yksi Suomessa vaikuttaneista herätyssaarnaajista tekee mielenkiintoisen väitteen uudestisyntymisestä kertovasta saarnassaan. Hän väittää, että Martti Luther ei ole koskaan opettanut, että kasteessa ihminen syntyy uudeksi, vaan on sanonut, että kaste pitää OTTAA USKOLLA vastaan. Kautta tämän synkän synnin ajan, on kuultu väitteitä, että Luther opettaa kasteessa synnyttävän uudeksi. VÄÄRISTELYÄKÖ?
Onko Martti Lutherin opetuksia vääristelty?
Onko Martti Lutherin opetuksia vääristelty?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Luterilaisen käsityksen mukaan kaste vapauttaa synnistä, kuolemasta ja Perkeleen vallasta, antaa pääsyn Kristuksen valtakuntaan ja ihankaikkiseen elämään hänen kanssaan. Kasteen pelastava vaikutuksen ei katsota johtuvan itse vedestä, vaan siihen liittyvästä Jumalan sanasta. Siis Muroma puhuu omiaan. Mitä sanoo Raamattu? Gal.3:21-22. Onko sitten laki vastoin Jumalan lupauksia? Pois se! Sillä jos olisi annettu laki, joka voisi eläväksi tehdä, niin vanhurskaus todella tulisi laista. Mutta Raamattu on sulkenut kaiken synnin alle, että se, mikä luvattu oli, annettaisiin uskossa Jeesukseen Kristukseen niille, jotka uskovat.
Tuotahan Luther kirjoittaa kertoen, että usko ratkaisee jopa kasteen. Eikä kaste uskoa.
Se on hankala homma kun talo rakennetaan alkaen vesikatosta.
Raamatun järjestys on helpompi. Ensin perustus ja siitä alkaa rakentaminen, ja joskus se sitten on jopa piipun hattu paikallaan.
Niin. Kastehan on aivan alkeisoppi raamatunkin mukaan.
Martti Lutherista juorutaan paljon pahaa. 1500-luvulla eurooppaa alkoi hallita aneet. Tarkoittaa ihmisten luulleen, että voivat rahalla ostaa synnit anteeksi. Luther kävi tuollaista vastaan naulaamalla teesit kirkon oveen. Siitä alkoi Lutherin taistelu oppien sekamelskassa. Juutalaiset kävivät puhumassa kamalia asioita ja muut oppineet häpäisivät Lutheria. Hänellä jos kellä oli kovat taistelu käytävänään.
* Onhan Martin Luherista netissä asiaa vaikka kuinka , Googlettamaan vaan, jos jaksaa lukea hänen postillojaan ja muuta junnaavaa ja raskastakin tekstiä, sieltä löytyy hyvää ja pahaa ja vielä vähän pahempaa miehestä, joka sentään on uskopuhdistaja, ja siitä hän kunnian ansaitsee, muun voikin jättää omaanarvoonsa.
"Vanhurskas pitää elämän uskosta"
Vuonna 1880 Amerikan Suomalainen Kirjallisuuden Seura lahjoitti Raattamaalle luterilaiset Tunnustuskirjat.
Niiden esipuheesta Raattamaa löysi kuvauksen Martti Lutherin uudestisyntymisestä.
Tämän pohjalta hän rohkaisi lestadiolaiskristittyjä: "Usko ja ole vapa ostettu lauma Ala Torniosa. Riemuitse hengesä pästettynnä pahasta omasta tunnosta priskotus veren kautta. En puhu Jesuksen ristin viholisile, joita on siellä ja täällä, vaan uutesta syntyneille christityille, jotka ovat ahtan portin kautta, se on uskon kautta ristinnaulitun päälle, ovatpa suuresta murhesta tullet iloiseksi niin kuin Herran opetus lapset Pääsiäis iltana. Vieläpä opetus isä Lutherus munkkina ollesans oli vuosittain murhesa ja epäilyksisä, mutta yhtä äkkiä Poloknan (Bologna) kaupunkisa tuli terveksi ja iloiseksi kuin syntyi uutesta uuten elämän. Sitteppä vasta oikein hänen sielusans kirkastui tämä Raamatun sana että vanhurskas pitää elämän uskosta. Syntyipä hän vielä papiksi ja uuten kirkon rakentajaksi jossa met nyt olema. Tähän ej hän kyenyt lukemisela, vaan tarvitsi Jumalasta syntyät papiksi. Kehoitan teitä rakkat veljet ja sisaret lujana pysymän teitän kallimasa uskosanne, jotka asutte maalla ja kaupunkeisa. Jo näkyy ijankaikkisuten ihana ranta jossa pian yhten tulema. Sillä voitto on tullut Karitsan veren kautta, amen" (Raattamaa 1976, nro 138, Zidbeck 1985, 101)
Sekä Lutherilla että Raattamaalla vanhurskaus tarkoittaa yhteyttä Kristuksen ja Jumalan kanssa. Päästäkseen yhteyteen ja sovintoon Jumalan kanssa ihmisen täytyy saada syntinsä anteeksi. Synti ei merkitse Lutherille eikä Raattamaalle ensi sijassa synnillisiä tekoja, vaan koko ihmisen mielialaa epäuskon tilassa. Tuossa tilassa koko luonnollisen ihmisen tahto on turmeltu ja hänen elämänsä keskipisteeksi on tullut Jumalan sijasta ihminen itse. Uskonpuhdistuksen perustotuuksia oli juuri synnin todellisuuden ja syvyyden paljastaminen. Ihmisen ja Jumalan välillä on synti ja sen seurauksena syyllisyys. Kaikki synti on viime kädessä aina rikos Jumalaa vastaan. Ihminen on synnin vuoksi Jumalan vihan alainen. Jumalan viha on jumalallisen pyhyyden vastavaikutus syntiä vastaan. Kuitenkin Jumalan vihan takana on pyhä rakkaus, joka säälii tuomion alaisia valmistaen ja tarjoten sovitusta.
Kannattaa lukea ja uskoa, että ihminen voi päästä suuresta murheesta. Hallelujaa, hallelujaa. On onni, että nykyäänkin jotkut tuosta tiedottavat, on suuri ONNI.
Riemuitse hengesä pästettynnä pahasta omasta tunnosta priskotus veren kautta. En puhu Jesuksen ristin viholisile, joita on siellä ja täällä, vaan uutesta syntyneille christityille, jotka ovat ahtan portin kautta, se on uskon kautta ristinnaulitun päälle, ovatpa suuresta murhesta tullet iloiseksi niin kuin Herran opetus lapset Pääsiäis iltana. Vieläpä opetus isä Lutherus munkkina ollesans oli vuosittain murhesa ja epäilyksisä, mutta yhtä äkkiä Poloknan (Bologna) kaupunkisa tuli terveksi ja iloiseksi kuin syntyi uutesta uuten elämän.
"En puhu Jesuksen ristin viholisile, joita on siellä ja täällä, vaan uutesta syntyneille christityille, jotka ovat ahtan portin kautta, se on uskon kautta ristinnaulitun päälle,"
Tämä on sitä aitoa ja oikeaa uskoa.
Noita ristin vihollisia on ollu kaikkina aikoina. Vihollisuus ristiä kohtaan ilmenee vihana, halveksuntana ja valehteluna tälläkin palstalla. Varsinkin ahtaasta portista puhuminen saa ristin viholliset villiksi. Alkaa sellainen syytösten ja soimausten saastutus, että sitä ei varmaan kukaan haluaisi kuulla. Jumalalle se on varmasti kauhistus.
Eikös tässä Tozerin opetuksessa ole kyse samasta asiasta?
"Ennen kuin Jumala voi antaa meille uuden elämän Kristuksessa, meidän täytyy osallistua hänen kuolemaansa. Jumala ei siedä syntiä loputtomiin, niinpä luonnollinen ihminen on tuomittu. Tuomittuna oleminen tarkoittaa kuoleman rangaistusta. Vaikka kaikki tiedämme tämän (mikä synnin palkka on), me emme haluaisi kuulla siitä yhtään mitään. Se kuulostaa niin kielteiseltä! Miten me voisimme houkutella ihmisiä tämän kaltaisella hyökkäävällä asialla? Hypätkäämme vain suoraan rohkaisevaan osaan ja käyttäkäämme kirjoituksia oman lihamme mieltymyksiin, sen sijaan että antaisimme Hengen syntyä meissä evankeliumin tuomion kautta!"
Kun uudestisynnyin vuonna -71 keväällä, oli se sellainen kokemus-kin että vielä tänä päivänä se on aivan yhtä tuore ja aito, enkä ole unohtanut siitä ainuttakaan yksityiskohtaakaan.
Siihen asti en ollut päivääkään minkäänlaisessa uskossa,vaikka olin helluntain vaikutuspiirissä ollut melkein syntymästä asti.
eli en ole vielä tähän ikään kohdannut ihmistä josta kukaan olisi sanonut että on uskossa, mutta ei ole uudestisyntynyt !
ja minä en ole ollut minkään uskonnollisen ilmapiirin vaikutuksena koskaan, paitsi se että olin helluntaikokouksissa koska äitivainaa oli itse uskossa. en luterilaisen kirkon, en lestadiuksien en minkään muunkaan.
joten tällainen uskossa mutta ei uudestisyntynyt -käsite on minulle täysin ennekuulumaton.
kirkko on täynnä muotojumalisia lestadiuksissa on kourallinen uudestisntyneitä, omassa helluntaiseurakunnassa ei ole ainuttakaan jäsentä joka ei olisi tullut ulos heitetyksi kirkosta uudestisyntymisensä tähden, jotka siellä ovat yleensä olleet, eli kaikki vanhempi väki neljä-viiskytluvulta, eli täytyy ola ljokin niin suuri ero jossain ajattelussa,että se menee minun ymmärrykseni yli tällaisessa uskossa mutta ei uudestisyntynyt käsitteessä.
Kukaan ei ole uudestisyntynyt ilman että on mennyt läpi ahtaasta portista, joka on Jeesus-ovi.
Siitä ei mennä minkään riitin, ei kasteitten vauvana eikä aikuisena, ei isältä pojalle perintönä, ei sukulaisuussuhteissa, ei aviosuhteessa, vaan ainoastaan tuntemalla oma syntisyys ja tarve päästä siitä vapauteen, jolloin huudetaan avuksi Herran nimeä, ja Hän uudestisynnyttää elävään toivoon iloon ja vapauteen.
Mutta, liha ei lähde tälle tielle, vaan se ristiinnaulitaan ensin, ennekuin kukaan voi pelastua, ja sen jälkeen joka päivä ja tunti. Nukkuminen on ainut aika uskovan elämässä jolloin lihaa ei pidetä tietoisesti ristillä, koska se ei tule uskoon koskaan, ei ikinä, vaan se lannistetaan ja pidetään sellaisena.
Mutta, tämä ei ole meidän pelastuksemme, vaan pelastuksemme on Jeesuksen veri joka puhdistaa langenneenkin ja taa s sa aloittaa siihenmihin jäätiin taikka jopa alusta.
Tämä on evankeliumi, ja joka löytyy Raamatusta jokaisen luettavaksi ja elettäväksi.
Noista äkkisyntyneistä kuvastuu yleensä pahuus ja epäusko. Mistä se sitten johtuu? Ovatko ollenkaan syntyneet siitä Hengestä mistä ihmisen pitää syntyä pelastuakseen. On valtava ero niiden uskolla, jotka kertovat ensin joutuneensa opettelemaan Jeesuksen tuntemisen ja niiden uskolla, jotka tuosta vain syntyivät mielestään uudeksi. Moni uskonmies, kuten Muroma ja Raattamaa kertovat syntyneensä uudeksi vasta pitkähkön ajan jälkeen uskoon tulostaan!
Uskoon tulo ja uudestistynyminen ovat kokonaan eri asia. Uskoon tulee sellaisia ihmisiä, jotka eivät ikinä koe uudestistymistä. Jeesus kertoo heistä, mutta taitaa kertoa sen verran salatusti, että sitä eivät hetikään kaikki käsitä.
Raattamaa kertoo kirjeissään, että Jeesuksen verihaavojen pitää särkeä ensin ihmisen kivikova sydän, jotta uudestisyntyminen voi tapahtua. Pidän sitä oikeana opetuksena.
Raattamaa varmasti ymmärsi asian, mutta hänen opetuksiaan ei haluta tänään ottaa vastaan. Sehän tarkoittaisi syntien katumista ja niistä eroon kaikkineen pyrkimistä. Tänään halutaan jättää alkuosa uskosta ja alkaa elämän suoraan ilossa ja hegenyhteydessä. Sopiikin kysyä minkä hengen. Alati näkyy, miten ihmiset taistelevat vain toistensa puolesta hylkäämällä Jeesuksen. Jeesus ei merkitse heille mitään, vaikka suu toista puhuukin. En tiedä miten ihmiset ovat voineet ohittaa kovan sydämen särkemisen uskolla. Ovat vain alkaneet elää uutta elämää, joka ei kuvasta millään tavalla sitä elämää, mihin uskon pitäisi ihminen johtaa.
Surkeaa on katsoa noita, jotka pilkaavat oppien takia toisiaan. Jos joku pyrkii heidän kanssaan keskustelemaan opista, niin kohta tulee kaksi pahempaa mukaan ja alkaa hulaapaloo. Sellaista täällä on joutunut näkemään noiden puolesta joiden kivikova sydän ei ole uskolla pesty ja pehmitetty.