Tampereen kaupunginkirjasto tukee mieluummin rahoillaan Microsoftia kuin suomalaisen lukuintoa. Karmeaa mutta totta.
Kaupunginkirjasto on pitkään valittanut määrärahojen supistumista ja siirtyi 2009 kesällä lainausten automatisointiin. Tämän tapahtuman yhteydessä kirjasto selitti, että se tuo säästöjä, mutta ei vie työpaikkoja.
Todellisuudessa ainoa tapa, millä säästöjä voi syntyä, on työpaikkojen vähentäminen. Siten kirjasto vain valehteli veronmaksajille. Ironista on, että jopa tuo lainausautomaatiojärjestelmä on surkeampi kuin monella muulla paikkakunnalla. Kun lainaat kirjan, joudut liikuttamaan sitä hitaasti pöydän ylitse. Työlästä ja aikaa vievää, varsinkin jos sinulla on paljon kirjoja. Monella muulla kirjastolla on järkevämpi automaatio. Siinä aktivoituu erityinen lasersäde, joka sekunnin murto-osassa lukee kirjan tiedot. Ei hankalaa kikkailua. Liian monimutkaista Tampereen kirjastoille.
Räikein epäkohta kuitenkin on Microsoftin, rikkaan ohjelmistofirman rahallinen tukeminen veronmaksajien rahoilla. Kaikilla Tampereen kirjaston toimipisteiden koneilla näyttää olevan Windows-käyttöjärjestelmä. Silti pääkirjasto Metsolla on otsaa vastata asiakkaan kysymykseen seinällään sunnuntaiaukiolosta, että siihen ei ole varaa kun se tekisi 200 000 donaa menoja. Mutta raha ei ole pulma kun pitää tukea Microsoftia. Windows lisenssit ehkä tekevät tai eivät tee 200 donaa vuodessa, mutta kyllä ne aika pitkän pennin tekevät.
Kannattaa huomata, että jokainen euro, joka menee Microsoftin lisensseihin, on poissa kirjaston aineistohankinnasta, palkkauksista yms. Etkö saa kirjastoon haluamiasi kirjoja, musiikkia, lehtiä tms? Ei hätää sanoo kirjaston väki. Microsoft saa sentään rahaa meiltä.
Muutamia vuosia sitten Kangasalan kirjasto oli saman rahapulman edessä. He vaihtoivat Windowsin Linuxin käyttöjärjestelmään ja saivat aikaan huomattavat säästöt. Koneet myös toimivat Linuxilla paremmin kuin kömpelöllä ja surkealla Windowsilla.
Kaupunginkirjasto on pitkään valittanut määrärahojen supistumista ja siirtyi 2009 kesällä lainausten automatisointiin. Tämän tapahtuman yhteydessä kirjasto selitti, että se tuo säästöjä, mutta ei vie työpaikkoja.
Todellisuudessa ainoa tapa, millä säästöjä voi syntyä, on työpaikkojen vähentäminen. Siten kirjasto vain valehteli veronmaksajille. Ironista on, että jopa tuo lainausautomaatiojärjestelmä on surkeampi kuin monella muulla paikkakunnalla. Kun lainaat kirjan, joudut liikuttamaan sitä hitaasti pöydän ylitse. Työlästä ja aikaa vievää, varsinkin jos sinulla on paljon kirjoja. Monella muulla kirjastolla on järkevämpi automaatio. Siinä aktivoituu erityinen lasersäde, joka sekunnin murto-osassa lukee kirjan tiedot. Ei hankalaa kikkailua. Liian monimutkaista Tampereen kirjastoille.
Räikein epäkohta kuitenkin on Microsoftin, rikkaan ohjelmistofirman rahallinen tukeminen veronmaksajien rahoilla. Kaikilla Tampereen kirjaston toimipisteiden koneilla näyttää olevan Windows-käyttöjärjestelmä. Silti pääkirjasto Metsolla on otsaa vastata asiakkaan kysymykseen seinällään sunnuntaiaukiolosta, että siihen ei ole varaa kun se tekisi 200 000 donaa menoja. Mutta raha ei ole pulma kun pitää tukea Microsoftia. Windows lisenssit ehkä tekevät tai eivät tee 200 donaa vuodessa, mutta kyllä ne aika pitkän pennin tekevät.
Kannattaa huomata, että jokainen euro, joka menee Microsoftin lisensseihin, on poissa kirjaston aineistohankinnasta, palkkauksista yms. Etkö saa kirjastoon haluamiasi kirjoja, musiikkia, lehtiä tms? Ei hätää sanoo kirjaston väki. Microsoft saa sentään rahaa meiltä.
Muutamia vuosia sitten Kangasalan kirjasto oli saman rahapulman edessä. He vaihtoivat Windowsin Linuxin käyttöjärjestelmään ja saivat aikaan huomattavat säästöt. Koneet myös toimivat Linuxilla paremmin kuin kömpelöllä ja surkealla Windowsilla.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kaupungille voi lähettää palautetta aiheesta. Sillä voi olla jopa jotain vaikutusta. Suomi24:ään kirjoittamalla ei taatusti ole mitään vaikutusta.
Kunnallisvaalit ovat muutaman viikon päästä. Ehdokkailta voi kysyä kantaa kaupungin rahankäytöstä esim. tietotekniikka-asioissa. Joku tuleva valtuutettu voi jopa tehdä jotain järkevää valtuustossa. Siis myös näissä kirjastoja koskevissa asioissa.
Koivistonkylän ja Härmälän kirjastoissa ja varmaan monessa muussakin pikkukirjastossa kirjojen lainaus onnistuu varsin helposti viivakoodilukijalla. Sampolassa taas ei lainaus onnistu joskus ollenkaan, kun siellä on surkea systeemi käytössä. Sitä en tiedä,miksi joissain kirjastoissa on toimiva lainaussysteemi ja joissain taas ei ole.
"Sillä voi olla jopa jotain vaikutusta. Suomi24:ään kirjoittamalla ei taatusti ole mitään vaikutusta."
Oletkos ikinä kuullut "viestinnän tavoitteista"? Viestintäkanavaksi valitaan tavoitteen kannalta tarkoituksenmukaisin. Siten jos tarkoituksena on levittää tietoa kirjaston rahankäytön älyttömyydestä, niin tällainen foorumi on juuri oikea kanava.
"Sampolassa taas ei lainaus onnistu joskus ollenkaan, kun siellä on surkea systeemi käytössä."
Sampola ei ole yksin Tampereella...
"Sitä en tiedä,miksi joissain kirjastoissa on toimiva lainaussysteemi ja joissain taas ei ole. "
Luultavasti laitetoimittaja vain osaa kaupata joissain paikoissa huonoja järjestelmiä paremmin kuin toisissa.
"sunnuntaiaukiolosta, että siihen ei ole varaa kun se tekisi 200 000 donaa menoja."
200 000 donaa on iso raha: 200 miljoonaa.
Ilmeinen kirjoitusvirhe. Sopis kai itsekin ajatella... :D
Itse asiassa kirjaston tuhlaus on tätäkin laajempaa. Esimerkiksi Lentäväniemen kirjastoa voisi pitää pystyssä vilkkaanakin aikana kahden ihmisen voimin, mutta usein on neljä töissä.
Itseä ärsyttää se, kun kirjasto nykyään pakottaa asiakkaat maksamaan kerralla kaikki rästimaksut. Ei hyväksy lyhennyksiä.
Onhan velat tietenkin aina lopulta maksettava, mutta jopa pankkiirit antavat maksuaikaa ja mahdollisuuden osamaksuihin.
Kirjaston suurkuluttajana kannatan lämpimästi sunnuntaiaukioloa. Silloinhan kuntalaisilla olisi aikaa käydä kirjastossa. Toisaalta suon työntekijöille vapaan sunnuntain, mutta sunnuntailisät saattaisivat olla tuiki tarpeellisiakin osalle kirjastovirkailijoita.
Linuxilla (Lubuntulla) käyttelen juuri omaakin konettani. Nyt kun käytännössä kaikkiin ohjelmiin ja formaatteihin on olemassa yhteensopiva Linux-työkalu, niin muita kuin periaatteellisia tai uutuuden pelkoon liittyviä esteitä vapaan järjestelmän käyttämiselle ei ole. Toki kaupungilla saattaa olla MS:n tai järjestelmien ylläpitäjän kanssa jokin sopimus, jota ei voi katkaista kesken, mutta sopimusta ei tietenkään ole pakko uusia.
Eräät julkisen sektorin tahot ovat jo siirtyneet Open Officeen, johon totuttautumalla voi varsin helposti siirtyä Linuxiin. Peruskäyttäjälle ei sinällään ole mitään väliä, millä järjestelmällä kone pyörii, kunhan käytettävät ohjelmat toimivat.
Kannattaa muistaa, että kirjasto on edelleen joillekkin ainoa paikka käyttää tietokonetta. Jos tarvitsee lähettää esimerkiksi word tiedosto johonkin niin vaikeaa tuo on ilman Microsoftia. Toki esimerkiksi työhakemukset pystyy tallentamaan PDF-muotoon, joka onnistuu kyllä muillakin tekstinkäsittelyohjelmilla.
Mielestäni pitäisi ensin selvittää mihin asiakkaat kirjaston koneita käyttävät ennen kuin voidaan päättää käyttöjärjestelmän vaihtamisesta. Linux toki ilmainen vaihtoehto, mutta tuo myös omat ongelmansa esimerkiksi yhteensopivuuden kanssa.
Kirjasto on kaupunkilaisia varten ja heidän toiveitaan tällaisissa päätöksissä on noudatettava. Linux-käyttäjiin liitetään edelleenkin hiukan sellaista nörttileimaa, joka on vahinko ja väärä mielikuva, koska käyttöjärjestelmä on helppo, hyvä ja nopea. Esimerkiksi käyttämäni Lubuntu on aivan yhtä helppo ja selkeä kuin XP, joka oli ja on edelleen hyvä MS-tuote.
Tekstiasiakirjojen lähettäminen ja muokkaus ei oikeastaan ole ongelma, homma onnistuu oikein hyvin useisiin Linux-jakeluihin kuuluvalla OpenOfficella, jota itse käytän ja jossa asiakirjan voi tallentaa mihin tahansa formaattiin. Sähköposti, nettiselain ja muut toimivat Linuxissa jopa paremmin ja nopeammin kuin MS:n tuotteissa. Käytän itse nettiselaimena Firefoxia, joka on yleistynyt myös Windows-käyttäjien keskuudessa ja joka toimii molemmilla käyttöjärjestelmillä täsmälleen samoin.
Omasta mielestäni suurimmat heikkoudet Linuxissa on hyvän ja helpon kuvankäsittelyohjelman puuttuminen, joka on ainoa syy, miksi toisella koneellani on toisena käyttöjärjestelmänä edelleen Windows.
Mutta en toki ole vaihtamassa kirjastojen käyttöjärjestelmiä, jos kuntalaiset eivät vaihtoa halua. Yritin tuoda lähinnä esille, että sellaiseen vaihtoon ei sopimuksia tms. ehtoja lukuun ottamatta ole mitään käyttöä vaikeuttavaa estettä.
Itse tuskastelin viimeksi tuon lainausautomaatin kanssa kun en tajunnut ettei riitä, että viivakoodi luetaan, vaan kirjan täytyy olla linjan päässä olevan silmän päällä ennen kuin laina rekisteröidään. En kyllä keksinyt mitään järkevää syytä tuohon, koska kuten jo tekstissäsi sanoit, monessa paikassa riittää pelkkä viivakoodin tunnistus.
Ei tuo mielestäni mitenkään kovin suuri ongelma ole mitä nyt hieman hidas kun kirja pitää liuttaa loppuun ja sitten nostaa pois ennen kuin voi laittaa seuraavan kirjan pöydälle. Yksinkertaisinta olisi poistaa noista pöydistä pääty, jotta kirjan voisi liu'uttaa suoraa laukkuun. Toki voi miettiä, että onko kirjan kunnon takia kovin järkevää liuttaa kirjaa pöydällä kun pelkkä viivakoodin lukeminen riittäisi.