miksi me

Veikkaanpa Typhon että saat kuulla kohta kuinka Jumala on luonut blah blah blah ja syntiinlankeemuksessa blah blah blah mutta jos ihminen oikeasti *haluaa* niin blah blah blah.

Onhan jo ristiriita siinäkin että välillä väitetään miten ihminen on luomakunnan herra ja niin suurenmoinen ja arvokas ja sitten samaan hengenvetoon todetaan kuinka ihminen on syntinen ja kurja ja kamala ja pelkkää maan tomua ja täysin arvoton. (Ja kohta mulle väitetään ettei näin väitetä, mutta niin olen tosiaan kuullut kristittyjen sanovan, ainahan sanomisiaan voi selitellä ja paikkailla.)

Kuinkakohan paljon paremmin ihmiset voisivat jos tajuaisivat todellisen yhteytensä Luontoon?

Ihminen kuuluu eläinkunnassa kädellisiin eläimiin, Hominid-heimoon. Siksipä onkin ymmärrettävää, että evoluution muovaama ihminen on aggressiivinen laji, jota mikään uskonto tai ismi ei pysty täysin muuttamaan.

Ihminen ei kuitenkaan ole pelkästään biologinen olento, vaan hänessä on myös henkinen ja hengellinen puoli. Siksi minusta siinä toivomuksessa, että ihmisen tulisi pyrkiä parempaan, yrittää ymmärtää ja rakastaa lähimmäisiään yms. ei ole mitään ristiriitaista ihmisen alkuperän kanssa.

Verna kirjoitti:

Ihminen kuuluu eläinkunnassa kädellisiin eläimiin, Hominid-heimoon. Siksipä onkin ymmärrettävää, että evoluution muovaama ihminen on aggressiivinen laji, jota mikään uskonto tai ismi ei pysty täysin muuttamaan.

Ihminen ei kuitenkaan ole pelkästään biologinen olento, vaan hänessä on myös henkinen ja hengellinen puoli. Siksi minusta siinä toivomuksessa, että ihmisen tulisi pyrkiä parempaan, yrittää ymmärtää ja rakastaa lähimmäisiään yms. ei ole mitään ristiriitaista ihmisen alkuperän kanssa.

Henkinen ja psyykkinen puoli on olemassa, mutta hengellisestä ominaisuudesta voidaan aina kiistellä.

Minunkaan mielestäni siinä ei ole mitään vikaa, että ihminen yrittää kehittää itseään, tai rakastaa lähimmäisiään. Minusta nuo periaatteet ovat tärkeimpiä asioita elämässä, mutta niistä ei ollut kyse. Tarkoitin sääntöjä, jotka sotivat ihmisen luontoa vastaan.

Mm. älä vihaa, käännä toinen poski, älä himoitse, nämä ovat asioita, joita ihminen ei voi noudattaa. Ne yrittävät kumota itsesuojeluvaiston, sukupuolivietin ja henkisen selkärangan tyystiin.

Minusta niitä ei tulisi kumota, vaan hyväksyä osana itseään. Jos yrittää pakottaa itseään tiettyihin muotteihin, minusta se on itsensä pettämistä.

.kaikkea hyvää sinunkin sielunelämällesi.
Ehkä jonakin päivänä tajuat, että KAIKKEA EI TARVITSE KYSEENALAISTAA, vaan kaikki on jo.

Siunausta sinulle;))))

kristitty kirjoitti:

.kaikkea hyvää sinunkin sielunelämällesi.
Ehkä jonakin päivänä tajuat, että KAIKKEA EI TARVITSE KYSEENALAISTAA, vaan kaikki on jo.

Siunausta sinulle;))))

Jos ei koskaan kyseenalaista vastaanottamaansa tietoa, on helposti muiden johdateltavissa. -Mutta mikäs siinä, typeryys ei satu.

Hyvää loppukesää sinullekin kristitty. ;)

Typhon kirjoitti:

Henkinen ja psyykkinen puoli on olemassa, mutta hengellisestä ominaisuudesta voidaan aina kiistellä.

Minunkaan mielestäni siinä ei ole mitään vikaa, että ihminen yrittää kehittää itseään, tai rakastaa lähimmäisiään. Minusta nuo periaatteet ovat tärkeimpiä asioita elämässä, mutta niistä ei ollut kyse. Tarkoitin sääntöjä, jotka sotivat ihmisen luontoa vastaan.

Mm. älä vihaa, käännä toinen poski, älä himoitse, nämä ovat asioita, joita ihminen ei voi noudattaa. Ne yrittävät kumota itsesuojeluvaiston, sukupuolivietin ja henkisen selkärangan tyystiin.

Minusta niitä ei tulisi kumota, vaan hyväksyä osana itseään. Jos yrittää pakottaa itseään tiettyihin muotteihin, minusta se on itsensä pettämistä.

"Mm. älä vihaa, käännä toinen poski, älä himoitse, nämä ovat asioita, joita ihminen ei voi noudattaa."

Pari sanaa noista. Vaikka ihminen tietäisikin, että ei pysty muuttumaan sellaiseksi, että ei esim. koskaan vihaisi ketään, niin eiköhän kuitenkin jo ihmisen mielenterveyden kannalta olisi hyvä pyrkiä siihen, että vihaisi mahdollisimman vähän.

Jos tuolla "älä himoitse" tarkoitat Katekismuksen 9. ja 10. käskyä, niin niiden sanamuoto on nykyisin erilainen: "Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta." "Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa, äläkä mitään, mikä on hänelle kuuluu." Minusta ne ovat jo pelkästään yhteiskunnan kannalta hyviä käskyjä.

Tuota toisen posken kääntämistä en ole koskaan oikein ymmärtänyt. Ehkä sillä tarkoitetaan, että ei pidä kostaa pahaa pahalla. Ainakin Pohjois-Irlannissa ja lähi-idässä näkee, että pahan kostaminen pahalla ei ratkaise mitään, sama konfliktitilanne vain jatkuu ja jatkuu.

Typhon kirjoitti:

Jos ei koskaan kyseenalaista vastaanottamaansa tietoa, on helposti muiden johdateltavissa. -Mutta mikäs siinä, typeryys ei satu.

Hyvää loppukesää sinullekin kristitty. ;)

..Näköjään "taistelemme" oikein kristittyjen sääntöjen mukaan, eli emme sano päin näköä :" tuo on per...tä" Vaaan ajattelemme kunten kristityt aikuiset, hieman hienotunteisuutta ja asiaa mukana.

Kiitos sinulle-----hmmm

Verna kirjoitti:

"Mm. älä vihaa, käännä toinen poski, älä himoitse, nämä ovat asioita, joita ihminen ei voi noudattaa."

Pari sanaa noista. Vaikka ihminen tietäisikin, että ei pysty muuttumaan sellaiseksi, että ei esim. koskaan vihaisi ketään, niin eiköhän kuitenkin jo ihmisen mielenterveyden kannalta olisi hyvä pyrkiä siihen, että vihaisi mahdollisimman vähän.

Jos tuolla "älä himoitse" tarkoitat Katekismuksen 9. ja 10. käskyä, niin niiden sanamuoto on nykyisin erilainen: "Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta." "Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa, äläkä mitään, mikä on hänelle kuuluu." Minusta ne ovat jo pelkästään yhteiskunnan kannalta hyviä käskyjä.

Tuota toisen posken kääntämistä en ole koskaan oikein ymmärtänyt. Ehkä sillä tarkoitetaan, että ei pidä kostaa pahaa pahalla. Ainakin Pohjois-Irlannissa ja lähi-idässä näkee, että pahan kostaminen pahalla ei ratkaise mitään, sama konfliktitilanne vain jatkuu ja jatkuu.

Jeesus tarkoittaa ilmeisemmin toisen posken kääntämisellä sitä ettei toinen jatka sitä mitä toinen yrittää saada toisen jatkamaan..
eli siis asia pysähtyisi siihen.

Ihmisen lihalle ei olekaan mahdollista noudattaa näitä rakkauden kehoituksia, jollei Henki avaa ja tee Sanaa sydämeen eläväksi.

"Autuaita ovat rauhantekijät:
he saavat Jumalan lapsen nimen."
Matt.5:9

Verna kirjoitti:

"Mm. älä vihaa, käännä toinen poski, älä himoitse, nämä ovat asioita, joita ihminen ei voi noudattaa."

Pari sanaa noista. Vaikka ihminen tietäisikin, että ei pysty muuttumaan sellaiseksi, että ei esim. koskaan vihaisi ketään, niin eiköhän kuitenkin jo ihmisen mielenterveyden kannalta olisi hyvä pyrkiä siihen, että vihaisi mahdollisimman vähän.

Jos tuolla "älä himoitse" tarkoitat Katekismuksen 9. ja 10. käskyä, niin niiden sanamuoto on nykyisin erilainen: "Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta." "Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa, äläkä mitään, mikä on hänelle kuuluu." Minusta ne ovat jo pelkästään yhteiskunnan kannalta hyviä käskyjä.

Tuota toisen posken kääntämistä en ole koskaan oikein ymmärtänyt. Ehkä sillä tarkoitetaan, että ei pidä kostaa pahaa pahalla. Ainakin Pohjois-Irlannissa ja lähi-idässä näkee, että pahan kostaminen pahalla ei ratkaise mitään, sama konfliktitilanne vain jatkuu ja jatkuu.

"Pari sanaa noista. Vaikka ihminen tietäisikin, että ei pysty muuttumaan sellaiseksi, että ei esim. koskaan vihaisi ketään, niin eiköhän kuitenkin jo ihmisen mielenterveyden kannalta olisi hyvä pyrkiä siihen, että vihaisi mahdollisimman vähän. "

Tuohon ei ole mitään eksaktia kaavaa, kuinka paljon ihminen saisi vihata. Henkilö joka on tarpeeksi kauan niellyt vihansa, voi aiheuttaa muille tai itselleen vakaviakin tapahtumia viimeisen pisaran pudotessa astiaan. Tästä minulla on tietoa työn puolesta, mutta nämä spekuloinnit ovat tietenkin yksilöllisiä.

Minä ehdottaisin enemmänkin kultaista keskitietä, jossa rakkauden ja vihan suhdeluvut olisivat tasoissa. Näin elämäkin pysyy tasapainossa ja positiivisista hetkistä pystyy nauttimaan enemmän, kun muistaa myös joskus päästellä kunnolla höyryä pihalle.

"Jos tuolla "älä himoitse" tarkoitat Katekismuksen 9. ja 10. käskyä, niin niiden sanamuoto on nykyisin erilainen: "Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta." "Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa, äläkä mitään, mikä on hänelle kuuluu." Minusta ne ovat jo pelkästään yhteiskunnan kannalta hyviä käskyjä."

En tarkoittanut kymmentä käskyä, vaan Raamatusta löytyviä ohjenuoria sukupuolivietin suhteen. Esiaviollinen seksi, himo avioliitossa ollessa, jne. Löytyypä sieltä Raamatustakin kiellot mm. suuseksistäkin, kun tällä palstalla kyseisestä asiasta kysynyt mies joutui pettymään vastauksesta "saako?".

Muutenkin himon uskotellaan olevan suunnattoman huono ja syntinen asia. Jos näen jotakin mikä miellyttää silmääni, tottakai ajatukseni alkavat harhailemaan. Sinkkuna tässä ei ole mitään pahaa ja suhteessakin pienet filjustelut pitävät sen tuoreena.

Varsinaiset käskyt tavoittelusta pitävät kyllä mielestäni paikkansa, joskin ne ovat hieman sopimattomia nykypäivän tilanteeseen. Voisikohan niistä tehdä uuden "painoksen"?

"Tuota toisen posken kääntämistä en ole koskaan oikein ymmärtänyt. Ehkä sillä tarkoitetaan, että ei pidä kostaa pahaa pahalla."

Varsin totta, mutta joissakin tapauksissa täysin käypä tapa lopettaa itseesi kohdistuva väkivalta. Jos aina kääntäisit poskesi esimerkiksi työpaikalla tai koulussa tapahtuvaa kiusaamista kohtaan, saisit vain enemmän kärsiä. Toimenpiteet tällaisten asioiden lopettamiseksi usein kantavat hedelmää, siksi ei ole tarpeen nöyrtyä väkivallan edessä.

Isommissa mittakaavoissa, kuten sodissa tämä ei taas asetu kohdalleen. Sodan aloittajat kun uskovat olevansa oikeassa ja tekevänsä työtä paremman huomisen puolesta. Sodissa ei ole varaa kääntää toista poskea, koska silloin menettäisi kaiken itseltään ja kansaltaan.

Silmä silmästä ja maailma sokeutuu. :)

kristitty kirjoitti:

..Näköjään "taistelemme" oikein kristittyjen sääntöjen mukaan, eli emme sano päin näköä :" tuo on per...tä" Vaaan ajattelemme kunten kristityt aikuiset, hieman hienotunteisuutta ja asiaa mukana.

Kiitos sinulle-----hmmm

Harvoin olen sitä kuulut kristilliseksi tavaksi kiistellä, vaan aikuiseksi tavaksi.

Mutta jokainen tavallaan, kiitos itsellesi. Tämä pieni nahistelu toi hymyn huulilleni. :)

>>On vain jännää nähdä miten tämä rakkauden sanomakin saa aikaan eripuraisuutta. ?????
Jeesus sitä opetti

heimoha kirjoitti:

>>On vain jännää nähdä miten tämä rakkauden sanomakin saa aikaan eripuraisuutta. ?????
Jeesus sitä opetti

Minä olen ymmärtänyt asian näin, että Jeesus tiesi, ihmiset tuntien, uutta oppia saarnatessaan, että siitä aiheutuisi ristiriitoja ja rauhattomuutta. Opissa sinänsä ei ollut syytä, vaan taas kerran ihmisten raadollisuudessa. Tuntuisiko tämä selitys järkeenkäyvältä?

Verna kirjoitti:

Minä olen ymmärtänyt asian näin, että Jeesus tiesi, ihmiset tuntien, uutta oppia saarnatessaan, että siitä aiheutuisi ristiriitoja ja rauhattomuutta. Opissa sinänsä ei ollut syytä, vaan taas kerran ihmisten raadollisuudessa. Tuntuisiko tämä selitys järkeenkäyvältä?

Laineen kirjaa:

"Kuka hän oli?"

Kirjahan avaa aivan uuden - erittäin loogisen - tavan ymmärtää UT:n tapahtumat.

Siinä tuo miekka-juttukin saa ymmärrettävän muodon.

Verna kirjoitti:

Minä olen ymmärtänyt asian näin, että Jeesus tiesi, ihmiset tuntien, uutta oppia saarnatessaan, että siitä aiheutuisi ristiriitoja ja rauhattomuutta. Opissa sinänsä ei ollut syytä, vaan taas kerran ihmisten raadollisuudessa. Tuntuisiko tämä selitys järkeenkäyvältä?

Järkevältä selitys tuntuu, varsinkin kun itsellä on ollut samantapainen selitys toistaiseksi. Parempaakaan selitystä taitaa olla vaikea keksiä?

Täytynee etsiä tuo me84 "Kuka hän oli?" kirja, kun en ole vielä sitä lukenut. Minkä suuntainen selitys siinä kirjassa on?

heimoha kirjoitti:

>>On vain jännää nähdä miten tämä rakkauden sanomakin saa aikaan eripuraisuutta. ?????
Jeesus sitä opetti

Tarkastelen tätä kysymystä, kuten tapanani on, ihmisen sisäisenä (psyykkisenä) asiana.
Kysymyshän on siitä, että ihmisen on aikuistuakseen päästävä irti vanhemmistaan, itsenäistyttävä. Fyysisesti tämä kohtuullisesti tapahtuukin, mutta saman tulisi tapahtua myös psyykkisesti. Tässä se ongelma on.

Tosiasia on se, että tämänpäivän lapset, kuten nähtävästi lapset jo parituhatta vuotta sitten ovat saaneet varttua puutteellisella rakkaudella ja seurauksena on ja oli myös silloin, että ihmiset jäävät kiinni vanhempiinsa. Eivät kasva omaksi itsekseen, vaan joutuvat ottamaan mielensä hallitsijaksi (yliminäksi) kasvattaja-auktoriteetin (vanhemmat ja yhteiskunta) tahdon.
Tämä merkitsee sitä, että kukin meistä, toiset enemmän ja toiset vähemmän ovat joutuneet torjumaan omia tunteitaan alitajuntaan.

Tunnistamattomat tunteet alitajunnasta käsin aiheuttavat erilaisia psyykkisiä ongelmia, pelkoja, vihaa, kateutta, katkeruutta jne.
Nämä tunnistamattomat tunteet hallitsevat ihmistä, pakottavat hänet tekemään ja toimimaan tavalla, joka on itselle ja toisille vahingoksi. Tekemään pahaa toiselle, kun oma paha olo käy sietämättömäksi.
Nämä tunnistamattomat tunteet itsekullakin ovat vihollisia. Ne ovat omien korvien välissä, siis oman talon väkeä.

Miten päästä tuntemaan itsensä (omat tunteensa)? Siihen ihminen tarvitsee toista ihmistä ja rakkautta.
Vain rakkaus voi auttaa meitä itsekutakin löytämään oikean itsemme. Päästäksemme psyykkisesti vanhemmistamme irti, meidän on pystyttävä sanomaan vanhemmillemme ei, myös psyykkisellä tasolla. Fyysisellä tasollahan siihen useimmat kykenevät murrosiässä. Tätä mielestäni tarkoittaa nuo evankeliumin jakeessa mainitut vanhempiaan vastaa nousemiset.
Kuitenkin vasta psyykkinen vapaus tuo rauhan. Jos sen rauhan saavuttaa sisäisesti, voi sitä toteuttaa kaikkialla.

Esimerkiksi, kun näillä palstoilla joku hyökkää kimppuusi, voit päätellä, että hänellä on ongelmia itsensä tuntemuksen kanssa. Mielestäni oikea tapa reagoida sellaiseen maltti ja rehellisyys sanomisissaan. Jos tuntee pakottavaa tarvetta lähteä otteelemaan ja nujertamaan tätä hyökkääjää, voi jo lähteä etsimään peiliä ja ryhtyä katselemaan siinä näkyvää kuvaa kriittisesti.

Gonzales kirjoitti:

Tarkastelen tätä kysymystä, kuten tapanani on, ihmisen sisäisenä (psyykkisenä) asiana.
Kysymyshän on siitä, että ihmisen on aikuistuakseen päästävä irti vanhemmistaan, itsenäistyttävä. Fyysisesti tämä kohtuullisesti tapahtuukin, mutta saman tulisi tapahtua myös psyykkisesti. Tässä se ongelma on.

Tosiasia on se, että tämänpäivän lapset, kuten nähtävästi lapset jo parituhatta vuotta sitten ovat saaneet varttua puutteellisella rakkaudella ja seurauksena on ja oli myös silloin, että ihmiset jäävät kiinni vanhempiinsa. Eivät kasva omaksi itsekseen, vaan joutuvat ottamaan mielensä hallitsijaksi (yliminäksi) kasvattaja-auktoriteetin (vanhemmat ja yhteiskunta) tahdon.
Tämä merkitsee sitä, että kukin meistä, toiset enemmän ja toiset vähemmän ovat joutuneet torjumaan omia tunteitaan alitajuntaan.

Tunnistamattomat tunteet alitajunnasta käsin aiheuttavat erilaisia psyykkisiä ongelmia, pelkoja, vihaa, kateutta, katkeruutta jne.
Nämä tunnistamattomat tunteet hallitsevat ihmistä, pakottavat hänet tekemään ja toimimaan tavalla, joka on itselle ja toisille vahingoksi. Tekemään pahaa toiselle, kun oma paha olo käy sietämättömäksi.
Nämä tunnistamattomat tunteet itsekullakin ovat vihollisia. Ne ovat omien korvien välissä, siis oman talon väkeä.

Miten päästä tuntemaan itsensä (omat tunteensa)? Siihen ihminen tarvitsee toista ihmistä ja rakkautta.
Vain rakkaus voi auttaa meitä itsekutakin löytämään oikean itsemme. Päästäksemme psyykkisesti vanhemmistamme irti, meidän on pystyttävä sanomaan vanhemmillemme ei, myös psyykkisellä tasolla. Fyysisellä tasollahan siihen useimmat kykenevät murrosiässä. Tätä mielestäni tarkoittaa nuo evankeliumin jakeessa mainitut vanhempiaan vastaa nousemiset.
Kuitenkin vasta psyykkinen vapaus tuo rauhan. Jos sen rauhan saavuttaa sisäisesti, voi sitä toteuttaa kaikkialla.

Esimerkiksi, kun näillä palstoilla joku hyökkää kimppuusi, voit päätellä, että hänellä on ongelmia itsensä tuntemuksen kanssa. Mielestäni oikea tapa reagoida sellaiseen maltti ja rehellisyys sanomisissaan. Jos tuntee pakottavaa tarvetta lähteä otteelemaan ja nujertamaan tätä hyökkääjää, voi jo lähteä etsimään peiliä ja ryhtyä katselemaan siinä näkyvää kuvaa kriittisesti.

Sama Raamatun jae voi puhutella monella tavalla.

>>Fyysisellä tasollahan siihen useimmat kykenevät murrosiässä. Tätä mielestäni tarkoittaa nuo evankeliumin jakeessa mainitut vanhempiaan vastaa nousemiset.