Nytin ja Radio Helsingin esimies Juhani Mykkänen kirjoittaa hesarin Merkintöjä-palstalla siitä, miten kieltenopiskelu vaatii onnistuakseen oleskelua kyseisen kielen vaikutusalueella:
"--- Yläkoulusta saakka olen kuullut viisailta opinto-ohjaajilta ja muilta aikuisilta, että kieliä ei voi koskaan opiskella liikaa. Työmarkkinat ja niin edelleen. Nämä ovat höpöpuheita kahdesta syystä. Ensiksi: kielen opiskelu koulussa tuottaa vaatimattomia tuloksia, ja siksi se on hukattua aikaa. Tämän todistavat arkikokemus ja muutaman vuoden takainen Tilastokeskuksen tutkimus. Pakkoruotsista huolimatta vain neljä prosenttia suomalaisista katsoo käyttävänsä ruotsia sujuvasti. Saksaa, ranskaa ja italiaa suomalaiset osaavat mielestään käyttää lähes ainoastaan "tutuissa ja yksinkertaisissa tilanteissa". --- Toiseksi: --- kieliin kuluva aika nimenomaan on muusta pois. Neljännes suomalaisista koululaisista – 15 000 lasta – valitsee vuosittain ylimääräisen A2-kielen peruskoulussa. Heistä kukin lukee kieltä noin 450 tuntia. Kuvitellaan, hyvä lukija, että saisit nyt aikuisena 450 tuntia aikaa kehittää itseäsi kuten haluat. Aloittaisitko subjunktiivista ja gerundista? Vaikka päättäisit opiskella kieliä, voisiko nykyään olla syytä vilkaista esimerkiksi jotain ohjelmointikieltä? Tai panostaa talouden kieleen, kuten kansantaloustieteeseen? Ihan vaikka parikymmentä tuntia vain. Tähän huudetaan, että onhan kielen opiskelu aina myös kulttuurin opiskelua. Vastaan, että kyllä, 450 tuntia eri kulttuurien opiskelua olisi kenelle vain mittaamattoman arvokasta. Halu ymmärtää vaikkapa venäläistä itsetuntoa on yksi asia. Ja se on eri asia kuin oppitunnin aluksi kasetilta soitettu Kalinka, jonka jälkeen mennäänkin sitten yksikön prepositionaaliin. Kertauksena: vierasta kieltä ei kannata opiskella kevein perustein, sillä tulokset ovat todennäköisesti heikot ja aika on pois muun oppimiselta. --- Ilmiselvä poikkeus numero yksi on englanti. Jos minun pitäisi valita, osaanko kuutta kieltä kohtalaisesti vai englantia erinomaisesti, valitsisin jälkimmäisen. --- Toinen poikkeus on mikä tahansa muukin kieli, jota oikeasti osaa lukea ja puhua. Koulussa kelpaa oppia kielen teoriaa, mutta lopulta on pyrittävä kielialueelle vaikka työntekijäksi tai vaihto-oppilaaksi. --- Toki oppimiseen tuhraantuu silloinkin satoja, jopa tuhansia tunteja. Mutta ulkomailla niiden vastineeksi kohtaa deklinaatioiden sijasta ihmisiä ja itsensä. ---"
"--- Yläkoulusta saakka olen kuullut viisailta opinto-ohjaajilta ja muilta aikuisilta, että kieliä ei voi koskaan opiskella liikaa. Työmarkkinat ja niin edelleen. Nämä ovat höpöpuheita kahdesta syystä. Ensiksi: kielen opiskelu koulussa tuottaa vaatimattomia tuloksia, ja siksi se on hukattua aikaa. Tämän todistavat arkikokemus ja muutaman vuoden takainen Tilastokeskuksen tutkimus. Pakkoruotsista huolimatta vain neljä prosenttia suomalaisista katsoo käyttävänsä ruotsia sujuvasti. Saksaa, ranskaa ja italiaa suomalaiset osaavat mielestään käyttää lähes ainoastaan "tutuissa ja yksinkertaisissa tilanteissa". --- Toiseksi: --- kieliin kuluva aika nimenomaan on muusta pois. Neljännes suomalaisista koululaisista – 15 000 lasta – valitsee vuosittain ylimääräisen A2-kielen peruskoulussa. Heistä kukin lukee kieltä noin 450 tuntia. Kuvitellaan, hyvä lukija, että saisit nyt aikuisena 450 tuntia aikaa kehittää itseäsi kuten haluat. Aloittaisitko subjunktiivista ja gerundista? Vaikka päättäisit opiskella kieliä, voisiko nykyään olla syytä vilkaista esimerkiksi jotain ohjelmointikieltä? Tai panostaa talouden kieleen, kuten kansantaloustieteeseen? Ihan vaikka parikymmentä tuntia vain. Tähän huudetaan, että onhan kielen opiskelu aina myös kulttuurin opiskelua. Vastaan, että kyllä, 450 tuntia eri kulttuurien opiskelua olisi kenelle vain mittaamattoman arvokasta. Halu ymmärtää vaikkapa venäläistä itsetuntoa on yksi asia. Ja se on eri asia kuin oppitunnin aluksi kasetilta soitettu Kalinka, jonka jälkeen mennäänkin sitten yksikön prepositionaaliin. Kertauksena: vierasta kieltä ei kannata opiskella kevein perustein, sillä tulokset ovat todennäköisesti heikot ja aika on pois muun oppimiselta. --- Ilmiselvä poikkeus numero yksi on englanti. Jos minun pitäisi valita, osaanko kuutta kieltä kohtalaisesti vai englantia erinomaisesti, valitsisin jälkimmäisen. --- Toinen poikkeus on mikä tahansa muukin kieli, jota oikeasti osaa lukea ja puhua. Koulussa kelpaa oppia kielen teoriaa, mutta lopulta on pyrittävä kielialueelle vaikka työntekijäksi tai vaihto-oppilaaksi. --- Toki oppimiseen tuhraantuu silloinkin satoja, jopa tuhansia tunteja. Mutta ulkomailla niiden vastineeksi kohtaa deklinaatioiden sijasta ihmisiä ja itsensä. ---"
Vastaukset 20
Vanhimmat
Pelkkää asiaa ja lisää sontaa pakkoruotsi rattaisiin...! Suomalaisten onni on että näitä toisinajatelijoita löytyy useammin ja useamminja myös se että lisääntynyt kritiikki alkaa joiltain osin mennä ohi sensuurin ;-)
Hienoa, että Hesarissakin usklalletaan kritisoida pakkoruotsitusta ja vielä esimiestasolla.
Toivottavasti päälehti alkaa muuttaa kurssiaan uuden omistuksen myötä.
"Neljännes suomalaisista koululaisista – 15 000 lasta – valitsee vuosittain ylimääräisen A2-kielen peruskoulussa. Heistä kukin lukee kieltä noin 450 tuntia. Kuvitellaan, hyvä lukija, että saisit nyt aikuisena 450 tuntia aikaa kehittää itseäsi kuten haluat."
A2 kieli on jotain muuta kuin se josta te käytätte nimitystä pakkoruotsi. A2 on sitä saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa, italiaa ... A2 on vapaaehtoinen kieli.
Teidän porukka on tietysti onnellinen siitä, vaikka kaikki kielenopetus poistettaisiin tai mieluiten koko oppivelvollisuus. Mutta Suomelle se ei tee hyvää. Vaihto-opiskelusta ja ulkomailla työskentelystä olen Mykkäsen kanssa samaa mieltä. Tekee hyvää suomalaisille käydä muuallakin kuin Tallinnassa kaljaa ostamassa.
Niih omaperäistä svekko, niin omaperäistä että. Ei ihme, että Pohjanmaa ja Ahneidenmaa elää tukiaisilla. Onhan ne kaltaisiasi idiootteja täynnä.
No, itse asiaan sinulla ei ollut niitä kuuluisia argumentteja? Silläkö kuittaat, että olisin ruotsinkielinen ja idiootti?
Jos argumentti-sana ei ole tuttu, niin se tarkoittaa yksinkertaistaen suurinpiirtein samaa kuin perustelu.
No mitäpä suotta helmiä sioille. Yhtä vakaasti uskot Freudenthaliin kuin mormooni omiin höpinöihinsä. Ei järkipuhe sinun tyhmiä näkemyksiäsi muuta.
Voidaan persteellisesti sanoa että Suomen alamäki alkoi jo 70-luvulla pakkoruotsin tultua kouluhin..! Pakkoruotsista ei ole koskaan ollut muuta kuin haittaa suomenkielisille . Nykyajan nuori ymmärtää jo lapsena että ulkomaailma sijaitsee muualla kuin Tukhomassa ;-) Hyvin iso kiitos MTV ja kumppanit..!
Ainahan sanoa voi, mutta ei sinulla asialle ole mitään perusteita.
Olisin vakuuttuneempi jos itse antaisit hyvät perustelut pakkoruotsille, sellaiset millä ei tallata suomalaisten varpaille.
Ankkamatami on pakkoruotsia perustellut, mutta aika huonot olivat argumentit suomalaisen kannalta.
pois pakkoruotsi
Niinpä, nykynuoret on varhaiskypsiä ja ymmärtävät jo lapsena, että ulkomaailma ei sijaitse Tukholmassa. Siis ainakin tukholmalaisnuoret. Siinä olet kyllä oikeassa.
Nykyajan nuorisoa ei hämätä, ei vaikka Axl S. on juontajana Tukholmassa tai ainakin on ollut siellä MTV:llä. Hyvin iso kiitos MTV ja kumppanit.
Kuule Hah Hah Hah.
Joko se alamäki tosiaan alkoi 70-luvulta pakkoruottista? Minä muistelin, että 80-luku oli erittäin hyvää aikaa ennen kun sitten 90-luvulla tuli nämä pankkiriisit ja sellaset.
Joko se Irwin lauloi jo 70-luvulla sitä laulua, mikä se nyt oli, Antaa mennä kun on alamäki taas? Ei pahus, eihän se ees Irwin ollu vaan se Kai Hyttinen.
Kyllähän se kasinotalous oli hyvää aikaa. Erityisesti svekkuleille se oli kulta-aikaa. Saatiin pankit konkkaan ja päästiin sikailemaan oikein kunnolla.
Minäkin luin Mykkäsen kirjoituksen HS:ssa hyvin huolellisesti ja leikkasin sen talteen. Juhani Mykkänen on 28-vuotias diplomi-insinööri ja nuorella iällä jo Helsingin Sanomien esimiestasolla. Hänen sanomaansa kannattaa kuunnella herkällä korvalla, sillä se edustaa lähitulevaisuuden päättäjäsukupolvea.
Nuoriso on havainnut ruotsin kielen tarpeettomuuden ja suoranaisen vahingollisuuden - ja on äänestänyt jo jaloillaan (katsokaa ruotsin kokeen kirjoittajien määrän vapaata pudotusta ylioppilastutkinnossa vaikkapa kuva-albumistani kotisivullani http://www.simplesite.com/Tala).
Ensiksi: kielen opiskelu koulussa tuottaa vaatimattomia tuloksia, ja siksi se on hukattua aikaa. Pakkoruotsista huolimatta vain 4 % suomalaisista katsoo käyttävänsä ruotsia sujuvasti.
Toiseksi: kieliin kuluva aika nimenomaan on muusta pois. Vaikka päättäisit opiskella kieliä, voisiko nykyään olla syytä vilkaista esimerkiksi jotain ohjelmointikieltä?
Kertauksena: vierasta kieltä ei kannata opiskella kevein perustein, sillä tulokset ovat todennäköisesti heikot ja aika on pois muun oppimisesta.
Jos minun pitäisi valita, osaanko kuutta kieltä kohtalaisesti vai englantia erinomaisesti, valitsisin jälkimmäisen.
Koulussa kelpaa oppia kielen teoriaa, mutta lopulta on pyrittävä kielialueella vaikka työntekijäksi tai vaihto-oppilaaksi.
Kyllä, täyttä asiaa kirjoittaa Juhani Mykkänen.
PS. Minä opin ruotsin tekemällä töitä vuoden päivät Ruotsissa ja englannin opiskellessani Michiganin yliopistossa. ;-)
1990-luvulla tuli lama. Yksi iso syy oli Neuvostoliiton hajoaminen. Jos 70-luvun pakollinen ruotsin opetus kaatoi Neuvostoliitonkin, niin eikö se ollut sen väärti?
Järkevä kannanotto Mylläseltä, joka on paitsi median ammattilainen myös DI. Mykkänen esittelee koulutustaan omalla sivustollaan: "Valmistuin lokakuussa 2011 diplomi-insinööriksi Aalto-yliopiston Teknillisestä korkeakoulusta informaatioverkostojen tutkinto-ohjelmasta. Informaatioverkostot yhdistää talouden, tietotekniikan sekä humanistiset aineet kuten filosofian, estetiikan, sosiologian ja viestinnän. Pääaineeni on tietointensiivinen liiketoiminta ja sivuaineeni sisällöntuotanto. Ensimmäinen on it-bisnestä ja sen johtamista, jälkimmäinen on esimerkiksi verkkokokonaisuuksien ja muiden mediasisältöjen suunnittelua ja toteuttamista."
Tarvitaan uudenlaisia poikkitieteellisiä vaikuttajia, jotta liturgian tilalla kuullaan selkeää järjen ääntä. On ollut todella vaikea viritellä keskustelua koulutuksen uudistamisesta niiden kanssa, joille ainoastaan humanistiset aineet ovat sivistystä - ja niitä koulutuksen kentän toimijoista ja poliitikoista ja median vaikuttajista on edelleen valtaosa.
Ruotsissa on jo kauan ymmärretty, että englantia opetetaan kaikille alaluokilta alkaen. Muut kielet valinnaisia.
Juhani Mykkänen on kirjoittanut merkittävän tekstin.
On puhuttava avoimesti opiskelun tavoitteista.
Hallitusohjelmaamme liitettiin vuosi sitten RKP:n tahdosta ns. Ahtisaari-paperi, jossa vahvistetaan ruotsin asemaa mm. lisäämällä ruotsin pakollisuutta kaikilla kouluasteilla. Tähän perustui esimerkiksi peruskoulun tuntijakoon kesän hiljaisina hetkinä tullut pakkoruotsin varhaistaminen alakoulun kuudennelle.
Nyt lukioiden opetussuunnitelmatyö on käynnissä ja Ahtisaari-paperissa vaaditaan kolmea pakollista kielikoetta kaikille yo-tutkintoon, nyt pakollisena on vain äidinkieli. Käytännössä tämä tarkoittaisi viiden aineen kirjoittamista, joista kolme olisi kielikokeita (äidinkieli, pitkä kieli ja kolmas kieli, joka useimmilla olisi ruotsi).
Jo aiemmin – vuonna 2004 – RKP esitti samanlaista kolmen kielikokeen mallia, mutta se torjuttiin eduskunnassa, tässä perusteita:
- Jos nykylukioon tuodaan viiden pakollisen aineen malli, opiskeluajat venyisivät ja reputtaneiden/keskeyttäneiden määrä kasvaisi huimasti. Tämä ei ole kenenkään edun mukaista.
- Pakollisilla kielikokeilla vahvistettaisiin entisestään tutkinnon kielipainotteisuutta. Kun yo-kokeiden valinnaisuutta lisättiin, tavoitteena oli erityisesti lisätä matemaattisten aineiden lukijoita ja kirjoittajia, nytkö jo pitäisi taas ryhtyä tekemään lukiosta vain kielikoulua (ja tyttökoulua).
- Toisen asteen kehittämissuunnitelman keskeinen ajatus on ollut lisätä ammatillista väylää tulevien lukion suorittamista. Tällä hetkellä 80 prosenttia ammatillisen tutkinnon kautta tulleista kirjoittaa neljä ainetta (pakollisena siis vain äidinkieli). Viides pakollinen koe tekisi kaksoistutkinnosta entistä rankemman ja laskisi kaksoistutkinnon suorittajien määrää. Lisäksi ruotsi/lisäkieli kokeena on useimmille ammattikoululaisille vähemmän hyvä koevalinta.
- Asiantuntijatahot hyvin laajasti vastustivat viiden aineen mallia, muun muassa lukioiden rehtoreiden suuri enemmistö oli sitä vastaan.
Tästä on puhuttava nyt. Tähän keskusteluun Mykkänen heitti nyt erittäin hyvän puheenvuoron.
Kohti pilviä.