Samaan aikaan puhutaan yhteisestä Suomesta?
Kepu jakaa maan maalaisiin ja kaupunkilaisiin
Reino Helander (sit)
28144
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Onko sinulla mitään konreettista esimerkkiä, miten kepu on jakanut maan maalaisiin ja kaupunkilaisiin?
Miten pitää toimia, että jakaantumista ei tapahtuisi?
Olisiko HIFK:n matsi paikallaan?
Avauksen tekijä on oikeassa. Kepu on jo pitkään harjoittanut kaupunkilaisten ja maaseudun asukkaiden vastakkainasettelua. Se on käyttänyt kaupungistumista esimerkkinä keskittämispolitiikasta, vaikka tosiassa keskittyminen on sujunut pääosin markkinatalouden johdattelemana kuten muuallakin maailmassa.
Kepulaiset korostavat vain maaseudun ja syrjäseutujen asukkaiden oikeuksia ja vaativat kaupunkilaisia rahoittamaan tämän lystin.
Meillä pitäisi toimi niin kuin on toimittu Ruotsissa, missä tällaistä jakautumista ei ole. Ruotsissa ei vaadita koko maan asuttuna pitämistä. Pohjoinen Ruotsi on varsin harvaan asuttu ja asutus on keskittynyt kaivos- ja matkailulualueille. Ruotsin maatalous on puolestaan keskittynyt melkein kokonaan Tukholmasta etelään eli sinne, missä on parhaat kasvuolosuhteet. Ruotsissa Kepu on pikkiriikkinen 3 prosentin puolue, joka ei pääse ahdistelemaan maaseudun ihmisiä ja syöttämään näille kaiken maailman puppua niin kuin meillä tehdään.
Vai kepu?? Oletko sinä ja kapikin "kepuja", kun paasaatte aamusta iltaan noista kaupunkilaisten ja maalaisten erosta.
Keskusta on yleispuolue, eikä se erottele ihmisiä asuinpaikan mukaan, sen enempää kuin senkään, onko ihminen tehdastyöläinen vai maanviljelijä.
Sinulla mmp omn mahdoton keputrauma, ja sinun olisi ehkäpä parempi etsiä itsellesi ammattiauttajan apua kepuneisuuteesi.
Meilläpä ei voi Helsingin eteläpuolella edes harjoittaa maataloutta, jolloin sitä on harjoitettava siellä missä on maatakin :)))
Eikä tuo Suomenkaan Lappi juuri erotttaudu Ruotsin Lapista, yhtä harvaanasuuttuja ne ovat, ja samoilla elinkeinoilla toimeen tulevat.
Toki Ruotsi Lappi on hieman etelämpänä. :))
Ruotsin kepua ei voi verratakkaan meidän vastaavaan.
Unohdit myöskin mainita, että Ruotsilla on Kuningas, mitä meillä taas ei ole. ))
Kovin sinulla on harhaiset käsitykset yleensäkin Keskustasta, kun et ymmärrä sitäkään tosiasiaa, että kepu on ollut kautta historiamme maamme meilkeinpä johtavin puolue, ja siksipä tuleekin mieleen, että sinun kepuarvostelulla on yleensäkin suuri ihme että meillä on kaupunkeja ensinkään, jos kepu ajaa vain maaseudun etuja.
Vai maalaisten ahdistelua se on jos ajaa heidän etuaan?
On sinut tosiaankin kepu sekoittanut täysin, joten kipaiseppa huomenna sinne lähimmälle mielenterveysasemalle, niin ehkä ne voivat antaa sinulle hieman apua kepuahdistukseesi :))
Kepu sulki meiltä nuorilta myös mielenterveyspalvelut. Joten enpä taida mennä.
Avaaja on oikeassa mainitessaan, että kepu puhuu yhteisestä Suomesta, mutta erehtyy otsikossaan, jonka mukaan kepu jakaisi maan kaupunkilaisiin ja maalaisiin.
En mene sanomaan, etteikö näin olisi ollut ennen sotia, mutta erityisen outoa sellainen olisi enää nykypäivänä, kun kymmenet entiset maalaiskunnat, joissa kutakuinkin joka toinen asukas on kepulainen, ovat joko hakeneet presidentiltä kaupunkioikeudet tai valtuustonsa päätöksellä itse julistautuneet kaupungeiksi.
Ei olisi viisasta myöskään ajatellen niitä maakuntakeskuksia ja muita vanhoja kaupunkeja, joita kepu hallitsee joko suurimpana puolueena tai ainakin kahden, kolmen suurimman joukossa.
Kaikkien noiden paikkakuntien asukkaat tykkäävät olla kaupunkilaisia. Kutsuvat itseään kaupunkilaisiksi ja mediakin kutsuu.
Sen sijaan väestön ja palvelujen keskittämistä väestökeskuksiin nykykepukin kritisoi. Sanoo, että keskittämispolitiikka johtaa mm. asuntojen hintojen nousuun väestökeskuksissa, vaatii turhia investointeja ja sitä myöten paineita veroäyrin nostoon. Ilmeisesti aika moni asukas näissä väestökeskuksissa on samaa mieltä.
Ja se keskustan entinen nimi oli?? Maalaissomething...
Ja vaihteeksi taas totuutta kepuänkyröille:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustapuolue_(Suomi)
"yhtä harvaanasuuttuja ne ovat, ja samoilla elinkeinoilla toimeen tulevat.
Toki Ruotsi Lappi on hieman etelämpänä. :))"
No ei... Meillä vaikka onkin pohjoisempana niin maatalouden merkitys on suurempi kuin Ruotsin puolella. Ruotsissa on tajuttu jo varhain että maataloutta ei kannata tukea pohjoiseen vaan tuotetaan maataloustuotteet parhaiten siihen soveltuvilla alueilla.
Suomen lapissa on paremmat edellytykset harjoittaa sitä vähäistäkin maatalouutta mitä harjoittavat, sillä Ruotsin lapissa on enemmän kivistä "vuoristoa".
Et kai sinäkin nyt niin hullu ole, että kuvittelet Suomessa kaiken viljan kasvatettavan Lapissa?
Jos jossain lapissa, niin sitten TL-lapissa, tai HL-lapissa enemmältikin.
Ruotsilla on Skånensa, mitä meillä taas ei ole, ja siellä kai saattavat saada parhaimmillaan ehkä parikin satoa vuodessa.
Taas ollaannäköjään vain kepulaisia syyttämässä jos lapissa joku hieman itselleen kasvattaakin, ne Lapin sadot ovat minimaalisia verraten eteläiseen Suomeen.
Voi jukupliut teitä demutolliskoja.
Miksi tre yleensäkään asetatte koko lappiin omia ehdokkaita, kun tahdotte senkin hävittää ja autioittaa?
Sama kysymys pätee niissä kepukunniksi haukkumissanne kunnissa.
Demarit ja kokkarit yrittää nyt sekoitta kuntakeskustelua vaalien alla aivan toiseksi, kuin mitä se on tähän asti ollut.
Mutta kuten arvata saattaa, kun äänestypaikkojen ovet ovat sulkeutuneet, niin jäleen ollaan pakkoliitoksia tekemässä demukokkareiden toimesta.
Taitaa pelottaa, että kannatius tippuu roimasti, kun piti alkaa tuonkin asian tiimoilta valehtelemaan asioita toisenlaisiksi kun mitä ovat antaneen ymmärtää jo sovituksi hallituksen sisällä.
"Taas ollaannäköjään vain kepulaisia syyttämässä jos lapissa joku hieman itselleen kasvattaakin, ne Lapin sadot ovat minimaalisia verraten eteläiseen Suomeen."
Mutta tuet maksimaalisia...
Jos itselleen kasvattaa ja ilman tukia niin OK. Mutta jos (kun...) koko homma toimii tukien varassa niin se vähän mättää... Tulee meinaan kallista maitoa ja lihaa kuluttajille kun tuet lasketaan mukaan. Parhaimmillaan tuplaa maidon tuottajahinnan c/litra ja varmaan lihankin tuottajahinnan c/kilo kun tuet huomioidaan.
Mutta tuet pois niin en valita yhtään, itselleen saa ihan vapaasti kasvattaa kunhan sen itse myös maksaa.
Kun samassa kappalessa esittää että
"Et kai sinäkin nyt niin hullu ole, että kuvittelet Suomessa kaiken viljan kasvatettavan Lapissa?"
Ja että
"Ruotsilla on Skånensa, mitä meillä taas ei ole, ja siellä kai saattavat saada parhaimmillaan ehkä parikin satoa vuodessa."
niin pistää hiukan miettimään... Sitä hulluutta... Että missä se mahtaa olla ja näkyä...
Kysymys ei ole mistään keskittämispolitiikasta, vaan siitä, että ihmisillä olisi töitä ja toimeentuloa. Moderni talousrakenne keskittää väestöä asutuskeskuksiin eivätkä useimmat puolueet ole lähteneet suunnitelmatalouden tielle vastustamaan tätä koko maailmassa yleistä kehitystä. Siinä suhteessä kyse on keskisttämispolitiikasta eli se on pidättäytymistä suunnitelmatalouden keinoista.
Asuntojen hinnat määrätyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Korkea asuntojen hinta kielii vain siitä, että paikkakunnalla on tarjota työtä ja toimeentuloa sekä erilaisia palveluja ihmisille. Ihmiset haluavat tällaisen paremman äärelle ja ovat valmiita siitä vähän maksamaankin, jos tarjontatilanne on kireä.
Väestön keskittyminen ei vaadi mitään turhia investointeja. Päinvastoin. Esim. viemäri- ja vesijohtoverkoston rakentaminen ja muu yhdyskuntasuunnittelu tuovat pitkällä aikavälillä säästöjä ja luovat hyvinvointia. Kepu-Paulan sontalaki ei paljon hetkauta, kun asiat on pantu kunnan toimesta jo iät ajat sitten kuntoon. Sen kun vedät hanikasta ja se on siinä. Veroäyrit näyttäisivät olevan järjestään esim. pääkaupunkiseudun kunnissa selvästi alemmalla tasolla kuin muualla. Se ei oikein täsmää tuon esittämäsi kanssa.
Monikaan ei ole Kepun kanssa kaupungeissa samaa mieltä. Pääkaupunkiseudun kunnissa tämä näkyy ensinnäkin Kepun surkeina kannatuslukuina. Toiseksi esim. Espoo ja Vantaa ovat valmiita kyllä kaavoittamaan lisää asuinalueita uusille veronmaksajille. Tilaa on edelleen yllin kyllin. Suurimmat ongelmat syntyivät 1970-luvulla, kun kaupunikien työllisyystilanne oli hyvä ja maaltapaon vuoksi syntyi asuntopula. Silloin jouduttiin pikavauhtia rakentamaan uusia asuinlähiöitä, joissa sitten esiintyi sosiaalisia ja muita ongelmia. Nyt tällaista joukkopakoa ei ole näköpiirissä, joten asioita ehditään suunnitella paremmin.
Jokin vaan pidättelee ihmisiä vielä työelämän jälkeenkin pääkaupunkiseudulla. Niiden asioiden lista on pitkä eikä ehkä tässä kannata listata erikseen. Minäkin voisin taloni markkinahinnalla ostaa isomman jostain syrjäkunnasta ja senkin jälkeen rahoista jäisi vielä vähintään puolet muuhun käyttöön. Pahus vaan kun vaimoni paheksuu minus moisista ajatuksistakin, vaikka on itse maaseudulta kotoisin. Tai ehkä juuri sen vuoksi.
Sieltähän se tuli taas tuo tuttu litania, joka pääkaupunkiseutukeskeisyydessään meni jo pois aiheesta. Itse vastasin vain avaajan otsikossa ja sinun teksissäsi esittämään väitteeseen, että kepu jakaisi maan kaupunkilaisiin ja maalaisiin. Lisäksi esitin väitteen, mitä kepu itse asiassa aiheessa kritisoi. Toki siitäkin voidaan keskustella, onko kepu kritiikissään oikeassa, mutta sen paikka ei mielestäni ollut tässä.
Olisit löytänyt pointtini ja saanut aikaan paremman vastineen, mikäli olisit lähtenyt avarammasta kaupunkikäsitteestä eli siitä, että Suomessa on 108 kaupunkia. Jo se yksin tekee otsikon väitteen kepun näkökulmasta mahdottomaksi.
Suomen kaupungit löytyvät mm. täällä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kaupungeista
Ei noilla kaikilla kaupungeilla ole samoja etuja ja haittoja kuin Helsingillä ja sen lähikaupungeilla. Siksikin ajatus suomalaisten jakamisesta kaupunkilaisiin ja maalaisiin olisi naurettava väite.
Kaikilla on omat edellytykset kehittää omaa paikkakuntaa. Kuka panostaa työpaikkoihin, kuka taas kannattamattomaan maanviljelyyn.
Takerrut johonkin kaupunki -nimitykseen. Se ei ole tässä olennaista. Olennaisempaa on alueen todellinen väestötiheys ja kaupunkimaiset piirteet.
Jako ei ole sellainen, jolla ihmisiä pitäisi eritellä. Sen pitäisi kuvata vain elinolosuhteita yms. Kepu on valitettavasti aina kuitenkin pyrkinyt jakamaan ihmisiä maaseudun ja Helsingin herrojen välillä.
Mikset itse pidättäytyisi teksteissäsi olennaisessa termejä myöten! Jos kaupunkilaiset ovat mielestäsi yhtä kuin Helsingin herrat, puhu heistä.
Eivät kaupunkilaiset minun mielestäni ole sama asia kuin Helsingin herrat. Kepu on välillä yrittänyt markkinoida tällaista ajatusta, mutta se on virheellinen ja totuudenvastainen.
Voidaan lähteä liikkeelle vaikkapa tilastollisesta kuntaryhmittelystä. Sen perusteella Suomessa oli 62 kaupunkimaista kuntaa vuonna 2010. Se on 18 % Suomen kaikista kunnista. Kaupunkimaisuuden kriteerinä on, että vähintään 90 % kunnan asukkaista asuu taajamissa ja että kunnan koko asukasluku on vähintään 15 000.
Meillä on toisena ryhmänä maaseutumaiset kunnat, joita on valtaosa eli 214. Näiden väliin sitten asettuu noin 70 kuntaa käsittävä taajaan asuttujen kuntien joukko.
Tämä jaottelu kuvaa jo paljon osuvammin kunnan todellista luonnetta kuin kunnan hallinnollinen nimike.
Et kai siis pahastu, jos muokkaan sinun ensimmäisessä kommentissasi esittämän väitteen muotoon "Kepu on jo pitkään harjoittanut kaupunkimaisten kuntien ja maaseutumaisen kuntien vastakkainasettelua".
Tiesitkö muuten, että noita tilastollisiakin kuntaryhmittelyjä on erilaisia, kuten:
"Euroopan unionin tilastoviranomainen määrittelee kaupungeiksi sellaiset hallinnolliset alueet, joilla asuu vähintään 50 000 asukasta ja joiden väestötiheys on vähintään 500 henkeä neliökilometriä kohti. Tämän määritelmän perusteella esimerkiksi Tamperetta ei määritellä kaupungiksi, koska siihen on liitetty harvaan asuttuja naapurikuntia, vaikka sen keskusta onkin hyvin kaupunkimainen".
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaupunki
Saapa nähdä, miten monta kaupunkia EU:n mittapuulla meillä on kuntauudistuksen jälkeen. Kaupunkien määrä taitaa meillä vähetä, sillä vaikka monen nykyisen kaupunkimaisen kunnan asukasluku nouseekin, asutus samalla harvenee niin paljon, etteivät eurooppalaiset halua kutsua niitä enää kaupungeiksi.
Ruotsissa on kuntauudistuksensa jälkeen ainoastaan 12 kuntaa, jotka yhä kehtaavat käyttää kaupunkinimitystä.
Niin tai näin, kuntauudistuksen toteuduttua kepua on entistä hankalampi tuomita kaupunkivastaiseksi, kun lehmänpáska tuoksuu jokaisessa Suomen kaupungissa.
Kyllä Kepua on edelleen helppo pitää kaupunkivastaisena puolueena. Sehän vastustaa mieluusti sellaisten kaupunkien kuin Helsinki, Tampere ja Turku kehittymistä: Sen sijaan Kepu pyrkii lapiomaan rahaa kaikenlaisiin takapajuloihin mm. yritystukien muodossa. Jälki on sitten karua, kun veronmaksajien tuet ovat valuneet konkursseihin ja muuhun pekkaroinnin tuloksiin.
Kepuahan kuvaamasi kuntien samankaltaistuminen haittaisi eniten. Se ei voisi enää kovin uskottavasti jakaa maan asukkaita susiin ja lampaisiin kuten on tähän asti tehnyt.
Keskustalaiset ajavat vapaata asumisoikeutta kaikille suomalaisille.
He eivät hyväksy sitä että Helsinkiläisten täytyisi muuttaa muualle esim. sen vuoksi että käyvät yhteiskunnalle kalliiksi.
Helanterilla on nyt heppi kipiänä. Oli vähän kuivaa ja ryyteistä.
Otetaan jälleen mallia ruotsista.
Vuoden 2010 alussa suomessa oli 108 kaupunkia.
ruotsissa 1 (yksi).
No, kyllä niitä kaupunkeja Ruotsissakin sentään enemmän kuin yksi on:
"Tällä hetkellä kaupunkinimitystä Ruotsin kunnista käyttävät vain Borås, Göteborg, Haaparanta, Helsingborg, Lidingö, Malmö, Mölndal, Solna, Tukholma, Trollhättan, Vaxholm ja Västerås."
Mielenkiintoinen tapaus tuo Haaparanta sielläkin. Asukastiheys vain 10,9 as/km² . Meillä täällä Suomessa EU ei hyväksy edes Tamperetta kaupungiksi, kun se on kuntaliitosten takia liian harvaan asuttu. Ei meille taida montaakaan kaupunkia jäädä Virkkusen tappolistan jälkeen, ellei sitten meiltä löydy noita haaparantoja Ruotsia enemmän.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaupunki
Helander iski kirveensä kiveen.
Kokoomuksen ja demarien keskittämispolitiikka jakaa Suomea kahtia kiihtyvällä vauhdilla.
Vallan keskittäminen pääkaupunkiin alkoi heti kun kok-demut pääsivät valtaan.
Kyllähän se on nimenoman keskusta joka niitä "Helsingin herroja" aina jaksaa mainostaa. Ja muutenkin kritisoi aina pääkaupunkiseutua ja esimerkiksi valtion liikennerahojahan ei sinne saisi laittaa lainkaan vaan kaikki vaan harvaan asuttujen alueiden siltarumpuihin.
Yksi mitä olen suuresti aina ihmetellyt että mistä (tupailloista?) on peräisin sellainen maakunnissa yleinen käsitys että kun pääkonttori on Helsingissä niin koko firman yhteisöverot menevät Helsingin hyväksi. Siinähän ei ole totuuden häivääkään, yhteisöverotuotto jaetaan kunnille siinä suhteessa kuin firman työntekijät ovat eri kunnissa. Vaikkapa 90 henkeä paperitehdas Taka-Hikiällä ja 10 hengen pääkonttori Helsingissä niin Taka-Hikiä saa 90% yhteisöveron tuotosta ja Helsinki vain 10%. Mutta onhan se hyvää poliittista propagadaa Helsingin herroja vastaan kertoa että miten Helsinki ryöstää yhteisöveron tuotonkin maakunnista kun pääkonttori on siellä ja miten maakunnat siten elättävät Helsinkiä. Perinteistä vastakkainasettelua.
Sinun juttusi taka-hikiöneen on juuri sitä vastakkainasettelua mistä moitit keskustaa.
Helsinkiä vallanpitäjineen (ei helsingin asukkaita) puolestaan moititaan vallan ja vaurauden keskittäjänä jota moni ei hyväksy.
Siinä ero.
"Helsinkiä vallanpitäjineen (ei helsingin asukkaita) puolestaan moititaan vallan ja vaurauden keskittäjänä jota moni ei hyväksy."
Kun tuo korjataan että "jota moni kepulainen ei hyväksy" niin eikös se sitten ole paremmin kohdallaan?
Ja kun vielä tarkennetaan lisää voin sanoa äänestäneeni viimeksi kokoomusta.
Keskittämistä en hyväksy entisenäkään kokoomuslaisena.