Terveydenhuoltomme tarvitsee vakaan pohjan
--------------------------------------------------------------------------------
Tiina Tasmuth (kesk) syöpätautien erikoislääkäri Helsinki
Terveydenhuollon voimavarojen järkevä käyttö vaatii suurremonttia, jossa korjataan rahoittaminen, palvelujärjestelmä ja palveluiden tuottaminen.
Kaikille tasavertaisen, laadukkaan ja kustannustehokkaan palvelun tuottamiseksi tarvitaan riittävää väestöpohjaa ja osaamista.
Nykyisin Suomessa on 20 sairaanhoitopiiriä, jotka järjestävät erikoissairaanhoidon palveluita. Tämä valmis rakenne toimisi hyvänä pohjana, johon voisi nopeasti liittää myös perusterveydenhuollon palvelut. Sairaanhoitopiirit olisivat entisen tapaan alueen kuntien rahoittamia mutta järjestäisivät yhtenäisesti koko terveydenhuollon.
Sairaanhoitopiirien kunnat valitsisivat yhdessä myös terveyspalveluiden tuottajat. Tämä mahdollistaisi nopean muutoksen terveyspalveluissa ilman poliittisesti raskasta kuntarakennemuutosta.
Terveydenhuolto tarvitsee vakaamman pohjan kuin eri aikoina hallitsevien puolueiden mukaan muuttuvat aluekartat.
--------------------------------------------------------------------------------
Tiina Tasmuth (kesk) syöpätautien erikoislääkäri Helsinki
Terveydenhuollon voimavarojen järkevä käyttö vaatii suurremonttia, jossa korjataan rahoittaminen, palvelujärjestelmä ja palveluiden tuottaminen.
Kaikille tasavertaisen, laadukkaan ja kustannustehokkaan palvelun tuottamiseksi tarvitaan riittävää väestöpohjaa ja osaamista.
Nykyisin Suomessa on 20 sairaanhoitopiiriä, jotka järjestävät erikoissairaanhoidon palveluita. Tämä valmis rakenne toimisi hyvänä pohjana, johon voisi nopeasti liittää myös perusterveydenhuollon palvelut. Sairaanhoitopiirit olisivat entisen tapaan alueen kuntien rahoittamia mutta järjestäisivät yhtenäisesti koko terveydenhuollon.
Sairaanhoitopiirien kunnat valitsisivat yhdessä myös terveyspalveluiden tuottajat. Tämä mahdollistaisi nopean muutoksen terveyspalveluissa ilman poliittisesti raskasta kuntarakennemuutosta.
Terveydenhuolto tarvitsee vakaamman pohjan kuin eri aikoina hallitsevien puolueiden mukaan muuttuvat aluekartat.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ruotsissa ei ole lääkäripulaa. Sieltä löytyy toimiva yksinkertainen malli. Toimisi yhtä hyvin täälläkin - miksi yritetää keksiä pyörää uudelleen?
RUOTSIN MALLI
Terveyskeskus on järjestelmänä hyvin poikkeuksellinen tapa järjestää yleislääkäripalvelut. Euroopassa näin on ollut Norjassa ja Ruotsissa. Muualla Euroopassa järjestelmä nojaa pääasiassa ammatinharjoittajuuteen. Suomessa perusongelma on, että terveyskeskuslääkäri vastaa koko kunnan väestöstä eikä omaa potilasväestöä ole. Näin lääkäri ei tunne potilaitaan eivätkä potilaat lääkäriään, vaikka kyse on koko yleislääkäriyden perustasta.
Perusterveydenhuolto on lähipalvelua. Kuntakoon kasvaessa kansalaisilla on hyvä syy pelätä palveluiden keskittyvän edelleen, jos terveyskeskus on ainoa tapa toteuttaa perusterveydenhuoltoa.
Perusterveydenhuollon lääkäri ei tarvitse vastaanottonsa yhteyteen röntgeniä, laboratoriota ja kaikkia muita terveydenhuollon palveluita. Hän tarvitsee mahdollisuuden hyödyntää näitä palveluita.
Pienten asemien yhdistämisen vuoksi lääkärit ovat menettäneet kontaktin potilaisiinsa. Kuten HS:n kirjoituksessa mainittiin, lääkärit ovat menettäneet oman työnsä hallinnan. Se on terveyskeskuslääkärien keskeisin työtyytymättömyyden syy.
Lääkäriliitto on esittänyt hoidoksi opin ottamista naapurista. Esimerkiksi Ruotsissa lääkäriryhmä on voinut vuodesta 2010 alkaen perustaa terveysaseman. Sen tulee täyttää samat laatukriteerit kuin kunnan oman terveysaseman. Norjassa ammatinharjoittajana toimivan lääkärin työhön kuuluu myös viranomaistehtäviä.
Ruotsissa potilas voi valita, käyttääkö hän julkisesti vai yksityisesti tuotetun aseman tai lääkärin palveluita. Hän myös maksaa niistä saman palvelumaksun. Julkiset ja yksityiset palveluntuottajat saavat tulonsa samoin perustein, eikä kilpailutusta tarvita. Kunnan tai potilaan kulut pysyvät samoina siitä riippumatta, onkopotilaan valinta julkisesti vai yksityisesti tuotettu. Potilaan valinta ohjaa palvelun laatua, ja palveluita syntyy sinne, missä niillä on kysyntää – lähemmäksi potilaita.
Suomessa lääkäri voi toimia julkisen palvelutuotannon lääkärinä vain jos hän sitoutuu kunnan virkamieheksi. Kaikki eivät sitä halua, ja syitä on monia. Jos ammatinharjoittajuus on mahdollista, saamme välittömästi lisää lääkäreitä julkiseen perusterveydenhuoltoon
Hoitoketju tulee saada jokaista lenkkiä myöten kestäväksi ja väliltä katkeamattomaksi, kuten Sipilä eilen totesi.
On hyvä, että täällä pitäydytään tiukasti asiassa vaikka kyllä kai hauskaakin saa pitää.
Sinulla on näköjään homma hyppysissä.