Olen kuullut monien uskovaisten sanovan etteivät pysty käsittämään sitä miten maailmankaikkeus olisi voinut syntyä tyhjästä/olla olemassa aina.
Tällä pyritään perustelemaan usein Jumalan olemassaoloa; maailmankaikkeus ei ole voinut syntyä itsestään, joten Jumalan on täytynyt luoda se. Tässä ajatustavassa piilee kuitenkin virhe: kuka sitten on luonut Jumalan? Vastaus tähän kysymykseen on usein, ettei Jumalaa kukaan ole luonut vaan hän ollut olemassa aina. Mutta jos Jumala on ollut olemassa aina, niin miksei sitten maailmankaikkues olisi voinut olla?
Nähdäkseni on olemassa kaksi vaihtoehtoa:
1.Maailmankaikkeus on ollut olemassa aina tai se on syntynyt tyhjästä
2.Jumala on ollut olemassa aina tai hän on syntynyt tyhjästä, ja hän on luonut maailmankaikkeuden
Minkä takia tuon ensimmäisen vaihtoehdon uskominen on joillekin täysin mahdotonta, mutta toisen uskominen lähes itsestäänselvyys?
Tällä pyritään perustelemaan usein Jumalan olemassaoloa; maailmankaikkeus ei ole voinut syntyä itsestään, joten Jumalan on täytynyt luoda se. Tässä ajatustavassa piilee kuitenkin virhe: kuka sitten on luonut Jumalan? Vastaus tähän kysymykseen on usein, ettei Jumalaa kukaan ole luonut vaan hän ollut olemassa aina. Mutta jos Jumala on ollut olemassa aina, niin miksei sitten maailmankaikkues olisi voinut olla?
Nähdäkseni on olemassa kaksi vaihtoehtoa:
1.Maailmankaikkeus on ollut olemassa aina tai se on syntynyt tyhjästä
2.Jumala on ollut olemassa aina tai hän on syntynyt tyhjästä, ja hän on luonut maailmankaikkeuden
Minkä takia tuon ensimmäisen vaihtoehdon uskominen on joillekin täysin mahdotonta, mutta toisen uskominen lähes itsestäänselvyys?
Vastaukset 2
Vanhimmat
ja todella aiheellinen. Mitään ei voi syntyä tyhjästä. Aina on täytynyt olla jotain. Niinpä on kehäpäätelmä sanoa, että Jumala on luonut kaiken, sillä on kysyttävä myös, mistä Jumala on saanut alun.
Ainoa järkevä vastaus on, että aina on ollut jotain eli elementit ovat ikuiset. Jumalan luomistyö tarkoittaa elementtien järjestämistä. Myös hänen itsensä täytyy olla järjestäytymisen tulos.
Tuota olemassaoloon kuuluvaa järjestystä luovaa ominaisuutta sanotaan entelekiaksi eli täydellistymisaktiksi. Olemassaolossa on alun perin latenttina eri mahdollisuuksia. Hyvyyteen tähtäävä mahdollisuus on toteutunut täydellisesti Jumalassa. Siksi voidaan sanoa, että hän on ollut aina.
Nyt tuo hyvyyden itsessään toteuttanut Jumala luo yhä lisää hyvyyttä maailmankaikkeuteen. Hän on itse saattanut olla ennen sellainen kuin me olemme nyt. Siksi hän on luonut meidät oman kuvansa mukaan kaltaisikseen eli mieheksi ja naiseksi kuten 1 Moos.1:26-27 kohdassa sanotaankin. Olemme Jumalan henkilapsia, joiden on mahdollista kehittyä hänen kaltaisikseen sillä sellaisiksi meidät on luotu tulemaan.
Voi olla, että Jumalallakin on isä ja voi olla, että meistäkin tulee joskus henkilapsien luojia, jotka lisäävät hyvyyttä maailmankaiketeen. Se mahdollisuus on meissä latenttina ja aina olleena. Jos siis meistä tulee Jumala, niin voidaan sanoa, että mekin olemme olleet aina tuon mahdollisuutemme vuoksi.
Meille on vain yksi Jumala, taivaallinen Isämme. Siksi hän on sanonut aivan oikein, ettei ole muuta Jumalaa. Tällä on aikanaan korostettu sitä, ettei meidän tule pitää muita jumalia. Tuolla lausumalla on vastustettu epäjumalien palvelusta. Se ei ole ollut vastaus siihen, miten Jumala on syntynyt.
Ikuisuuden ongelma
Raamatussakaan Jumala ei "todista" olemassaoloaan tavalla, jota ehkä monet haluaisivat. Hän vain on "MINÄ OLEN". Hän toimii. Hän on ikuinen.
Meidän on vaikea tajuta ikuisuutta ja mitä se todellisuudessa merkitsee, koska olemme niin voimakkaasti sidottuna tähän nykyiseen aikakäsitteeseen. Tässä nykyisessä elämässämme olemme sidotut tiettyihin ulottuvuuksiin. Pituuden, leveyden sekä korkeuden / syvyyden suhteen meillä on, ainakin periaatteessa, mahdollisuus vapaasti liikkua tai olla liikkumatta (pysyä paikallaan). Aikaulottuvuudessa (Einsteinin mukaan neljäs ulottuvuus) meillä ei ole tässä materia-olotilassa tätä mahdollisuutta. Ikuisuus vallitsee, jos aika-akselilla ei liikuta. Tiedemiesten mukaan lienee toista kymmentä ulottuvuutta. Näistä meillä ei ole käytännössä käsitystä.
Itse Jumala on ulottuvuudessa, jossa tällaista aikarajoitusta ei ole, kuten Raamatustakin käy ilmi. Koska Hän ON tämän luomakunnan LUOJA, Hän on itse sen ulkopuolella. Jos Hän olisi tästä luomakunnasta, ei Hän olisi voinut itseään luoda. Jumala on saamaan aikaan menneessä, tässä hetkessä ja tulevassa.
(Ote: http://www.nic.fi/~jlindell/miksikristusko.htm )