”huomioitsija” ja jätä se Marx suodin jonnekin laatikon pohjalle!
Sanokaa yksikin esimerkki, missä maassa tämä bolshevistinen järjestelmä on joskus toiminut. Niitä ei löydy ja on jo yli 20 vuotta kulunut siitä, kun Itä-Euroopan maat vapautettiin kommunistisesta infernosta. Vapautuksen jälkeen näissä maissa ihmiset ovat sentään saaneet vapaasti muodostaa mielipiteensä ja lähteä lätkimään, jos uusi järjestelmä ei miellytä. Moni on tietysti lähtenytkin, mutta varmaan harvat kuitenkaan Pohjois-Koreaan tai Kuubaan.
Toivottavasti tällaista ihmisten kustannuksella tehtävää järjestelmäkokeilua ei enää koskaan toteuteta.
Kylläpä löytyy. Katsotaanpa historiaa.
Venäjällä porvarien huudosta huolimatta neuvostovalta esti alkumetreillä sisäiset vastavallankumoukset ja ulkomaiset interventiot.
NL kesti maailman vahvimman ja Euroopan kattavan Saksan armeijan hyökkäyksen.
1950 Nl siirtyi tekniikassa maailman ykköseksi. Tuli tekokuu, miehitetyt avaruuslennot, ensimmäinen atomivoimalaitos.
Kaikki tämä kapitalistisen maailman harjoittamasta huipputekniikan vientikiellosta huolimatta. Ette voi kiistää.
Kosyginin nimellä oli esillä 1960/70 vaihteessa talousuudistuskeskustelu. Sen tarkoitus oli höllentää siihen asti hyvin toiminutta keskitettyä suunnittelua ja tuotannon johtamista.
Uudistus olisi lisännyt yritysten toimintavaltuuksia, sallinut kannattamattomien yritysten konkurssit, edistänyt pienyritystoimintaa (osuuskunnalista tai jopa yksityistä) ja näihin viittaavia remontteja.
Uudistus ei toteutunut ja samalla öljyn maailmanmarkkinahintojen nousun turvin laiminlyötiin uuden tekniikan kehittäminen.
NL:ssa lyötiin laimin teesiä, jonka mukaan tuotannolliset ja yhteiskunnalliset organisaatiot ovat jatkuvan kehityskeskustelun ja muutoksen alaisena.
Teoreettisesti kirjoitettiin täysin oikein. Sitä ei viety käytäntöön. Pikkaisen herää kysymys, mitkä voimat olivat NKP:n johdossa. Kommunistit vai muut.
Kapitalismin sorrosta, sotaisuudesta, uusorjuuden luomisesta, omanapaisuuden ideologian luomisesta ja kansojen rosvoamisesta löytyy tuhansia esimerkkejä. Joka vuosi.
Marxilaisuus tähtää aina tulevaisuuteen. Porvarit pyrkivät ikuistamaan pääoman erityisvallan ihmisiin nähden ja siksi se taantuu.
Ei tainnut neuvostovalta kovin demokraattisin keinoin päästä valtaan, siinä murhattiin monella eri tapaa kymmeniä miljoonia kansalaisia mm. Suomestakin paenneet sosialistit OW:ä lukuun ottamatta melkein kaikki.
Ei olisi Moskovan pojat kestäneet Saksan hyökkäystä ilman lännen massiivista apua, se heidät pelasti. Tavaraa tuotiin niin uskomattomia määriä jottei meillä koskaan Suomessa ole moista määrää nähty.
Paljonkohan oli kansalle hyötyä tekokuusta tai pommeista tai Tsernobylleistä tai avaruuslennoista? Kansa olisi tarvinnut kunnon taloja, teitä, puhelimia, jääkaappeja, televisioita jotka toimivat C-kasetteja, ruokaa, vaatteita useampaa kuin yhtä sorttia. Noista kansa olisi hyötynyt ja niitä oli meilläkin köyhässä ja riistetyssä Suomessa vaan riistoton Neuvostoliitto ei niihin kyennyt. Se hakkasi rahansa suoraan sanoen kansan kannalta JASKAAN!
Kommunismi oli sotaisaakin, kun joku halusi vapaampaa kehittyneempää sosialismia kuten Itä-Berliinissä -50 luvun alussa, sen jälkeen Unkarissa ja myöhemmin Prahassa Tsekeissä niin tankit vyöryivät kaduille sen sijaan jotta olisi pidetty uudet vaalit vapaammin jotta nähtäisiin mitä kansa haluaa. Ei kun päät poikki jotka eivät usko jotta puolue tietää paremmin kuin kansa.
Marxilaisuus pyrkii säilyttämään vanhatkin virheet kun taas porvarillinen ajattelutapa pyrkii korjaamaan virheitään kuten olemme nähneet. Marxilaiset sosialistit eivät selvinneet ensimmäisestäkään laskustaan vaan palasivat kapitalismin synkimpään versioon. Porvareista en tiedä kun en tunne yhtäkään.
Viestini keskittyi talouden ja tuotannon analysointiin ja vastaukseksi edelliseen viestiin.
Työeläkeläinen ei kykene muuhun kuin politikointiin sekä porvarillisen maailman rikosten peittelyyn.
Me emme kierrä reaalisen sosialismin tähänastisten muotojen analysointia. Meidän kuuluu tutkia menneisyyttä tulevaisuuden takia. Se kuuluu marxilaisuuteen.
Emme jankuta samaa emmekä heittele persusmaisia sutkauksia.
Välillä jo näytti, että pystyt pohdiskelemaan mutta sitten tilttasi sama kiekko pyörimään.