Voiko hatutukseen kuolla?

En usko että tuohon "hatutukseen" kuukahtaa.
Minulla iskee näin syksyisin kyllä KAMALA matalapaine,mikään ei huvita eikä kiinnosta.
Jos ei olisi tuota kerhohuonetta ja noita kavereita siellä, empä tiedä miten kävisi.
Ystävistä ja noista tutuista näkyy apua löytyvän.

Jaksamista Sinulle.

Me kun ei enää paljoa alastomina rannoilla makoilla kauniinakaan kesäpäivänä, niin tuon D-vitamiinin puute saattaa yllättää jo ennen kevätväsymystä.
Yliannostuksestakaan ei taida olla vaaraa, jos uskoo aamutohtoria, joten pilleriä poskeen, siitä saattaa olla apua myös syysketutukseen.

Jopel, sillä syvällä rintaäänellä, jonka saa vain kun ei tiijä mittään.

Luonnollistahan tuo, ettei ikkunanpesusta innostu ja eipähän eläkeläisen tarvitse aloitteellisuudessa kilpailla, työaikanakin se tiesi ylimääräisiä hommia. Velvollisuuksistakin voi karsia hyvällä omallatunnolla samaan tapaan kuin joulukorttilistalta nimiä. Porkkana on aina parempi kuin keppi, itselleen voi luvata mieluisan palkkion epämieluisasta työstä. Tykkään sen verran laittautumisesta vähän arkista hienommaksi, että sen varjolla tulee lähdettyä rientoihin, ja jälkeenpäinkin on mukava olo muidenkin kuin suvun tapaamisesta. Minullakin tahtoo siivousintoa nostattaa parhaiten tulossa olevat vieraat...vieraskoreuttako lienee. Sitten voi jo huolestua, jos ketutus rupeaa pesimään ...eihän me lintujakaan pystytä estämään lentämästä pään yli, mutta pesää ei niitten tarvitse antaa päähän rakentaa.

Minua ketuttaa tuo vit...taa sana, ja olenkin koettanut sen syntyä positiivisesti selittää. Pottu, hattu, kettu, kuttu, v...u, samankuuloisia sanoja kaikki tyynni. Potuttaa kuulosti paljon käytettynä jo niin laimealta, että machoilijan piti keksiä korvike, naisen en ole tainnut koskaan sitä kuullut käyttävän. Väyrynenkö sen toi politiikan sanastoon, ja onhan lääketeieteellinen tosiasia, että negatiivinen elämänasenne lyhentää ikää huomattavastikin. Maria Guz -Richs muotoili näin : ketutus selittää kestävyysvajetta. Hyi helekatti tuotakin sanaa, kestävyysvaje !

Taisin kuulla vi..tus-sanan eka kertaa, kun poikakaverini oli armeijassa. Hän valitti vi...tusliiveistä, joihin ripustettiin marsille lähtiessä ties mitä telamiinoja ja kenttälapioita. Sen nimi oli virallisesti taisteluvyö ja varmaan nykyisin kevytmallia.

Saamattomuuden ja aloitekyvyttömyyden lisäksi huomaan tulevani hieman lapselliseksi. aamulla lehden avattua luin tänään olevan korvapuustipäivän, mitähän ne vielä keksiikään ajattelin että vai korvapuustipäivä. On leivottava minunkin, en ole pekkaa pahempi.

Siihenhän se sitten johti aloin tarkastelemaan olisiko voita, vehnäjauhoja ja hiivaa kaapissa, toivon tietty mielessäni voi kun edes hiiva puuttuisi, mutta kaapista löytyi pala tuorehiivaa. Ja siitä alustamaan taikinaa, kun se oli noussut ,uistin jonkun tehneen keksinnön, ei tarvitse odotella hidasta taikinan nousemista voi pyöräyttää taikinakuppia mikrossa. Siihen vipuun en mennyt.

Parempi idea oli tulossa, teenpä Boston kakkua, omenahillolla. Tuli vain mieleeni aina minun korvapuustini tulevat uunista ulos pyrstötähden näköisinä kakkaroina. Taikinasta tuli pari omena Bostonia, maistuis varmaan palstan kivoille kirjoittajillekin.

Toisten perässä tekeminen on kait lapsellista silloinkin kun omat ideat puuttuvat.

Kyllä ei ole pieni joukko ex kansalaisia, jotka huilaavat tuolla tiettyjen alueiden kiviaitojen sisällä. Syynä pitkälti potutus.
Kun liikaa ottaa pattiin niin sydän siinä pahoittaa mielensä ja lakkaa toimimasta...ja sen iankaikkista menoa se.

Aloitukseen, v-tus sanaa en käytä. En ole niin kaunosielu, että sen takia kaihtaisin. Tiedän, että se v- alkaa olla yleisin sana, mutta en alistu siinä asiassa joukkosieluksi. Olen ajatellut, että se johtuu syntymäpaikasta, niistä ensiparkaisuista kun joutui ulkoruokintaan. Myöhemmin on jäänyt korvantaukset pesemättä. Siinä se on, vaikka ei taida löytyä tieteellistä näyttöä.

Ennen salokylälle tuli hihhuli - saarnaajia. Me pojat koltiaiset menimme tietysti kuulolle, koska ei muitakaan huvipaikkoja ollut. Saarnaajat oikein vihaisesti sylkäisivät saatanat ja perkeleet ulos pahimpina ihmisten kiusaajina ja vokottelijoina. Nehän me opimme. Kun kokeilin näitä voimasanoja vastusten tullessa kotipiirissäni, ei sekään ollut hyvä. Eikä sekään auttanut, kun kyselin, että mikä siinä nyt on. Saarnaajajan opetti. Ei tullut kunnon vastausta, vaan sen kaltainen voimasanojen käyttö kiellettiin.

Täytyihän siitä vanhempien kuullen kiroiluakin vältellä, mutta kuulomatkan ulkopuolella sanoja ei säästelty. Ja niinpä ne ovat kulkeneet mukana tänne saakka. Ei tosin yhtenään vatkutettuna, koska silloinhan jo teho haalenee. Joskus kuitenkin.

Onhan niitä päiviä, jolloin ei saa oikein mitään mainittavaa tehtyä, ja minusta se kuuluu normaaliin eläkeikään.

Eipä tänäänkään ole muuta ollut kuin omakohtaiset pintapuoliset siistimiset, jotka nyt tekee rutiinilla. Tuosta v***sesta en pahemmin kärsi, nuorempana sitävastoin lensi kyllä tavaratkin käsistä suuttuessani! Nyt saatan laukoa mielipiteeni valituin sanoin, mutta harvemmin tarvitsee.

Jos jotakin inhoan syvästi, on se mykkäkoulun pitäjiä. Ne saa jäädä minulta omaan mykkyyteensä, jos sitä harjoittavat.
Muuten voihan hiljaiselo olla joskus paikallaankin, eilisen visiitin jälkeen olen suorastaan nauttinut siitä.

Mykkäkoulusta käytän supisuomalaista nimimuotoa m ö k ö t y s. Tiedän että osaavat ja ehkä enemmän kapitaalia omaavat ihmist tekevät tai teettävät erillisiä mökötupia.
Kun maailma kovin kyrsii, ajetaan muina miehinä mökötuvalle.
Hyvin varustetussa mökötuvassa on tulisija. Siinä voi halsrata vaikka makkaraa energiajuoman turvin.

Ihmisuhde strategiana mökötys itseäni hiukan nolottaa jälkeenpäin, koska mökötys on asiantuntijoiden mielestä alimittainen ja kehittymätön tilannemuoto.
Valitettavasti m-keinoa vielä käytetään parisuhteissa siellä täällä. Pisimmät m-jaksot ovat kestäneet kuulemma 'isältä pojalle'. Hirmuista!

Miellän sen mökötystuvan Joonaaseen joka oli valaan vatsassa kaksi viikkoa ja tuli ehjänä ulos. Joku on käyttänyt olutpubeista leikillisesti sanontaa ne ovat valaan vatsoja.

Olut pubit ovat ihan hyviä murheiden ja pahan mielen haavojen hoitamispaikkoja. Siellä käydään läpi jokapäiväisiä hankaluuksia, kenellä mikäkin. Ei suomalainen mies kotona avaudu samalla tavalla kertomaan ongelmistaan kun tutussa kaveriporukassa pubissa. Siellä on mahdollisuus saada reiluja neuvoja ja puheet jäävät sen pöydän ympärille, ei niistä jutella sen erän perään. On todettava jonkinasteisia terapia paikkoja pubit ovat sekä nuorille että ikääntyneimmille ja varsinkin yksinäisille.

Huomenna menen katsomaan Puhdistus- elokuvaa, jo siksi kun elokuva on lähetetty jenkkeihin, saa nähdä tuleeko Oskareita, hyviä osasuorituksia siinä on kokonaisuus mukaan lukien.

alottajalle


kyllä siihen kuolee, ainaki meikä, elämä ei enään kiinosta, kaikki kuolee ympäriltä, mitä ihmettä mä enään täällä teen,
tahdon kuolla,

Mikään ei potuta! Miksi pitäsi stressata itseään töillä? Tekee sen mikä huvittaa.

Ikkunan pesua turhempaa puuhaa tuskin onkaan. Nehän likaantuvat kuitenkin eikä siitä ole mitään haittaa!

Du vet att jag har dig... av..

Kyllähän niin on, että väliin yksi ja toinen täällä hattuilee, jos asia näin ilmaistaan.

Vaikea sanoa, onko kukaan kuollut siihen. Niin ja miksi olisi, hattuileminenhan on hauskaa, kun asian sikseen ottaa. Hattuilusta lukeminenkin on hauskaa.

Jatketaanpa hattuilua.

Hattutemppu on paljon käytetty sanonta urheilussa. Se tarkoittaa saman pelaajan yhdessä ottelussa tekemää kolmea maalia. Aloin miettiä, mistä tämä termi on saanut alkunsa - klassisesta taikatempustako, jossa tauikuri vetää hatusta esiiin kanin korvista nostaen. Ei oikein tuntunut luontevalta, ja hatusta vetäminen tarkoittaakin yllättävää käännettä asioiden kulussa. Siispä googletin ja selitys löytyi :

Sanonta on syntynyt 1800-luvulla englantilaisessa krikettipelissä. Kolme peräkkäistä lyöjää polttanut heittäjä palkittiin uudella hatulla, joka klubi kustansi.

Tällaisena sateenharmaana lokakuun aamuna tekisi mieli vetää hatusta jotain yllättävää ja piristävää. Jospa hatusta saisikin päivään hohtoa, ennenhän naiset aina palkitsivat itsensä uudella kevät- tai syyshatulla. Hattu on kärsinyt inflaation, myssyt ja huput lämmittävät tavellakin, edes kesähäihin en minäkään viimeksi hattua laittanut, vaan hiuskoristeen. Jotenkin leveälierinen hattu tuntui tanttamaiselta, mummokin kaipaa jotain tyttömäistä. Karvalakin otan käyttöön kovimmilla pakkasilla, se pitää parhaiten tuulta, hellehattukin on usein käytössä. Mutta missä ovat elegantit huopahatut, missä syysulsterit ja tyylikkäät nilkkapituiset päällyskengät, joihin korkokengät sopivat sisään. Käsilaukku ja hansikkaat täydensivät tyylikkyyden. Vanhoja Suomi-filmejä katsellessa huomaa, että vielä 50-luvulla katukuvassa tämä oli aivan yleistä. Villakankainen syystakki minulla kyllä on, mutta yleensä kuljen se ylläni paljain päin...lähtisinköhän hattuja sovittelemaan.

Mietin pitkään, hartaasti ja kovasti analyysiä hattuilusta joka ehkä hattutempuksikin muovautuu. Moninaiset on hattuilun kuviot. Taikurit vetävät ex tempore hatustaan vaikka jäniksen ilmielävänä, taito se on sekin.

Radiosta kuuluu yhtämittaa laulua "viistäköön siipeni maata" semmoista elo vaan toisinaan on. Mikään ei tunnu miltään jostakin löysin oljen korren ja tein itsestäni testin - WWW.yle.fi/elamapelissa - suuntaa antava testi kohdallani on. Varmasti moni on jo testin tehnyt tulihan ohjelma syksyllä TV:ssä.

Näinkin pitkän elämän aikana olen itsessäni huomannut työn antavan merkityksen elämälle.
Se mielihyvä, minkä tunsin rasvatessani viimeisiä puhdistettuja puutarhatyökaluja antoi ajattelemisen aihetta.
Tosin ei kaikilla ole puutarhaa,...mutta aika yleispätevä on muunkin työn kohdalla tuo, ainakin itselleni.
Samoin askartelut, olkoon ne käsityötä tai muuta kädentaitoa vaativaa, antaa mielekkyyttä päivään.
Keräilin kauniin värisiä vaahteranlehtiä maasta, ja kotiin tullessani rullasin niitä kimppuihin, jotka kiinnitin ohuella rautalangalla.
Siinä ne roikkuvat alassuin, ja aioin tehdä kranssin niistä, ja punaisista pikkupalloista, joita käyn hankkimassa Tiimarista ehkä löytyy.
Pihlajanmarjat olisivat kauniita, mutta en usko niiden kestävän pitkään putoamatta.
Kauppaan olen vasta lähdössä, siinä loppupäivä kuluukin viikonloppuruokaa valmistellessa.
Tietenkään ei auta kertominen omista askarteluista, silloin kun on jokin lama-aika meneillään, mutta tietoisuus siitä, että ohimenevää se kuitenkin on, kun kipinä tekemiseen jälleen herää!
Hyvää viikonloppua kaikille!

joo hyvä näkemys,
suomessa nainen on aina ollu palkkatasoltaan heikompi kuin mies,
miksikökähän,,, ??
hymmm, olemme eläneet mieten maailmassa,
mies on aina ollu se perheen pää ja nainen se joka sitä päätä kääntää,,,

ottaa päähän/
hatuttaa/
yrmii/
harmittaa/
tympii/
kaikki yhdessä..... v.tuttaa, ja kaikki sen ymmärtää.
Kun ei voida sanoa, mutta sama se on kun per,eleestä tehdään hienosti pentele.

Kierrellen ja kaarrellen ei voi sanoa niin ei voi, no ei voi, mutta miksi aiheesta jatkuvasti puhutaan

ottaa päähän/
hatuttaa/
yrmii/
harmittaa/
tympii/
kaikki yhdessä..... v.tuttaa, ja kaikki sen ymmärtää.
Kun ei voida sanoa, mutta sama se on kun per,eleestä tehdään hienosti pentele.

Kierrellen ja kaarrellen ei voi sanoa niin ei voi, no ei voi, mutta miksi aiheesta jatkuvasti puhutaan

@--->-----OLETTEko todella aivan katutasoa?

Jokainen meistä elää ja puhuu tavallaan, turhaa täällä kirosanoja on kaunistella, ne jotka eivät niitä käytä niin hyvä, ne jotkä käyttää käyttäköön, kun ei täällä kirjoituksissa niitä vilise.
Eiköhän jatketa niin kuin on tähänkin asti osattu ilman voimasanoja esittää asiamme, ei niistä enää mitään apua ole.
Näin kauniina iltana voidaan unohtaa kaikki ruma.

Wahlroos.

Hattuilua täällä on lähes joka ketjussa, eritasoista.

Loistavana poikkeuksena on Kahvitupa vai mikä se nyt on, jossa mummonkäppänät kertovat yksityiskohtaisesti päivän puuhistaan. Syy on kai se, että - huonomuistisia kun varmaan ovat - voivat myöhemmin vilkaista, mitä ovat tehneet kyseisenä päivänä.

eipä tuo emäntä ainakaan käppänältä näytä ja laitas oma kuvas näytille niin saadaan arvostella. Samaa ilmojen pitoa ja ruokiaan ja kaupassa käyntejään hokee m uukin palsta. Kerro sinäkin päivästäsi , niin sadaan mollata. kaipa sinäkin syöt. Kumman tarkkaan seuraat tuota pirttiä, tekeekö m ielesi päästä sinne piireihin DDDDD