Katolinen kirkko. Pelastus ja armovälineet (sakramentit).
Katolisessa kirkossa, niinkuin ortodoksisessa on seitsemän sakramettia.
Niinkuin sanonta kuuluu ne ovat armoa välittäviä toimituksia.
Mitä katolisessa kirkossa armo on?
Jumalan armo vaikuttaa syntejä anteeksi antavasti, mutta niiden päätarkoitus on saada uskova ihminen kilvoittelemaan kohti pelastusta.
Ilman tällaista Jumalan armosta syntyvää halua ei voi saavuttaa pelastusta.
Ihmisessä itsessään ei ole voimaa, eikä halua tällaiseen, mutta Jumalan armo sakramettien kautta saa sen aikaan.
Siten voikin sanoa, ettei kirkon ulkopuolella ole pelastusta. (Sanoi eräs kirkkoisä).
Tosin nykyään myönnetään, että kirkon ulkopuolellakin on Jumalan voiman toiminnan merkkejä. Siten vieraan uskonnonkin harjoittaja saattaa pelastua. (Sanoi Paavi tällä vuosisadalla).
Kuten aikaisemmin ollaan todettu, niin ihminen kilvoittelee kohti pelastusta. Sakramentit, paasto, pyhiinvaellukset ja katumusharjoitukset ovat osa kilvoittelua. Ilman tekoja ei voi saavuttaa mitään.
Tosin ihminen ei voi myöskään olla varma pelastuksesta, vaikka teot onkin tarkoitettu varmuutta antavaksi.
Kiirastulessa ihmisen sovittamatta jääneet synnit palavat aikojen kuluessa. Tosin tätäkin aikaa voidaan lyhentää erillaisin toimituksin.
On kai syntejä, joita ei voi kiirastulessakaan puhdistaa.
On myös mahdollisuus vedota, huutaa avuksi, rukoilla Neitsyt Mariaa ja muita pyhimyksiä, että he rukoilisivat Kristusta ihmisten puolesta. Myös näiden pyhien ansiollisuus katsotaan eduksi.
No niin. Ennen kuin jatketaan, niin odottelisin katolisten lisäselvityksiä ja korjailuja "tietoihini".
Myös muut voivat kommentoida.
Sen jälkeen jatkan aihettani.
Katolisessa kirkossa, niinkuin ortodoksisessa on seitsemän sakramettia.
Niinkuin sanonta kuuluu ne ovat armoa välittäviä toimituksia.
Mitä katolisessa kirkossa armo on?
Jumalan armo vaikuttaa syntejä anteeksi antavasti, mutta niiden päätarkoitus on saada uskova ihminen kilvoittelemaan kohti pelastusta.
Ilman tällaista Jumalan armosta syntyvää halua ei voi saavuttaa pelastusta.
Ihmisessä itsessään ei ole voimaa, eikä halua tällaiseen, mutta Jumalan armo sakramettien kautta saa sen aikaan.
Siten voikin sanoa, ettei kirkon ulkopuolella ole pelastusta. (Sanoi eräs kirkkoisä).
Tosin nykyään myönnetään, että kirkon ulkopuolellakin on Jumalan voiman toiminnan merkkejä. Siten vieraan uskonnonkin harjoittaja saattaa pelastua. (Sanoi Paavi tällä vuosisadalla).
Kuten aikaisemmin ollaan todettu, niin ihminen kilvoittelee kohti pelastusta. Sakramentit, paasto, pyhiinvaellukset ja katumusharjoitukset ovat osa kilvoittelua. Ilman tekoja ei voi saavuttaa mitään.
Tosin ihminen ei voi myöskään olla varma pelastuksesta, vaikka teot onkin tarkoitettu varmuutta antavaksi.
Kiirastulessa ihmisen sovittamatta jääneet synnit palavat aikojen kuluessa. Tosin tätäkin aikaa voidaan lyhentää erillaisin toimituksin.
On kai syntejä, joita ei voi kiirastulessakaan puhdistaa.
On myös mahdollisuus vedota, huutaa avuksi, rukoilla Neitsyt Mariaa ja muita pyhimyksiä, että he rukoilisivat Kristusta ihmisten puolesta. Myös näiden pyhien ansiollisuus katsotaan eduksi.
No niin. Ennen kuin jatketaan, niin odottelisin katolisten lisäselvityksiä ja korjailuja "tietoihini".
Myös muut voivat kommentoida.
Sen jälkeen jatkan aihettani.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kaikkea sitä sattuu. Nyt en enää muista, miten minun piti jatkaa tästä? Odotin liian kauan...
Anteeksi kamalasti.
:-)
Eipä mitään. Semmoista sattuu!