Nyt maksettava osuus on 1,44 miljardia euroa.
Suomi maksaa pysyvän kriisirahaston (EVM) osuutensa lähipäivinä. Nyt maksettava osuus on 1,44 miljardia euroa, mikä on noin 1,8 prosenttia koko rahaston pääomasta.
Eduskunta hyväksyi määrärahan vuoden toisen lisätalousarvion yhteydessä.
Lupauksensa mukaisesti Suomi maksaa aloituspääomansa kerralla vastineeksi Kreikan ja Espanjan vakuusjärjestelyistä. Pääoma on maksettava viimeistään ensi viikon perjantaina.
Tarvittaessa Suomi on sitoutunut maksamaan kriisirahastoon kaikkiaan 12,58 miljardia euroa.
Pääoman lisämaksatuksista ja avun antamisesta rahaston jäsenmaille päättää EVM:n hallintoneuvosto.
Suomen edustaja hallintoneuvostossa on valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.). Varajäsen on elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.).
Kummallisen hiljaa ollaan tästä asiasta, olen selaillut eri pastoja löytääkseni
tästä jotain tietoa, ainoa palsta oli yleistä politiikasta, jossa oli linkki kauppa-
lehteen joten kopioin sen tähän.
Tämän sopimuksen tekoaikaan oli paljon mielipiteitä asiasta, mutta nyt onkin
maksun aika. olisi hyvä että tätä tietoa nyt levitettäisiin, uskon että tällä on
suuri vaikutus myös kuntavaaleissa.
Eikö ole mitään keinoa laittaa tuota sopimusta toimenpidekieltoon ja vaatia
asiasta kansanäänestystä?
Tämä on Suomen tuho.
Mediat vaikenee tästäkin, kuten vaiettiin myös sopimuksen tekoaikaan.
Suomi maksaa pysyvän kriisirahaston (EVM) osuutensa lähipäivinä. Nyt maksettava osuus on 1,44 miljardia euroa, mikä on noin 1,8 prosenttia koko rahaston pääomasta.
Eduskunta hyväksyi määrärahan vuoden toisen lisätalousarvion yhteydessä.
Lupauksensa mukaisesti Suomi maksaa aloituspääomansa kerralla vastineeksi Kreikan ja Espanjan vakuusjärjestelyistä. Pääoma on maksettava viimeistään ensi viikon perjantaina.
Tarvittaessa Suomi on sitoutunut maksamaan kriisirahastoon kaikkiaan 12,58 miljardia euroa.
Pääoman lisämaksatuksista ja avun antamisesta rahaston jäsenmaille päättää EVM:n hallintoneuvosto.
Suomen edustaja hallintoneuvostossa on valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.). Varajäsen on elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.).
Kummallisen hiljaa ollaan tästä asiasta, olen selaillut eri pastoja löytääkseni
tästä jotain tietoa, ainoa palsta oli yleistä politiikasta, jossa oli linkki kauppa-
lehteen joten kopioin sen tähän.
Tämän sopimuksen tekoaikaan oli paljon mielipiteitä asiasta, mutta nyt onkin
maksun aika. olisi hyvä että tätä tietoa nyt levitettäisiin, uskon että tällä on
suuri vaikutus myös kuntavaaleissa.
Eikö ole mitään keinoa laittaa tuota sopimusta toimenpidekieltoon ja vaatia
asiasta kansanäänestystä?
Tämä on Suomen tuho.
Mediat vaikenee tästäkin, kuten vaiettiin myös sopimuksen tekoaikaan.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei Suomen kansa HALUA maksaa etelä-euroopan pankkien ja valtioiden velkoja!Muutama suomen päättäjä vain haluaa näin!!Hallitus on päättänyt asian näin mielistelläkseen EU:ta,lähinnä Saksaa.Suomen kansa äänesti nämä puolueet valtion johtoon ammentamaan kansalaisten rahavaroja huijareille!
Kokoomus on käsittääkseni yksi eniten euromyönteisiä maita. Miksi he meistä piittaisivat kun ovat jo omasta maastaan jokseenkin kaiken saaneet? On sillä muutakin hämärää: http://vallanvahdit.weebly.com/villen-tarina.html
Äänestämällä näitä kuutta hallituspuoluetta kunnallisvaaleissa, samalla KANNATAT sitä että Suomi jatkuvasti maksaa miljardeja EU-rahastoille:
EU-RAHASTUSPUOLUEET
_____________________
Kokoomus
SDP
Vasemmistoliitto
Vihreät
RKP
Kristilliademokraatit
EU-MAKSUPIIKKI KIINNI -PUOLUEET
______________________________
Perussuomalaiset
Keskusta
IPU
_ _ _
Tulevat kunnallisvaalit ovat samalla myös tärkeät Eurovaalit. Vaaleissa päätetään suunta jonne Suomea velkavankeuteen ollaan viemässä.
Pystäytä äänestämällä se, että muiden maiden velkoja sälytetään Suomen ja suomalaisten päälle.
Tietenkin vaikenee, että saadaan ääniä kokoomuksen ja sdp:n pussiin ja kaikkien hallituspuolueiden pussiin.
IPU-lehdestä lainaten, Timo Harakan bloki:
"
Peruspalvelujen rahoituskriisin taustat paljastuvat
"IMF:n toimenpideohjelma Suomelle 13.3. 1992
Suomessa käynyt IMF:n tarkastuskunta vaatii hallitukselta "signaalin ehdottamasta
päättäväisyydestä" leikata julkisia menoja.
"kiireellisimmät "lainmuutokset ovat "avokätisten" ja "haitallisten" työttömyys-
korvausten supistaminen sekä kuntien valtionosuuksien leikkaaminen"
Ja sitten seuraa,
"Kaksi viikkoa myöhemmin Ahon-Viinasen hallitus leikkasi budjetista kymmenen
miljardia. Se oli vasta varovainen ensiaskel IMF:n määräämällä tiellä, jossa
"vaihtoehtoja ei ole".
"Kuten Iiro Viinanen on tunnustanut, näillä kiertueilla sovittiin talouslinja, jonka
politiikot saivat jäljestäpäin, ilmoitusasiana, hyväksyä".
Tämä oli minulle ihan uutta tietoa,olen hartaasti toivonut ettei Suomi koskaan
joutuisi IMF:n kynsiin, mutta olemme siis olleet siellä koko ajan.
Kaikki mitä tiedän tuosta "avustuksia jakavasta järjestöstä" on pelkkää pahaa,
se on kuin anakonda joka puristaa "saaliinsa" hengiltä.
Monet maat ovat irrottautuneet tuosta otteesta, vaikka sekin on ollut vaikeaa,
mutta pitkällä tähtäimellä paras vaihtoehto.
Tietoa näistä asioista löytyy ainakin verkkomediasta, kai muuallakin täytyy
olla, ellei asioista ole tyystin vaiettu.
Eurovelka on ulkomaan velkaa
19.6.2012 21:34 Antti Pesoneneu
euro
euron kriisi
imf
itsenäisyys
keinottelukapitalismi
köyhyyden globalisaato
markka
oma raha
talouskriisi
uuskolonialismi
1 kommentti
ilmoita asiaton viesti
.
Velka veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa. Näin kertoo kansanviisaus.
Velkaa on siis mukavampi ottaa kuin maksaa takaisin. Vanha viisaus pitää
liiankin hyvin paikkansa myös nykyaikana.
Kehitysmaiden velkaantumisen kaava on ollut tiedossa jo pitkään. Ulkomaista
velkaa on tarjottu usein runsaasti. Ongelmat ovat alkaneet siinä vaiheessa,
kun on tarvittu uutta velkaa vanhojen velkojen maksamiseen. Velan saamisen
ehtona on ollut mm. valtion omaisuuksien myynti, julkisten palvelujen
yksityistäminen ja markkinoiden avaaminen ulkomaisille yrityksille. Aiemmin
lähes omavaraisten valtioiden on ollut pakko viedä tuotteitaan saadakseen
velkojen maksuun tarvittavaa ulkomaan valuuttaa. Viennistä saatava raha
on ollut tiukassa, kun se on pitänyt hankkia muualle jalostettaviksi viedyistä
halvoista raaka-aineista. Piiskurina "rakenteellisten uudistusten" toteuttamisessa
ovat olleet Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.
Hyödyn tästä eriarvoisuutta ja köyhyyttä tuottaneesta politiikasta ovat
korjanneet pieni paikallinen eliitti sekä kansainväliset suuryritykset ja -sijoittajat."
UUSISUOMI, Antti Pesosen bloki
PALJON MUUTAKIN LÖYTYY, HAKUSANA IMF
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF tukee köyhiä maita kuten köysi tukee hirtettyä. Avun ehtona IMF vaatii avustettavilta mailta monia uusliberalistisia uudistuksia kuten julkisen talouden kiristämistä, palveluiden yksityistämistä ja sosiaalietuuksien leikkauksia.
G20-ryhmä päätti Lontoon kokouksessaan, että IMF:n varat kolminkertaistetaan, minkä avulla IMF ryhtyy "auttamaan" finanssikriisin myötä hätään joutuneita, usein jo ennestään köyhiä maita. Tiedossa on kylmää kyytiä tälle kovaonnisille joukolle.
Laitavasemmiston piirissä on finanssikriisin myötä virinnyt optimismia, että uusliberalismin kukoistuskausi olisi pikkuhiljaa takanapäin. Oma näkemykseni on hyvin erilainen. Uusliberalismi näet näyttää vain vahvistuvan entisestään. Toki esimerkiksi rahoitusmarkkinoiden sääntelyä näennäisesti lisätään, mutta se on vain hienosäätöä, pisara uusliberalismin meressä.
Lukuisat Latinalaisen Amerikan maat ovat tosin antaneet viime vuosina koko maailmalle rohkaisevaa esimerkkiä siitä, että IMF:n kuristusotteeseen ei ole pakko alistua. Venezuelassa kansa lähti kaduille vastustamaan IMF:n hirmuvaltaa jo vuonna 1989, ja maassa on sittemmin otettu kokonaan uusi suunta - suunta kohti todellista kansanvaltaa ja 21. vuosisadan sosialismia.
Jos kansat eivät nouse vastarintaan, uhkaavat käytännössä kaikki globaalin, uusliberalistisen kapitalismin tunnusmerkit jäädä ennalleen, tai jopa vahvistua finanssikriisin laineiden laskeuduttuakin. G20-kokous päätti esimerkiksi maailmankaupan vapauttamisen vauhdittamisesta sekä protektionismin tukahduttamisesta. Jonkinasteinen protektionismi on kuitenkin tarpeen köyhimmille maille, jotka yrittävät suojella omaa tuotantoaan ja talouttaan rikkaiden maiden ylivallalta ja sanelulta.
Järjen ääntä G20-maiden kokouksessa käytti Brasilian presidentti Luis Inacio Lula da Silva, joka huomautti, että maailman köyhät joutuvat ensimmäisenä finanssikriisin maksumiehiksi - kriisin, jonka aiheutti, lainatakseni Lula da Silvan sanoja, valkoihoisten ja sinisilmäisten ihmisten järjenvastainen toiminta."
NÄITÄ RIITTÄÄ, todellista auttamista, josta on syytä pysyä kaukana.
(Suomen Kansan Itsenäisyysrintama ry:n vaalilehti 1993)
Poliittisen historian dosentti, fil. tohtori Ilkka Hakalehto:
”Itsenäisen Suomen valtion olemassaolo päättyy samalla hetkellä, kun maa liittyy Maastrichtin sopimuksen mukaiseen Unioniin. Esimerkiksi Saksassa liittokansleri Kohl on johdonmukaisesti nimittänyt Maastrichtin sopimusta ’ensi askeleeksi Euroopan liittovaltioon’ ja ’yhä syvenevän liittovaltion peruskiveksi.”
(Teoksessa ”Itsenäisyys vaarassa” 1993)
Mistähän johtuu että näitä 30 vuotta sitten tehtyjä vääryyksiä tulee julki
miltei päivittäin, alkaako kansa heräämään, kun nyt voi netin avulla kertoa
vaiettuja asioita.
Hyvänä esimerkkinä Jorma Jaakkolan nettikirja, sisältää valtavan määrän
salattua tietoa.
jaakkolan nettikirja
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/index.php
EU vaatii käyttöönsä yhä suurempaa budjettia hylätystä kirjanpidosta huolimatta
Jäsenmaiden vastustuksesta huolimatta europarlamentin mepit tukevat suunniteltua EU-budjetin kasvattamista 9 miljardilla eurolla vuodelle 2013. Kokonaisuudessaan budjetin koko on noin 138 miljardia euroa.
Lisäys vuoden 2012 budjettiin on 6,8 prosenttia.
Jäsenmaat olivat myöntyneet 2,8 prosentin kasvuun. Seitsemän nettomaksaja-maista - kuten Saksa, Ranska ja Iso-Britannia - sanovat, etteivät maksa enempää tällaisena ajankohtana, jolloin lähes joka maassa implementoidaan kansallisia talouskuriohjelmia.
Vuonna 2011 Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin oli 1,75 prosenttia, ja Suomeen palautuneen EU-rahoituksen suhteellinen osuus oli 1,10 prosenttia EU-budjetista. Suomen nettomaksu Euroopan unionille vuonna 2011 oli 652,1 miljoonaa euroa eli 123 euroa asukasta kohden.
verkkomedia
http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/116071-eu-jasenmaksuja-muiden-puolesta-24-miljardia
Käykää hyvät ihmiset lukemassa tuo bloki ja siihen liittyvät keskustelut,
siellä puhuu miehet jotka tietävät asioista.
En hyväksy minäkään että yhtään rahaa annetaan muiden maiden velkojen maksuun sekä niitä ei saada takaisin.Suomi ottaa itse VELKAA joka vuosï
Tuolla olisi rakennettu uusia sairaaloita lapsille ja vanhainkoteja hoitajineen ympäri Suomea.Vaikka millä mitalla
Meidän on tehtävä tuolle loppu