Suomessa on menty, maallemme niin tyypilliseen tapaan, hakoteille kuntauudistuskeskusteluissa. On aiheellista korjata ainakin sitä polemiikkia, jota etenkin Keskustapuolue kuntauudistuksesta käy.
Eräs tärkein hämmennystä herättävä asia on käsite >peruskunnat
Eräs tärkein hämmennystä herättävä asia on käsite >peruskunnat
Vastaukset 28
Vanhimmat
Paikallishallinnon kansanvaltaisessa järjestämisessä Suomi on seurannut eurooppalaisia virtauksia, mutta maakuntahallinnon kehittämisessä Suomi on poikennut eri tielle. Se ajautui keskitetymmän virkavallan suuntaan mihin muut Pohjoismaat ja läntisen Euroopan maat pyrkivät.
Miksi näin on tapahtui?
Näistä kysymyksistä ei ole tietopohjalta lähtien keskusteltu eikä oikeastaan ole toivottukaan keskusteltavan – ei varsinkaan julkituoda tähän kysymykseen liittyvää tärkeintä asiakirjaa, marraskuussa 1988 hyväksyttyä Euroopan Parlamentin päätöslauselmaa ja Peruskirjaa Euroopan maakunnallistamisesta. Meillä keskustelu näyttää yhä urautuvan enemmän poliittisen valtataistelun välineeksi, kuin maan ja kansan yhteisen luovan kehityksen etsimiseksi.
Tästä hiljaisuudesta johtuu, että Suomessa ei tunneta läntisen Euroopan ajankohtaisia kehitysilmiöitä, ei keskustella niistä eikä oteta huomioon, kun meillä valmistellaan suurta aluehallinnon muutosta, jonka virta vie aivan eri suuntaan kuin muualla läntisessä Euroopassa. Onko käymässä niin, että me irtaannumme länsimaisen demokratian kehityksen virrasta kaavamaisen ”itäisen” keskusbyrokratian suuntaan.
Asian merkitystä on vähätelty. On selitetty, että meillä on pitkälle kehitetty demokratia jossa ”ei tarvita uutta hallinnon tasoa” ja että meille ”riittää” kunnan ja valtion tason kansanvaltainen hallinto – on jopa vedottu pohjoismaiseen perinteeseen, mutta ei ole huomattu, että muut Pohjoismaat ovat aikapäiviä sitten liittyneet läntisen Euroopan maakuntahallinnon linjaan. On myös peloteltu, että maakuntahallinto merkitsee lisää veroja, mutta ei ole esitetty vertailevaa tutkimustietoa. Miksi? Ounastellaanko, että hyvin järjestetty 3-portainen hallintomalli ei johdakaan suurempaan kokonaisverotukseen?
Omituisimpia ilmiöitä on kuvitelma, että vain suuret yksiköt voivat menestyä ja Suomi on sen vuoksi jaettava suurkuntiin. Mutta miksi muut väkiluvultaan Suomea vastaavat maat menestyvät tuhansine keskenään erikokoisine kuntineen? Miksi meillä ei hyväksytä muualla yleistä käytäntöä, että kunnat ja maakunnat ovat luonnostaan ja luontevasti eri kokoisia väestöltään ja pinta-alaltaan erilaisissa ympäristöissä ja erilaisilla alueilla? Miksi hallinnossa ei haluta joustaa, vaikka työyhteisöissä vaaditaan joustavuutta kehityksen edellytyksenä?
Keskustalle tuskin käy että siirtyisimme vastaavaan maakuntamalliin kuin monissa läntisen Euroopan maissa, siellähän maakunnilla on veronkanto-oikeus ja mitään tasausmaksuja hyvintoimeen tulevilta huonostitoimeentuleville ei makseta. Keskieuroopassa on hyvin tiheä asutus ja kaikki maa on asutuskelpoista alppien rinteitä lukuunottamatta, tämän takia myöskään alueellisia suuria eroja ei ole elintasoissa. Suomessa taasen verokertymä on Uudellamaalla noin kaksinkertainen kuin esim. Pohjois - Karjalassa tai Kainuussa, myös Pohjanmaalla verokertymä on melko pientä, jos meillä olisi itsenäiset maakunnat kuten läntisessä Euroopassa tietäisi se monille Kepualueille 50% säästöjä menoihin. Myös Kepu-kunnat joutuisivat säästämään saman 50% koska tuskin enää muut kunnat suostusivat tukemaan kepukuntien rahantuhlausta, kuten Olli Rehnkin totesi.
"Keskustalle tuskin käy että siirtyisimme vastaavaan maakuntamalliin kuin monissa läntisen Euroopan maissa, siellähän maakunnilla on veronkanto-oikeus ja mitään tasausmaksuja hyvintoimeen tulevilta huonostitoimeentuleville ei makseta. "
Meillä on myös varmaan liian hyvässä muistissa parin kolmen viimeisen vuosikymmenen "iltalypsyt" joilla maakuntiin on lapioitu rahaa?
Kaikissa Keski-Euroopan maissa on itsenäiset maakunnat. Tottakai kaikenlaisia tasausmaksuja maksetaan sielläkin alueille. Maakuntia on kaiken kokoisia ja suuria eroja niiden välillä löytyy. Pienikin maakunta voi tulla mainiosti toimeen. Esimerkki löytyy läheltä: Ahvenanmaa
palstalle heitettyyn epätoteen (valheeseen):
"...monissa läntisen Euroopan maissa, siellähän maakunnilla on veronkanto-oikeus ja mitään tasausmaksuja hyvintoimeen tulevilta huonostitoimeentuleville ei makseta..."
Tuohan on siis täyttä paskaa jolla ei totuuden kanssa mitään tekemistä.
Niin että iltalypsyillä ei ole menneinä vuosikymmeninä lapioitu maakuntiin rahaa?
Ahvenanmaan pärjääminen on aika kyseenalaista, maakunta saa varsin mittavasti tukea valtiolta. Valtion tuki oli 13 225 euroa ahvenamaalaista asukasta kohden, kun muualla euroja tuettiin 6 997 eurolla per henkilö. Lähde on tilastokeskukseta tosin vuoden 2009 luvuista. Ahvenanmaa on selvä nettosaaja, miltei jokainen maakunta tulisi toimeen, mikäli tukea olisi mahdollista maksaa samoin kuin Ahvenanmaalaisille.
Nostaja kirjoitti: "...meillä valmistellaan suurta aluehallinnon muutosta, jonka virta vie aivan eri suuntaan kuin muualla läntisessä Euroopassa."
Kannattaa muistaa, että Suomessa on vain 5,5 miljoonaa asukasta. Saman verran kuin jossain Lontoon, Pariisin tai Berliinin lähiössä.
Ei niissäkään mitään maakuntarakennetta ole, kun sellaista ei tarvita.
Suomelle paras ratkaisu on omavaraisina toimeentulevat, n. 70-80 peruskuntaa ja muutama pohjoisen ja rajaseudun köyhä kunta, joita valtio elättää. Mitään väliportaan maakuntahallintoa emme todellakaan tarvitse. Sellaiselle ei enää riitä mitään tehtäviä valtion ja vahvojen peruskuntien välissä.
Aluedemokratiaa joudutaan varmaan rakenneuudistuksen yhteydessä tarkastelemaan, mutta siihen sopii hyvin, ainakin aluksi, jo muutamassa kunnassa kokeiltu aluelautakuntamalli. Näin peruskuntien valtuustot saavat lautakunnasta lausunnon, jossa myös reuna-alueiden kanta tulee otetuksi huomioon.
>>>Eräs tärkein hämmennystä herättävä asia on käsite >peruskunnat Peruskuntien idea on se, että kootaan yhteinen hallinnollinen yksikkö ts. riittävän vahva kunta, joka pystyy tuottamaan lakisääteiset kunnalliset palvelut ja myös tarjoamaan riittävän pohjan yrittäjille sekä maankäytön, että työvoimansaannin osalta ja myös kunnallisten palvelujen järkevällä tuottamisella.>On aivan selvää, etteivät taantuvat, velkaantuneet kunnat voi peruspalvelujaan järjestää nykyisellä kustannusrakenteellaan, jotain on siis tehtävä. >Keskustan maakuntamalli lisää pelkästään yhden välihallintoportaan ja vähentää merkittävästi kunnallista itsehallintoa. Virkamiesvalta ei ole demokraattista kehitystä ja maakuntamalli olisi nimenomaan sen kaltainen, joka veisi valtaa kansalaisilta. On ymmärrettävää, että Keskustapuolue kannattaa maakuntamallia, koska nimenomaan silloin puolueen valta säilyisi. Virkamieskunta kun on keskustalaisia, mikäli mennään kaupunkikeskusten ulkopuolelle. Harva äänestäjä kuitenkaan on halukas siihen, että heidän päätäntävalta kutistuu olemattomiin.
Ei, peruskunnat eivät olisi nykyisten kuntien ylä- eivätkä alapuolella, ne olisivat itsenäisiä kuntia, jotka muodostettaisiin kuntien yhteenliittymisellä. Saavutetut synergiaedut ja päällekkäisyyksien poistamiset ja turhan keskinäisen kilpailun väistymisen, ajatellaan tuovan vahvoja itsenäisiä kuntia.
Velat vähenevät, mikäli toimintoja tehostetaan, jos saadaan vahva pohja yrittämisen tukemiseen ja harmonisoidaan kuntien toimintoja mm. ohjelmistojen kautta. Kyllähän yhteistoiminta lisää resursseja aina.
Suomessa nähtiin tarpeelliseksi poistaa läänit, jotka olisivat aika hyvin toimineet väliportaanhallintona, kuitenkin ne koettiin hakaliksi ja byrokraattisiksi. Ei ole paluuta läänihallinnon aikaan.
Maakuntamallia ei ole tutkittu tarpeeksi, mitään varmaa tietoa ei ole esim. siitä kuinka hallinto tulisi valituksi. Koska maakuntamalli on vain Keskustalainen utopia, sen vaikutuksia ei tiedetä, mallin soveltuvuutta Suomeen ei ole varmennettu, näin aivan mitä tahansa onnelaa voidaan kuvitella sen avulla saavutettavaksi. Kuntauudistusta ei ole kuitenkaan varaa siirtää, ei pelkkien otaksumien perusteella.
Hämmästyttävää onkin oikeastaan se, kuinka Keskusta vasta nyt keksi maakuntahallinnon, kun puolueen hallitusvastuu aikana kuntauudistusta kehitettiin hyvin pitkälle. Miksi vasta nyt tämä uudistusesitys, kun sen läpimenoon ei ole mahdollisuuksia?
kuntien keskikoko on pienempi kuin nyky-Suomessa. Miten on mahdollista järjestää kuntalaisille terveyspalvelut? Tiettävästi Saksassa on turvallista sairastella ja terveydenhoidon taso on korkea.
Saksan väkiluku 80 milj., kuntia n.13 500
80 000 000 : 13 500 = 5925
eli Saksan kunnassa asuu keskimäärin alle 6000 asukasta.
Saksaan vertailu on tässäkin tapauksessa hankalaa, poliittinen järjestelmä on siellä niin erilainen. Liittovaltio kun on osavaltioiden muodostama kokonaisuus ja näin osavaltioiden ja kuntien tehtävät jakaantuvat eritavoin kuin Suomessa.
Ruotsissa on myös paljon pieniä kuntia, siellä on kuitenkin maakuntakäräjät joiden hallintoalaan kuuluvat ne päätöksenteot, joista meidän kuntamme päättävät itsenäisesti. Ruotsinmalli onkin aika lähellä sitä miten Keskustapuolue haluaisi NYT kuntaongelmat ratkaista.
>>>Ei, peruskunnat eivät olisi nykyisten kuntien ylä- eivätkä alapuolella, ne olisivat itsenäisiä kuntia, jotka muodostettaisiin kuntien yhteenliittymisellä. erikoissairaanhoito
- perushoitaja --> sairaanhoitaja
- perussuomalainen --> sosiaalinen yläluokka ;)
>>>Kyllähän yhteistoiminta lisää resursseja aina.>Suomessa nähtiin tarpeelliseksi poistaa läänit, jotka olisivat aika hyvin toimineet väliportaanhallintona, kuitenkin ne koettiin hakaliksi ja byrokraattisiksi. Ei ole paluuta läänihallinnon aikaan.>Maakuntamallia ei ole tutkittu tarpeeksi, mitään varmaa tietoa ei ole esim. siitä kuinka hallinto tulisi valituksi.>Hämmästyttävää onkin oikeastaan se, kuinka Keskusta vasta nyt keksi maakuntahallinnon, kun puolueen hallitusvastuu aikana kuntauudistusta kehitettiin hyvin pitkälle.
Missä ne Espoon ja Helsingin synergiaedut ovat?
Suomen kalleimmat ja huonoimmat palvelut:D
Rovaniemi on Lapin suurin kaupunki. Siellä on velkaa eniten asukasta kohti ja varoja vähiten asukasta kohti. Lisäksi huonoimmat kuntapalvelut koko Lapissa. Jonotuaika palveluijhin vähintään vuorokausi.
Siinä on Rovaniemi veti mukaansa Rovaniemen maaöiakunnan samaan kurjuuteen kuin Rovaniemi olio ennen liitosta.
Nyt Katainen haluaisi Ranuan maksamaan Rovaniemen velat kun Maalaikunnan rahat on tuhlattu.
Heh, ensimmäistä kertaa elämässäni voin viisastella suomenkielentaidollani -kiitos tästä tilaisuudesta.
Perus tarkoittaa myös suomeksi perustaa pohjaa, vert. englannin basie. Esimerkiksi >perussairaanhoito< tarkoittaa hoitoa jota annetaan, ellei tila sitten vaadi eritysosaamista kuten vaikkapa leikkaussalia.
Peruskunta on yksinkertaisesti sellainen kunta, joka voi tuottaa itsenäisesti palvelunsa ja pystyy myös tarjoamaan yrittämisen edellytykset elinkeinoelämälle. Peruskunnan ei siis ole tarvetta järjestää erilaisia yhteistyöryhmiä, jotka ovat varsin hankalia hallita. Nykyisinhän kunnalla voi olla hyvinkin runsaasti ns. yhteistyötoimintoja eri kuntien kanssa. Usein vielä yhteistyömalliin liittyy yhtiöitys ja nimenomaan tämä tekee hallinnoinnista hankalaa.
Suomessa on hieman erilainen hallintomalli, näin vertaileminen toisiin maihin on hankalaa. Parlamentaarinen järjestelmämme on aika yksinkertainen ja kuntien itsehallinto varsin laajaa. Voisi sanoa, että olemme historiallisesti erialaisessa tilanteessa, monestakin syystä.
Yhteistyö ei hankalalodu sillä, että kuntien edut ovat yhtenäiset. Kuntien yhdistämisen ei ajatella vaikeuttavan yhteistyömahdollisuuksia -päinvastoin. Vaikka kunnat yhdistyvät, ei ne monoliiteiksi muodostu.
Kuntauudistusta on tutkittu paoljon, valmistelut ovat jo loppuvaiheessa. Kuntauudistuksen valmistelu alkoi jo Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana. Maakuntahallinnon sopivuutta ei ole meille tutkittu, idea tuli ikään kuin puskasta.
"Missä ne Espoon ja Helsingin synergiaedut ovat?
Suomen kalleimmat ja huonoimmat palvelut:D"''
Vaikka tuo alla oleva kertoo täysin päinvastaista.
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/asiakasmaksut-talous-rahoitus/talous/nettokustannukset/nettokustannukset2010/Sivut/default.aspx
"Etäisyydet, työllisyys/työttömyys, väestön kasvu/väheneminen/ikärakenne, laitosvaltaiset rakenteet ja kunnan tarjoamien palvelujen osuus näkyvät mm. perusterveydenhuollon nettomenoissa per asukas. Näistä ääripäitä edustavat Lounais-Hämeessä sijaitseva Jokioinen, joka käytti 241 €/asukas, ja Suomen päälaella sijaitseva Utsjoki, joka käytti 1 523 €/asukas."
Ja kun katsot oikean laidan liitettä "20 eniten ja vähiten" niin huomaat että väitteesi on ihan täyttä sontaa. Ensinnäkään top 20 eniten rahaa per asukas käyttävissä ei ole Helsinkiä eikä Espoota muuta kuin asukasluvussa. Mutta rajansa se on valheellisilla väitteilläkin?
Ja tuohon kun laitetaan vielä rinnalle ne rahansiirrot kunnilta toisille niin saadaan vielä mielenkiintoisempi tieto.
>>>Perus tarkoittaa myös suomeksi perustaa pohjaa, vert. englannin basie. Esimerkiksi >perussairaanhoito< tarkoittaa hoitoa jota annetaan, ellei tila sitten vaadi eritysosaamista kuten vaikkapa leikkaussalia.
"Etäisyydet, työllisyys/työttömyys, väestön kasvu/väheneminen/ikärakenne, laitosvaltaiset rakenteet ja kunnan tarjoamien palvelujen osuus näkyvät mm. perusterveydenhuollon nettomenoissa per asukas."
Eivät utsjokelaisten etäisyydet, väestömuutokset ja ikärakenne edullisemmiksi muutu, vaikka se liitettäisiinkin naapurikuntaansa Inariin, jonka kuntakeskus Ivalo sijaitsee 164 kilometrin päässä Utsjoen keskustasta. Kuntaliitos vain heikentäisi Inariakin, jossa on jo ennestään samanlaisia ongelmia kuin Utsjoella.
Perusterveydenhuollon nettomenoissa maan edullisin Jokioinen on puolestaan vain runsaan 5600 asukkaan kunta eli pienuutensa takia mahdoton ja kuoleva yksikkö liitosfanaatikkojen mielestä.
Jaahas, näin siinä käy, kun ryhtyy keskusteluun, vaikka asiasta ei ole riittävästi tietopohjaa. Suomenkieli on mutkikas ja sudenkuopat ovat aina tarjolla. Myönnän olevani väärässä sana normaali
Kun joku valehtelee että
"Missä ne Espoon ja Helsingin synergiaedut ovat? Suomen kalleimmat ja huonoimmat palvelut:D"''
niin se pitäisi myös osoittaa. Tuon
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/asiakasmaksut-talous-rahoitus/talous/nettokustannukset/nettokustannukset2010/Sivut/default.aspx
linkin ja oikean laidan liitettä "20 eniten ja vähiten" kun katsoo niin täyttä sontaa.
"Näin myös Elyn virkamiehet voitaisiin siirtää valittaviksi demokraattisesti. "
Niin että puoluepoliittisin perustein kuten kunnissa?
Poliittiset virkanimitykset ovat vähintään yhtä suuri ongelma valtionhallinnossa.
Suomen äänestys% kuntavaaleissa alkaa lähestyä rupumaiden (alhaistten demokratian maiden kuten ent. itä-blokin maat) alhaisia äänestyslukuja 50% ja alle.
Se johtuu siitä, että kohta on Suomessakin sama tunnelma - "Mitä välii..."
Kansalaisten osallistuminen kunnallisvaaleihin on jo nyt häpeällisen alhainen länsimaaksi. Muissa pohjoismaissa ja muuallakin Länsi-Euroopassa äänestys% kohoaa helposti 20% Suomea korkeammaksi.
Mistähän se johtuu - onko suomalaiset laiskoja? Paraneeko % kun demokratia pakenee yhä kauemmaksi?
Ihmeellinen juttu muuten tämä kepulogiikka, jos tehdään kuntaremontti niin 100 kuntaa on liiaan suuri määrä kuntia ja päätöksenteko on liiaan kaukana mutta jos siirretään samat tehtävät kymmenelle maakunnalle niin tämä olisi lähidemokratiaa? Eli päätöksenteko kahdensadan kilometrin päässä maakuntakeskuksessa käy mutta ei kahdenkymmen kilometrin päässä uudessa kuntakeskuksessa?
Maakuntia Suomessa on 20, joten se pisinkin kilometrimäärä putoaa tuosta Lappia lukuun ottamatta noin puoleen.
Sitä paitsi pitkää matkaa päätöksentekopaikalle ei ole edes näillä palstoilla kritisoitu, sillä tavallinen suomalainenhan ei päätöksentekoon nykyisissäkään kunnissa osallistu. Palveluja sen sijaan tarvitsee jokainen, joten etäisyyden niihin on oltava inhimillinen. Palvelut voidaan säilyttää tai tuhota millä hallintomallilla hyvänsä.
Päätöksiä tehdään siellä missä ihmisiä. Keski-Euroopassa asukkaat valitsevat päättäjänsä suoralla vaalilla oli yhteisö oli iso tai pieni. Siellä on kuntien ja valtion välissä maakunta. Ei tarvitse joka asiaa mennä vinkumaan hattu kourassa pääkaupunkiin asti. Oman maakunnan päättäjät ovat lähellä ja suorassa vastuussa asukkaille.
Joopa joo on se vaan kumma .Suurkunta meilläpäin tarkoittaisi että päätöksenteko annettaisiin 100km päähän enemmistössä oleville kaupungin päättäjille. Olisimme vain maksajia pönkittämässä kaupungin palveluja omien lähipalvelujen romahdettua. Tosi sikamaista touhua, no mitä muutakaan näiltä päättäjilta voi odottaa.
Muuten lukekaapa mitä mieltä selvännäkijä Marena Mattila on nykyisistä päättäjistä. Kokoomuksenkin aate kumpuaa natsisaksan perinteistä .
Manner-Suomen ja Ahvenanmaan itsehallinnon taloudellisten suhteiden järjestelyssä Ahvenanmaa saa kiinteän osuuden eli 0,45 prosentin könttäsumman, valtion budjettituloista (ilman lainanottoa). Tästä käytetään Ahvenanmaalla nimitystä ”klumpsumman”. Prosentin määräämisen taustana oli järjestelmän rakentamisen aikainen väestötilanne, jossa Ahvenanmaan väestö oli koko maan väestöstä hieman alta 0,5 %. Nyttemmin on väestöosuus hieman noussut ja on ylittänyt tuon 0,5 %. Mikäli Ahvenanmaan väestöosuus entuudestaan lisääntyisi, se olisi maakunnan kannalta tämän ”klumpusumman” kannalta epäedullista.
Tämän lisäksi maakunnalle maksetaan verohyvitystä, jos sieltä kertyvä valtion tulo- ja varallisuusvero ylittää 0,5 prosenttia koko maan tuloveroista. Tällöin verohyvitys on 0,5 prosentin rajan ylittävä tuloveromäärä.
Tuolla kiinteäprosenttisella rahamäärällä Ahvenanmaa hoitaa itsehallintonsa kulut, siis maakuntahallinnon ja merkittävän osan valtionhallintoa. Kunnilla on itsenäinen verotusoikeutensa ja ne saavat maakuntahallituksen kautta ”landskapsandel” nimellä kutsutun osuuden, joka pääpiirteittäin vastaa muualla maassa valtion budjettivaroista maksettavia kuntien valtionosuuksia. Erityisiä kuntien valtionosuuksia ei makseta tämän lisäksi Ahvenanmaan kunnille valtion budjetista. Kuntien valtionosuudet siis sisältyvät tuohon 0,45 %:n könttään ja verohyvitykseen. Kyse ei tuossa yli 200 miljoonan erässä suinkaan ole Ahvenanmaan asukkaille. maksettavasta suoranaisesta tulonsiirrosta. Kyse on siitä, että valtio siirtää tuon kovasti puhutun määrän rahaa maakunnalle, jolla määrällä hoidetaan oman itsehallinnon kulut ja merkittävä osa valtionhallinnon kuluja. Muualla Suomessa valtionhallinnon kuluja ei osoiteta kunnille, vaan valtio maksaa pussistaan valtion paikallishallinnon kulut. Edelleen tuosta rahasta maksetaan kunnille mannermaan valtionosuuksia vastaavat suoritukset. Kuitenkaan koko osaa valtionhallintoa ei makseta tuosta "klumpsummasta" vaan osa tulee edelleenkin valtion yleisestä budjetista, kuten muun muassa oikeuslaitoksen kustannukset ja verohallinto. Muutakin löytyy. Mutta tuo yli 200 miljoona euron osuus ei ole suinkaan avustus Ahvenanmaalle kuten väitetään vaan maakunnalle itsenäisesti käytettäväksi siirretty rahamäärä ja jolta osin Suomen valtio vapauttaa itsensä osasta tehtävistään maakunnassa siirtäen ne maakuntahallinnon toimeksi. Vaihtoehtona olisi tietenkin sekin, että myös Ahvenanmaalla olevan valtoinhallinnon kulut tulisivat suoraan valtion budjetista kuten kuntien valtionosuudetkin. Siis muistaa tulee se, että joka tapauksessa hoidettavaksi tulevat valtionhallinnon paikallisorgaanien ylläpidon kustannukset pääosin maksaa maakuntahallitus saamastaan klumpsummasta. Ehdottoman ylimääräistä kustannusta ovat itsehallinto-orgaanit, maakuntapäivät, maakuntahallitus ja oma lääninhallitus. Lisäksi tietenkin sen määrä valtionhallinnon kustannuksista, joita ei kateta maakunnalle tulevasta könttärahasta.
Ahvenanmaan kuntien talouden osalta todettakoon, että maakunnan kuntien toimintamenot ovat noin 147 miljoonaa euroa. Kunnallisten verojen osuus on 84 miljoonaa euroa ja maakuntaosuuden (landskapsandel) osuus on noin 31,5 miljoonaa euroa, jolloin loput katetaan toimintatuotoilla ja lainanotolla.
Vertailukohtana toisin esille maakuntaan nähden asukasaluvultaan samankokoisen noin 27.000 asukkaan Savonlinnan kaupungin, jonka toimintamenot ovat 150 miljoonaa euroa, jossa verotulot ovat 85 miljoonaa ja valtionosuudet 37 miljoonaa. Ensikatsomalta kuntien osalta voitaisiin puhua samankaltaisesta talousrakenteesta, mitä kuitenkin hämärtää se, että Ahvenanmaan kuntien terveyden- ja sairaanhoidon kustannukset noin 81 miljoonaa euroa kustannetaan maakuntahallituksen budjetista, ei kuntien. Ålands Hälsö- och sjukvärdin vuotuiset kustannukset ovat noin 71 miljoonaa euroa vuodessa josta käyttökorvauksilla, vakuutuskorvauksilla yms. katetaan noin 10 miljoonaa. Nettokustannus on noin 61 miljoonaa.