Muun muassa seuraavista suomalaisista henkilöistä on Wikipediassa venäjänkielinen artikkeli: Paavo Väyrynen, Simo Häyhä ja Matti Häyry. Mutta huomasin, että Matti Häyry on kirjoitettu virheellisesti kyrillisillä kirjaimilla. Paavo Väyrynen ja Simo Häyhä kirjoitetaan venäjänkielisessä tekstissä näin: Пааво Вяюрюнен ja Симо Хяюхя, mutta Matti Häyry oli kirjoitettu näin: Матти Хяурю eli tuossa pitäisi olla kirjaimen у paikalla kirjain ю eli oikea asu olisi Хяюрю. Eikös niin?
Virhe suomalaisen nimen kyrillisessä asussa
ode861
14377
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Juu.
Simuna-sedästä näkyy olevan sellainenkin kyrillinen muoto kuin Симо Хайха:
http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://demotivators.to/media/posters/732/400761_simo-hajha-etot-fin-za-100-dnej-ubil-542-cheloveka.jpg&imgrefurl=http://demotivators.to/p/400761/simo-hajha-etot-fin-za-100-dnej-ubil-542-cheloveka.htm&h=502&w=510&sz=39&tbnid=Z81VNanxGISCjM:&tbnh=79&tbnw=80&prev=/search?q=Симо Хяюхя&tbm=isch&tbo=u&zoom=1&q=Симо Хяюхя&usg=__mrRo6mF6JotqitxkK5e3_Jc_WUI=&docid=lW0bRb--tHSE4M&hl=fi&sa=X&ei=4XtoUOuMB9Pb4QSvtIDgCA&ved=0CD4Q9QEwAw&dur=230
Aika pitkä osoite, eikös?
Väyrysestä, Häyhästä ja Häyrystä tuli mieleeni, että vuosikymmenten takaisen kotikuntani paikallislehteä toimitti anno dazumal viime sotiemme Uhtuan sissi nimeltään Sipo Häyrynen. Taisimme ennen poismuuttoani ehtiä nauttia yhteiset maljat ehdittyäni nippa nappa kapakkaikään! Sukupolven mittainen ikäero ei ollut este eikä haitta mikään.
Taidanpa ottaa yhden pienen Simon ja Sipon muistolle!
Ja näköjään финн kirjoitettu väärin yhdellä ännällä.
>Aika pitkä osoite, eikös?
No joo. Saahan sen lyhennettyä
http://tinyurl.com/9sfux2
Siis näin http://tinyurl.com/9sfux2h
Saa toki. Tinyurl on ollut tiedossani, mutta en ole sitä koskaan itse käyttänyt.
Kun nyt klikkasin tuota antamaasi lyhennettyä linkkiä, tuotti ensimmäinen yritys jonkinlaista aakkospuuroa. Toisella yrittämällä sain virheilmoituksen, jonka ydinsanoma oli ”Error: Unable to find site's URL to redirect to.” Kolmannella yrittämällä toivottu sivusto sitten avautui kuin avautuikin.
Annoit näköjään toisenkin lyhennetyn linkin. Tämä toimi heti ensi yrittämällä.
Mikähän on se sääntö (normi), jonka mukaan asu on virheellinen?
Venäjän kielessä kirjoitetaan vieraat nimet kyrillisin kirjaimin lähinnä sen mukaan, millaiseksi venäläinen kokee nimen äänneasun. Käytännössä latinalainen kirjoitusasukin vaikuttaa asiaan jonkin verran.
Asiasta ei ole normia. Tosin suomen kielen lautakunta käsitteli asiaa kantaa vuonna 1977 ja päätti ”alustavasti” suosittaa erästä kaavaa. Kaava on erittäin mutkikas, ja hyvin harva taitaa sitä tuntea, vielä harvempi noudattaa. Lisäksi miten venäjän kirjoittaminen olisi suomen kielen lautakunnan asia? Eivät Venäjän kielenhuolto-organisaatiotkaan tule sanomaan suomalaisille, miten venäläiset nimet pitäisi kirjoittaa suomessa.
Mutta joka tapauksessa tuossa norminomaisen valmisteen aihiossa annetaan ohje, jonka mukaan äy ”transkriboidaan” sanan sisällä яу (sanan alussa эу).
Lisätietoja: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/iso9.html8#suomesta
Ahaa. No ajattelin tuon olevan väärin, koska kahdessa ensin mainitussa henkilössä äy oli яю.
Ja tästäkö siis myös johtuu, että nimi Hans kirjoitetaan yleensä kyrillisillä kirjaimilla Ганс ja harvemmin Ханс.
http://ru.wikipedia.org/wiki/Ганс_(имя)
Eli venäjänkielisen Wikipedian Hans-nimeä käsittelevässä artikkelissa ainoastaan yhden tunnetun Hansin nimi on kirjoitettu Ханс.
http://ru.wikipedia.org/wiki/Ганс_(имя)
Höh! Ei toimi mulla tuo linkkijuttu.
H-äänteen merkitseminen vierasnimissä vaihtelee venäjän kielessä aika villisti. Se voi olla joko Х tai Г, Esimerkiksi meidän Helsinkimme on venäläisille joko Хельсинки tai Гельсингфoрс sen mukaan, lähdetäänkö suomenkielisestä muodosta Helsinki vai ruotsinkielisestä muodosta Helsingfors. Painokin on version mukaan joko ensimmäisellä tai viimeisellä tavulla (ikään kuin Hélsinki tai Gelsingfórs).
Hitler näyttää olevan venäläisille Gitler, Hermann Göringistä tulee German Gering ja niin edelleen.
Kieli on yhtä selittämätön kuin maakin.
”Russia is a riddle wrapped in a mystery inside an enigma.” (Sir Winston Churchill)
Ei tämä hirveän selittämätöntä ole. Suomen kielen h-kirjain tarkoittaa varsin erilaisia äänteitä sen mukaan, millaisessa äänneympäristössä se esiintyy. IPA-merkeillä ilmaistuna: h-kirjain ääntyy (eli /h/-foneemi toteutuu) [ɦ] vokaalien välissä, [ç] etuvokaalin ja konsonantin välissä, [x] takavokaalin ja konsonantin välissä ja [h] muissa tilanteissa (sanan alussa ja lopussa sekä vierassanoissa konsonantin ja vokaalin välissä). Näistä esiintyy venäjässä vain [x], jota venäjässä merkitään х-kirjaimella.
Näin ollen sellainen siirtokirjoitus kuin Lahti → Лахти on h:n osalta luonnollinen. Mutta muissa asemissa joudutaan ongelmiin. Aiemmin mainittu suomalainen vuoden 1977 ehdotus tai suositus ratkaisee ongelman kaavamaisesti: käytetään aina х-kirjainta. Samaa menettelyä käytetään usein Venäjällä. Äänteellisesti tämä kuitenkin tuntuu usein oudolta. Esimerkiksi sananalkuinen suomen [h] on varsin kaukana äänteestä [x], onhan [h] heikosti ääntyvä. Niinpä se usein on venäjässä korvattu г-kirjaimella. Tähän vaikuttaa seki, että monissa venäjän muodoissa г-kirjain ääntyy [h] – ainakin Brežnev käytti sellaista ääntämystä julkisissa puheissaankin.
Vaihtelu Хельсинки ∼ Гельсингфoрс on lähinnä historiallinen. Venäjässä käytettiin vanhastaan ruotsinkieliseen nimeen perustuvaa asua, koska Helsinki oli Ruotsiin kuuluva kaupunki, maan ainoa virallinen kieli oli ruotsi ja myös Helsingin johtavat kerrokset olivat ruotsinkielisiä. Ruotsin luovutettua maan itäisimmän osan Venäjälle, joka erinäisten vaiheiden jälkeen muodosti siitä ”Suomen suuriruhtinaskunnan”, eivät kieliolot muuttuneet paljoakaan ennen kuin 1800-luvun jälkipuoliskolla, jolloin suomen merkitys kasvoi ja suomi pääsi ruotsin ja venäjän rinnalle suuriruhtinaskunnan kielenä.
Ruotsinkieliseen nimeen perustuva asu on siis vanhaa perua ja muodostettu aikana, jolloin kirjoitusasussa yritettiin noudattaa ääntämystä. Kun se sitten alkoi korvautua suomenkieliseen nimeen perustuvalla asulla, oli ruvettu enemmän noudattamaan kaavamaisempaa, kirjoitusasuun perustuvaa järjestelmää. Kirjoitusasua Гельсинки kyllä käytetään jonkin verran (mutta suuri osa sillä saatavista Google-osumista on ukrainalaisilta eikä venäläisiltä sivuilta).
Samantapainen tapaus on Ханко ∼ Гангут, joista edellinen perustuu suomenkieliseen nimeen Hanko ja toinen, vanhempi, ruotsinkieliseen nimeen Hangö udd.