Suomessa on tukku ns. kaksikielisiä kuntia joissa ruotsinkielisten osuus voi vaihdella muutamasta kymmenestä muutamaan tuhanteen. Prosenteissä tämä tarkoittaa nollasta kolmeen neljään prosenttiin. Kuka tämän hulluuden sitten maksaa sillä nämä kaksikielisiksi itsensä rekisteröineet kunnat saavat korotettua valtionapua suoraan veronmaksajien kukkarosta? Luultavasti maksumiehinä toimivat suomalaiset veronmaksajat. Nyt ennen kuntavaaleja olisikin hyvä kartoittaa sen OMAN ehdokkaansa kanta tällaisiin hullutuksiin ja kuinka puoluekuri tätä OMAA ehdokasta sitoo? Vaalien jälkeenhän kaikki valitus on taas turhaa.
Kaksikielisten kuntien asema kuntavaalien jälkeen!
Vaalit2012!
12105
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Laitatko ystävällisesti esimerkkejä kaksikielisistä kunnista, joissa on muutama kymmenen ruotsinkielistä.
Näin se lain mukaan menee:
"Kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta." Kunnanvaltuuston aloitteesta voidaan suomen- tai ruotsinkielisten määrän laskiessa alle tuon (kymmenvuotiskaudeksi). Kuntajaon muutokset voivat tuoda poikkeuksellisia tilanteita. Katsokaa, ketä äänestätte.
"Suomessa on tukku ns. kaksikielisiä kuntia joissa ruotsinkielisten osuus voi vaihdella muutamasta kymmenestä muutamaan tuhanteen."
Mitäköhän ne sellaiset kaksikieliset kunnat ovat?
Kaksikielisen kunnan määritelmä on että kunnan asukkaista 8% tai vähintään 3000 kuntalaista puhuu äidinkielenään ruotsia. Muunlaisia "kaksikielisiä" kuntia ei ole, tai ei ainakaan sellaisia jotka olisivat kaksikielisiä niin että ruotsinkielisten osuus vaihtelisi "muutamasta kymmenestä muutamaan tuhanteen".
Mikä ihmeen tarve sinulla on puhua moisia höpöjä ja valehdella silmät ja suut täyteen.
Lohja on poikkeus koska sen ei ihan täytä kaksikielisyyden kriteereitä. Lohjan kaksikielisyyden juuret liittynevät jonkinlaiseen aikoinaan tehtyyn herrasmiessopimukseen joka syntyi silloin kun köyhä Lohjan kaupunki (enemmistö suom) ja varakas Lohjan maalaiskunta (paljon ruots) yhtyivät. Lohjan mlk:n ruotsinkieliset lienevät silloin yhdistymisneuvotteluissa vaatineet jonkinlaisia takeita kielellisten oikeuksiensa säilymiselle.
Lohja taitaa olla maan ainoa vapaaehtoisesti kaksikielisyyden valinnut kunta, en ole ainakaan kuullut mistään toisesta. Kertokaa jos tiedätte, en ole varma asiasta.
Kaikesta huolimatta Siuntion RKP on tehnyt kaikkensa, ettei kunta liittyisi Lohjaan. Se tietäisi valtioapujen ja virkojen menetyksiä. Siuntiolaisille sfp-virkamiehille liitos Inkoon kanssa sujuu huomattavasti kivuttomammin. RKP esittää vastustavansa liitoksia suomenkielisten kuntien kanssa kielikysymysten ja ruotsinkielisen lähidemokratian vuoksi, mutta mitkä ovat todelliset taustasyyt? Ainakin RKP osaa sentään perustella puolivastustavan linjansa huomattavasti paremmin kuin Keskusta, jonka virkapamput pelkää hysteerisesti köyhtyvänsä kuntauudistuksen seurauksena.
Ihmettelen vastaavasti myös Hangon haluttomuutta liittyä Raaseporiin. Vaihtoehdosta ei olla edes keskusteltu. Hangon kuntahan on melko varakas (vasemmistolaisen veropolitiikan seurauksena), joten kunta pelkää joutuvansa kantamaan kortensa kekoon? Toisaalta taustasyinä voi olla myös RKP:n keskinäinen valtataisto SDP:n kanssa. Pistääkö Hangossa taas sosiaalidemokraatit hanttiin? Raasepori on vielä vahvemmin kaksikielinen kunta, joten niihin syihin kumpikaan, kansanpuolue tai demarit, ei voi vedota.
Kemiönsaari ei ole neuvotellut liitoksista Salon kanssa, joka olisi kuitenkin luontevin asioimissuunta. Kummassakin kunnassa on tapahtunut liitoksia, mutta luulen myös, että Kemiössä pelätään joutuvan Salon rakennemuutoksen sijaiskärsijän asemaan. Kuitenkin Kemiönsaari on kuorinut kermaa Salon ja Tammisaaren kustannuksella, ja pitänyt yllä veroalea.
Mukava todellakin katsella mikä lopulta muodostuu RKP:n kuntapoliittiseksi linjaksi...
Tuo lukumääräinen raja( 3 000) pitää ehdottomasti poistaa suuren kuntauudistuksen myötä. Onhan järjetöntä, että 3 promillea(!) suruja tekisi miljoonakaupungin kaksikieliseksi.
Vain prosenttiosuus olkoon kaksikielisyyden kriteerinä, mikä se luku sitten olisikaan.
Myöskin ns. vapaehtoinen kaksikielisyys pitää poistaa, koska se houkuttaa ei-demokraattiseen vaikuttamiseen.
Eiköhän tuo prosenttiosuus muissa eu-maissa ole 20%,mutta eihän se
meillä käy kun näitä Ruotsin vallan aikaisista ikeistä ei tunnuta pääsevän eroon.
Vain aika tekee tehtävänsä.
Joskus ne Amoksenkin rahat on syöty.
Kunnan kaksikielisyyden rajat ovat 3000 henkilöä tai 8 % kunnan vestöstä.
Kaksikielisessä Suomessa (yksikielinen Ahvenanmaa ei ole luvuissa mukana) on kolme täysin ruotsinkielistä kuntaa: Luoto (4536 ruotsinkielistä eli 92,2 % väkiluvusta), Korsnäs (1994; 88,7 %) ja Närpiö (8123; 86,3 %).
Seuraavissa kaksikielisissä kunnissa on alle 1000 ruotsinkielistä: Lapinjärvi (938 ruotsinkielistä eli 38,9 % väkiluvusta), Pyhtää (453; 8,4 %) Kaskinen (397; 27,6 %) Myrskylä (203; 10,1 %).
Seuraavissa kaksikielisissä kunnissa on 1000-3000 ruotsinkielistä: Lohja ( 1568 ruotsinkielistä eli 3,95 %) Siuntio (1846; 30,03 %).
Muissa kaksikielisissä kunnissa on ruotsinkielisiä yli 5000. Kahdeksan prosentin rajalla tai sen alle ovat Espoo 8,01 %, Helsinki 5,97 %, Turku 5,34 % ja Vantaa 2,85 %.
Mikä on totuus tuosta prosentiosuudesta? Kirjoituksissa se on vaihdellut 6, 7 tai 8%.
Siis oikein lagenin mukaan.
Kunta on kaksikielinen, jos 8 % väestöstä puhuu toista kansalliskieltä kuin muu väestö. Kaksikielisestä kunnasta tulee yksikielinen, jos vähemmistön osuus laskee alle 6 %:n. Tarkistukset tehdään kymmenen vuoden välein. Kuitenkin kunta säilyy kaksikielisenä, jos vähemmistöä on yli 3000 henkilöä (tapaus Vantaa). Lohja on pysynyt kaksikielisenä kaupunginvaltuuston nimenomaisella päätöksellä, ei lain nojalla.
Miksi nuo prosentit pitää olla erilaisia? No tietysti siksi, että taas kerran RKP on onnistunut iltalypsyssään hallituksessa.
Aloittajalla on taas tyypillisen pakkoruotsipersun äly. Hän kuvittelee kaljapöhnissään kaikkea, uskoo kavereineen siihen ja unohtaa LAINSÄÄDÄNNÖN. Ja taas muutama kymmenen persua ei muuta yhtäkään lakia eduskunnassa, pitäisi muuttaa myös PERUSTUSLAKI.
Perustuslakiin ei tarvitse koskea, vaan ainoastaan muuttaa kielilakia.
Nettisvekolla on taas tyypillinen harha, että lait olisivat ikuisia ja niitä ei voi muuttaa.
"Laki on ihmistä varten, ei ihminen lakia varten". Tämä sanottiin jo Raamatussa.
Närpiö muutetaan kaatopaikaksi. ha ha he