Kaksikielisen kunnan määritelmää on muutettu sitä mukaa, kun ruotsinkielisten määrä on vähentynyt. Prosenttiluvun rinnalle otettiin absoluuttinen luku 5 000 vuonna 1962, kun Turussa ruotsinkielisten määrä laski alle lain määrittelemän kahdeksan prosentin.
Vuonna 1975 muutetttiin em. luku lukuun 3 000, kun Turussa ruotsinkielisten määrä laski alle lain määrittelemän kuuden prosentin
Mikähän tuo absoluuttinen luku on 2017 ?
PS Uutta Kyminsuun kuntaa ollaan runnomassa väkisin kaksikieliseksi, vaikka siellä asuu vaivaiset 1114 hurria ja liki 90 000 suomenkielistä.
Mutta saahan pakkoruotsi maksaa mitä tahansa ja KUULUUKIN maksaa vai mitä ?
Vuonna 1975 muutetttiin em. luku lukuun 3 000, kun Turussa ruotsinkielisten määrä laski alle lain määrittelemän kuuden prosentin
Mikähän tuo absoluuttinen luku on 2017 ?
PS Uutta Kyminsuun kuntaa ollaan runnomassa väkisin kaksikieliseksi, vaikka siellä asuu vaivaiset 1114 hurria ja liki 90 000 suomenkielistä.
Mutta saahan pakkoruotsi maksaa mitä tahansa ja KUULUUKIN maksaa vai mitä ?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Voisiko lakiin kirjata suoraan, että raja on sama kuin Turun ruotsinkielisten määrä? Ei tarvitsisi jatkuvasti muutella lakia.
Eikö olekin jännä, että svekot ovat saaneet vapaasti määrätä tuon rajan, mutta silti se ei heille riitä! Lohja ja Kotka pitää silti saada kaksikielisiksi!
Vai, että Pyhtään ruotsinkielisyyden perusteella koko Etelä-Kymenlaakso meinataan luoda kaksikieliseksi kunnaksi.
Ihmeellistä kun Pyhtää ja Ruotsinpyhtää eivät esimerkiksi käyneet liitosneuvotteluja keskenään. Loviisa halusi rikkaan kunnan itselleen, ja velkainen Kotka ilmeisesti haluaa nauttia Pyhtään vauraudesta. Ilmeisesti Kyminsuun kaksikielisyys olisi Kotkan ja Pyhtään keskinäinen vaihtokauppa?
Mutta missä tuollaisesta Kyminsuusta ollaan päätetty? Olisi mielenkiintoista tietää...
Kun surut vähenee, niin vaatimukset vain lisääntyy! Täysin kohtuuton tilanne.
Jotain on mätää Suomenmaassa....
Pyhtäässä ampui päättäjät itseään jalkaan kun eivät käynnistäneet neuvotteluja ruotsinkielisten kuntien, Ruotsinpyhtään ja Loviisan kanssa. Jostain syystä Kaakkois-Suomen ainoa kaksikielinen kunta haluaa kuitenkin pysyä Kotkan suunnassa, tai sitä sinne jostain tahosta väkisin ohjataan. Pyhtään talouden edun mukaista olisi ollut liittyä vauraaseen Loviisan suuntaan kuin rakennemuutoksen riuduttamaan Kotkaan. Mutta ilmeisesti kymeläiskunnat ja maakuntaliitto on innoissaan kun voivat jakaa vastuuta rakennemuutoksesta Pyhtään suuntaan.
Toivottavasti valtiovalta ohjaisi kaksikielisen Pyhtään Uudenmaan suuntaan, niin sekä kymeläiset että suomenruotsalaiset säilyttäisivät mielenrauhan.