Kuka suunnitelluista kuntaliitoksista hyötyy? Tavallisille kuntalaisille ne eivät tarjoa muuta kuin verta nenästä, hikeä lisääntyvästä reissaamisesta ja kyyneliä lisämaksuista.
Kuntaliitoksien perimmäinen motiivi vaikuttaa olevan kunnallisten palveluiden leikkaaminen. Selkeästi taustalla on Suomen rahankylvöpolitiikan aiheuttama velkaantuminen. Rauhallisena tunnettujen suomalaisten selkänahasta revitään,jotta rettelöimiseen alttiita Etelä-Euroopan kansoja ei tarvitsisi laittaa vastuuseen täysimääräisesti veloistaan eikä heidän saavutettuihin etuihinsa kajottaisi liikaa. Ovelaa.
Kun kreikkalaisten velkoja pitää maksaa, pistetään suomalaiset maksamaan yhdistämällä Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Kauniainen ja Sipoo Helsinkiin. Kun kaikki kehyskuntalaiset hakevat palvelunsa Helsingistä, muista kunnista ne voidaan ajaa alas. Lisäksi Helsinki saa maksajan virheelliselle maahanmuuttopolitiikalleen ja tuleville ”Guggenheim”-projekteilleen.
Kuntaliitoksia voidaan perustella niiden pienten kuntien kohdalla, jotka yksin eivät pysty palvelujaan järkevästi tuottamaan.
Keskittäminen on päivän sana ja Brysselistä tullut päiväkäsky. Joku hyötyy, mutta kuka? En ole nähnyt vielä yhtään vakuuttavaa argumenttia, miten tavallinen kuntalainen hyötyisi siitä, että palvelut siirtyvät kauemmaksi keskuskuntien keskustoihin. Syntyvät hyödyt karkaavat kauas, haitat tulevat lähelle ja tulevat olemaan läsnä kuntalaisen jokapäiväisessä elämässä.
Myönnettäköön hallinnon näennäisesti kevenevän kuntaliitosten seurauksena. Hallintoa voitaisiin keventää huomattavasti ilman kuntaliitoksiakin. Viiden vuoden siirtymäajan puitteissa ja nopeamminkin hallintoa saataisiin helposti kevennetyksi, jos vain tahtoa löytyy. Toimiva kunnallinen lähidemokratia korvattaisiin kuntaliitoksessa vain ”vallattomalla” lumelähidemokratialla kunnanosavaltuustoissa, missä valtuustossa päätösvaltaa pitävien puolueiden kakkosketjun politrukit nostaisivat kokouspalkkioita suun täytteeksi tyhjän puheen painikkeeksi.
Jarmo J Tuokko (259-Espoo-Kesk)
valtiotieteiden maisteri
(kirjoitus on julkaistu Länsiväylän Vaaliareenalla 6.-7.10.2012 No: 75)
Kuntaliitoksien perimmäinen motiivi vaikuttaa olevan kunnallisten palveluiden leikkaaminen. Selkeästi taustalla on Suomen rahankylvöpolitiikan aiheuttama velkaantuminen. Rauhallisena tunnettujen suomalaisten selkänahasta revitään,jotta rettelöimiseen alttiita Etelä-Euroopan kansoja ei tarvitsisi laittaa vastuuseen täysimääräisesti veloistaan eikä heidän saavutettuihin etuihinsa kajottaisi liikaa. Ovelaa.
Kun kreikkalaisten velkoja pitää maksaa, pistetään suomalaiset maksamaan yhdistämällä Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Kauniainen ja Sipoo Helsinkiin. Kun kaikki kehyskuntalaiset hakevat palvelunsa Helsingistä, muista kunnista ne voidaan ajaa alas. Lisäksi Helsinki saa maksajan virheelliselle maahanmuuttopolitiikalleen ja tuleville ”Guggenheim”-projekteilleen.
Kuntaliitoksia voidaan perustella niiden pienten kuntien kohdalla, jotka yksin eivät pysty palvelujaan järkevästi tuottamaan.
Keskittäminen on päivän sana ja Brysselistä tullut päiväkäsky. Joku hyötyy, mutta kuka? En ole nähnyt vielä yhtään vakuuttavaa argumenttia, miten tavallinen kuntalainen hyötyisi siitä, että palvelut siirtyvät kauemmaksi keskuskuntien keskustoihin. Syntyvät hyödyt karkaavat kauas, haitat tulevat lähelle ja tulevat olemaan läsnä kuntalaisen jokapäiväisessä elämässä.
Myönnettäköön hallinnon näennäisesti kevenevän kuntaliitosten seurauksena. Hallintoa voitaisiin keventää huomattavasti ilman kuntaliitoksiakin. Viiden vuoden siirtymäajan puitteissa ja nopeamminkin hallintoa saataisiin helposti kevennetyksi, jos vain tahtoa löytyy. Toimiva kunnallinen lähidemokratia korvattaisiin kuntaliitoksessa vain ”vallattomalla” lumelähidemokratialla kunnanosavaltuustoissa, missä valtuustossa päätösvaltaa pitävien puolueiden kakkosketjun politrukit nostaisivat kokouspalkkioita suun täytteeksi tyhjän puheen painikkeeksi.
Jarmo J Tuokko (259-Espoo-Kesk)
valtiotieteiden maisteri
(kirjoitus on julkaistu Länsiväylän Vaaliareenalla 6.-7.10.2012 No: 75)
Vastaukset 44
Vanhimmat
Kaikkea sontaaa ne julkaisevatkin, ilmeisesti Länsiväylän Vaaliareenalla saa kirjoittaa ihan mitä vain mikä ei pidä paikkaansa. Tuollainen kirjoitus vain osoittaa sen kirjoittajan olevan vähä-älyinen, voisi sanoa että jopa tyhmä.
Länsiväylä jopa siteeraa hienoa kirjoitustani kahdesti: "Syntyvät hyödyt karkaavat kauas, haitat tulevat lähelle." ja "Hallintoa voitaisiin keventää huomattavasti ilman kuntaliitoksiakin." :)
..
Erittäin asiallinen vertaus...
http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2011/09/13/kreikkalaiset-kuntamme/
"Moinen meno ärsyttää. Jopa siinä määrin, että Suomi pani pönkän ovelle eikä enää suostu rahoittamaan etelän veljiä. Kuitenkin me jatkamme samaa holtitonta rahoitusta omassa maassamme. Jos Kreikka vaihdetaan moraalikatoa kuvattaessa suomalaiseksi kunnaksi, niin sama on tilanne. Kunnat saavat halpaa lainaa, ne elävät yli varojensa, eikä niitä voi asettaa konkurssiin. Veroäyrin korotuksellekin on kunnissa kipuraja, vaikka menoja kasvatettaisiin kultaamalla kuntakeskuksen jalkakäytävät. Valtio rientää apuun, ettei äyri nouse yli äyräidensä.
Kuntavaalien kipupiste ei ole se, että kuntia pannaan yhteen. Todellinen kipupiste on se, kuinka kauan menestyvät kunnat sallivat valtion pakko-ottaa osan niiden kuntalaisiltaan keräämistä verotuloista ja lähettävän ne ”kreikkalaisiin” kuntiin. Siitä ei äänestetä kunnallisvaaleissa, se päätetään eduskunnassa.
Kun oppositio meluaa kuntaliitoksista, se haluaa levittää sumuverhoa peittääkseen todellisen ongelman. Kunnallinen itsemääräämisoikeus on historian myytti. Ei sellainen yksikkö voi olla itsellinen, jolle eduskunta määrää menoja ja jonka rahoitus hoidetaan verottamalla muiden kuntien asukkaita. Koko kuntarahoitus pitää laittaa remonttiin, eikä kuluttaa aikaa näpertelemällä kuntarajojen kanssa."
Kiistämättä kuntarahoitusta voitaisiin kehittää. Sen sijaan pakko-otosta puhuminen on mieletöntä, tietääkseni veroja ei makseta vapaaehtoisesti vaan kaikki verotus perustuu "pakko-ottoon" eikä sillä siten ole mielekästä merkitystä argumenttina ellei sitten halua verotusta kokonaan kieltää. Muutenkin kuntien vertaaminen Kreikkaan on epäonnistuneena syntynyt ajatus.
Jos olen oikein ymmärtänyt pääomatulosta ei peritä kunnallisveroa? Jos näin on, niin esimerkiksi metsätulosta ei siis mene kunnallisveroa. Olisiko syytä periä myös pääomatulosta kunnallisvero, niin maaseutukunnat saisivat verotuloja lisää? En todellakaan ole mikään asiantuntija, mutta eikö metsänmyyntitulosta peritä kunnallisveroa?
Pääomaveron tuotto menee yksinomaan valtiolle. Metsätulo on sen alaista, muuten sitä ei veroteta.
Olisi syytä miettiä veron tuoton ainakin osittaista jakamista myös kunnille.
asiattomaan avaukseen! Eipä taida olla Tuokolla mahdollisuuksia päästä Espoon valtuustoon, sillä tuskinpa Espoossa on tarpeeksi sellaisia ihmisiä, joihin tuollaiset kepulaiset teemat uppoaisivat.
Ei kuulosta toimivalta ratkaisulta. Eri kunnissa "metsäkunnallisveron" tuotto olisi aivan erilainen. Entä jos metsänomistaja asuu Helsingissä? Maksaako "metsäkunnallisveron" Helsinkiin vai siihen kuntaan missä metsäomistus sijaitsee? Maksaisiko kaunialainen metsänomistaja vähemmän kunnallisveroa kuin enontekiöläinen?
Ei tuota tasapuolisesti tuloa kunnille. En kannata.
Sitä on aivan turha miettiä, pohtia.
Kirjoituksesi edustaa juuri sitä populismia ja yksisilmäisyyttä, jota puoletoverisi, komissaari Olli Rehn paheksuu ja surullisin mielin ilkkuu. Erikoista tuossa on lähinnä se, että kirjoittaja on kepulainen, vaikka kirjoituksen sisältö on mitä persumaisin.
Hallituksen tavoitteena ei ole ole suuret välittömät säästöt, vaan vahva peruskunta, joka takaisi kaikille suomalaisille nykyistä tasaveroisemman kohtelun maassa. Vahva ja elinvoimainen peruskunta on sellainen, joka houkuttelee yrityksiä ja työntekijöitä. Ei siis sellainen kuin moni Kepulandian kunta, joka karkoittaa ne vähätkin tuökykyiset ihmiset alueeltaan. Kuntauudistus on siten suurelta osin tasa-arvoreformi. On kummallista, että kepulaiset vastustavat parempaa tasa-arvoa.
Kepulainen moniportainen hallintomalli tarkoittaisi lisää byrokratiaa ja vähemmän demokratiaa. Maakuntamalli tarkoittaisi sitä, että rahassa mitattuna suurin osa päätöksenteosta siirtyisi varsin vaikeasti hahmotettaville maakunnille. Kotikunta päättäisi sen jälkeen vain pienemmästä määrästä ja vähemmän merkityksellisistä asioista. Kepu ei ole edes kertonut sitä, miten maakuntahallinto valittaisiin. Vaaleilla vai kunnanvaltuustojen päätöksillä.
Jos maakuntamallilla on tarkoitus lopettaa valtakunnallinen valtionosuuksien tasausjärjestelmä ja siirtää se maakuntien sisäiseksi systeemiksi, niin siinä tapauksessa malli on kyllä mitä kannatettavin. Kepun kannattais kertoa tämä tarekmmin, sillä silloin voisin harkita jopa Kepun äänestämistä.
Rehn tunnetusti puhuu viran puolesta muunneltua totuutta isänmaansa vahingoksi.
Oudosti on tasaveroinen kohtelu toteutunut kuntaliitoksissa kun toisilla palvelut huononevat eikä muilla edes parane. Erityisesti terveydenhuollossa tilanne on heikentynyt dramaattisesti. "Vanhaan hyvään" aikaan terveyskeskuksiin pääsi kun meni jonottamaan. Sitten palveluja "parannettiin" siten että ajanvaraus siirrettiin puhelimella soitettavaksi. Maassa on ihmisiä, joilla ei ole puhelinta. Jos puhelin on, ei soittamalla pääse läpi ja jos pääsee ei aikoja ole antaa. Yhäkö palveluita pitäisi "parantaa"? Onko tämä populismia?
Kaikki mallit voidaan toteuttaa sekä hyvin että huonosti, jopa erittäin hyvin tai erittäin huonosti. Olen samaa mieltä, että puoluejohto voisi mallia tarkentaa. Monet puolueettomat asiantuntijat olivat jonkinlaisen maakuntamallin kannalla.
Määrittele Sinöä se "vahva peruskunta" kun Katainen ja Urpilainen ei siihen pysty.
Alunperin hallitus perusteöli kuntakarttaharjopitustra säästöillä ja kestävyysvajeella. Kun asiantuntijat toivat esille että karttaharjoituksella ei kuntien valtionosuuksia säästetä', vaan päin vastoin , tuli tilalle "eihaeta säästöjä" vaan "saadaan aikaan vahvoja peruskuntia2.
LUULISIN ETTÄ "VAHVA PERUSKUNTA" tarkoittaa samaa kuin Lipposen jälkeen haudattu "Kasvukeskuspolitiikka",Sitähän edellinen Kokoomuksen Demareiden hallitus ajoi kuin käärmettä pyssyyn. Se oli katastrofi suurimmalle osalle Suomea, vaikka sen valmistelu onneksi haudattiin Demareiden rökäletappion jälkeen. Siitä Lipposen ja Niinistön sekoilusta me Suomlaiset maksamnme vieläkin. Varsinkin siitä maksaa ne silloiset "Kasvukeskukset". Silloin Sinipuna hallitus jo näivetti Pohjoisen ja Itäisen suomen yritysto9iminnan, eikä yritystoiminta ole vieläkään saanut sellaista pohjaa joka maaseurtualueilla ennen Lipposen ja Niinistön soheltamista oli.
Siis lasku Suomlaisisiolle tuosta "Vahva peruskunta"-sooloiluasta tulee olemaan vieläkin järkyttävämpi kuin "Kasvukeskuspolitiikan" seurauksena oli.
Ihan turha Pääkaupunkiseudulla kuvitella noiden soolopilujen jä'lkeen että Pääsisivät maksamasrta muun, tahallaan näivetetyn suomen alueen kuntapalveluja.
Ainoa tapa pienentää suurten kuntien tasausrahan maksamista on näyttää Kokoomukselle ja Demareille Näissä KUntavaaleissa että tuo sooloilu on noiden puolueiden tappio. Varsinkin se on Pääkaupunkiseudun ehdoton tehtävä. Muuten suuret kaupungit maksavat kipurahoja enemmän kuin nillä on varaa.
Suurten kaupunkien asukaat näyttävä't luulevan että kuntakartaharjoitus on niille siounaus. Lipopoisen kasvukeuspolitiikka osoitti juo että tuo harhaluulo. Varsinkin Pääkaupunkiseutu maksaa siitä Lipposen ja Niinistön sooloilusta rankasti vieläkin.
Ongelma syntyy jo siitä, ettei tarjonnalla vastata kysyntään vaan yritetään keinotekoisella tarjonnalla luoda kysyntää. Keinotekoisilla rakenteilla on tapana romahtaa ja muuttua irvikuvakseen.
Näiltä "puolueettomilta asiantuntijoilta" on tullut kommenteja puoleen ja vastaan, pitää kuitenkin muistaa, että voivat heittää mitä tahansa ja vastuuta ei ole. Minustakin olisi mukavaa, että kaikilla olisi terveyskeskus naapurissa, oma lääkäri, laajakaista jne jne.. Kysymys on siitä, että mitä me kykenemme rahoittamaan, koska meillä väestön rakenne muuttuu hyvin epäedulliseksi ja fakta on se, että varsinkin kykenevät nuoret muuttavat isompiin keskuksiin ja sitä ei pakolla voida estää. Vähän aikaa sitten Matti Vanhanen maalaili himmeleitään ja jokaisella työpaikka polkupyörämatkan päässä, kaunista, mutta miten realistista.
Sitä teissä kepulaisissa on vaikea käsittää, että suomessahan jokainen voi valita asuinpaikkansa täysin vapaasti, mutta eikä kai "huonoja" valintoja pidä muilla maksattaa? Eihän näihin kuralla oleviin kepukuntiin tahdo edes rahalla löytää lääkäreitä, pitäisikö säästää pakkolaki....
Ai niin, toisten puolueettomien asiantuntijoiden mielestä kepun malli lisää byrokratiaa tolkuttomasti...
Olen samaa mieltä "puolueettomista asiantuntijoista", eivät he ole mediaa kummoisempia sopuleita. - ja usein heilläkin on omat taustasidonnaisuutensa, joista ei ääneen puhuta. Kaikkeen pitää suhtautua aina kriittisesti.
Muuttoliikkeeseen ja sen suuntaan voidaan vaikuttaa. Nuoret ja aktiiviväestö muuttaa koulutuksen ja työn perässä. Esimerkiksi muutamat maat ovat rakennuttaneet pääkaupunkinsa periferiaan hallinnon kaupungiksi. Ei mikään estäisi Suomea rakentamassa uutta uljasta pääkaupunkiaan Kekkolaa UKK-kansallispuiston kylkeen. Takuulla hyväpalkkaisiin hallintovirkoihin riittää tulijoita ja mm. lääkärit seuraavat perässä puhumattakaan muusta väestöstä. Eipä tiedä vaikka "kansainvälistymistäkin" seuraisi enemmän kuin tarpeeksi!
Siis meidän kannattaisi rakentaa uusi Helsinki kepulandiaan pelkästään sen vuoksi, että kepulandiaan muuttaisi enemmän väkeä..? Tuota, eihän tuossa ole mitään järkeä.... Miksi nämä kepukunnat ei edes yritä kasvattaa itse itseään, vaan supistuvat supistumistaan ja taloudellisesti ajautuvat yhä huonompaan jamaan..
Miksi et itse näytä mallia ja muuta UKK-puiston kupeelle tai Lepinkon maisemiin?
Pitäisikö muiden maksaa siitä?
Miksi pääkaupunkiseudun pitäisi maksaa mitään kepukunnille, jotka eivät kykene tai edes yritä tulla toimeen omillaan? Mitä Kokoomuksen tai Demareiden aikana keskitettiin ja minne? Pääkaupunkiseutu on maksanut vuosikymmet kepunlaisten sekoilemista ja kyvyttömyyttä.
KEPULIKURNUTTAJAN väitteitä oikaisten..
Tulkitset Rehnin lausuntoja kuin piru raamattua, mutta eihän se yllätä.
Kreikkalaiset ovat itse itsensä taloudelliseen suohon ajaneet omasta vapaasta tahdosta entisen sossupääministerin suosiollisella avustuksella.
Kuntien menotaloutta Suomessa käskyttää lakien laatijana eduskunta ja valtiovalta. Ei kunnan johto, eivät myöskään sen asukkaat voi siihen vaikuttaa mitenkään, joten turha heitä syyllistää. Kunnat joutuvat noudattamaan lakien ja säädösten määräyksiä olivatpane ne sitten vaikka kuntalaisten edun vastaisia. Kataisen -Urpilaisen hallitus kuristaa kuntien taloutta useilla miljardeilla.Kuntien hallintomenot on jo karsittu minimiin,ne ovat 2%kokonaismenoista, joten hallituksen miljardi leikkauksien tavoitteena on palvelujen leikkaaminen ja karsiminen.
.."On kummallista, että kepulaiset vastustavat parempaa tasa-arvoa."
Väite keskittämisen mukanaan tuomasta" tasa-arvosta" on tosiasioihin perustumaton "tosiasia" ja totuuden irvikuva.Mitä tasa-arvoa se on, että ympäryskuntien väestö käy kymmenienkilometrien päästä anelemassa olemattomia palveluja kokkari johtoisen kuntakeskuksen luukuilta. Hallituksen kuntauudistussuunnitelmasta hyötyisivät esisijaisesti KOKOOMUKSEN hallitsemat suurkunnat.
-" Maakuntamalli tarkoittaisi sitä, että rahassa mitattuna suurin osa päätöksenteosta siirtyisi varsin vaikeasti hahmotettaville maakunnille."
Sipilän esitys lähtee siitä, että Suomen sekava ja pirstaloitunut terveydenhuolto järjestelmä pannaan uusiksi omana erillisenä hankkeena. Keskeisinä toimijoina olisivat jo nyt toiminnassa olevat 20 keskussairaala piiriä. Se takaa sen, että koko Suomi tulisi järjestelmän piiriin. Palvelujen orkanisointi ja suunnittelu voitaan toteuttaa kustannustehokkaasti näissä puitteissa ja lopultakoko maassa. Valtavissa kokomaan kattavissa terveyskeskus ja -erikoissairaanhoitokustannuksissa saataisiin aikaan erittäin merkittävät säästöt. Tulevaisuudessa(minun mielestäni) esim keskiasteen koulutus voitaisiin hallinnoida samoin. Kaikki alueellisi himmelit ja muut"joulukoristeet" karsiutuisivat pois. Ei tarvitsisi perustaa suurkunta hankkeen mukanaan tuomia satoja kuntien osahallinto alueita.
Kuntien yhdistyminen jäisi paikallisin neuvotteluin tapahtuvaksi luontevaksi kehitykseksi. Näinhän kahden edellisen hallituksen aikana tapahtui. Nythän se hallitukset toimienjohdosta pysähdyksissä.
Tämä järjestelmä lähtee liikkeelle, kun ensin myönnetään, että Suomi nimisessä tasavallassa terveydentoitopalvelut pitää toteuttaa kaikenkattavasti koko Suomea ajatellen.
Ottakaamme historiasta lisää toimivia malleja maaseudun kehittämiseksi. Tehdään laki, että vain pienet kunnat saavat käydä ulkomaankauppaa: eiköhän kasvu ala vääjäämättä kun kaikista tuotteista voi vetää välistä. Näinhän suuret kaupungit ovat syntyneet ja kasvaneet; niin myös niiden teollisuus, mikä on hyödyntänyt maaseudun raaka-aineita (metsä, mineraalit, kotieläimet, villieläimet, kalat etc.).
Miten kävisi, jos pääkaupunkiseutu eristettäisiin muusta Suomesta?
SAAPI SANOA kirjoitti: "Kuntien yhdistyminen jäisi paikallisin neuvotteluin tapahtuvaksi luontevaksi kehitykseksi."
Olen täysin samaa mieltä enkä vastusta yhdistymisiä jos molemmat (tai kaikki) osapuolet sitä haluavat ja käyvät molempia osapuolia tyydyttävät neuvottelut. Järkeä saa vapaasti käyttää... ja jokainen tietää tai ainakin luulee tietävänsä mikä omalla kunnalle on parasta. Silloin myös itse elää niissä olosuhteissa mitä on halunnut. Ulkopuolinen ei tulla sanomaan mikä on hyvästä ja mikä ei. Ulkopuolinen "tietäjä" ei joudu vastuuseen eikä kantamaan seuraamuksia.
Vastaahan ensin miten yhteisöveron tuotto meillä jaetaan kuntien kesken niin pohditaan sitten miten tuon eristyksen kanssa kävisi?
K-A-S-V-U-K-E-S-K-U-S-P-O-L-I-T-I-I-K-K-A
Siis kaiken yritystuen suuntaaminen muutamaan kasvukeskukseen näivetti muiden maan alueiden yritystoiminnan.
Siksi Pääkaupåunkiseutu maksaa suurta laskua muiden alueiden rahoittamiseksi.
Olet ilmeiseti vielä lapsi etkä tiedä mitä 1990-luvun lopulla kaksi pölvästiä touhusi. Nimittäin Niinistö ja Lipponen. Siksi maksatte.
Sinulla on varmaan siellä peruskoulussasi tietokone käytössä. Sieltä voit hakea sitä lähihistoriaa esille ja lukea niistä toilailuista. Minä itse oloen sen ajan nähnyt ja el'nyt.
Yhteisöverojako menisi täysin uusiksi. Pääkaupunkiseutu jäisi nuolemaan näppejään.
Kysymyksen mielekkyys ei minulle selvinnyt.
"Yhteisöveronsaajia ovat valtio, kunnat ja seurakunnat. Normaalisti valtion osuus yhteisöveron tuotosta on 74,80 prosenttia, kuntien 23,34 prosenttia ja seurakuntien 1,86 prosenttia. Verovuonna 2012 yhteisöveron jako-osuudet ovat kuitenkin seuraavat: valtio 69,36 prosenttia, kunnat 28,34 prosenttia ja seurakunnat 2,30 prosenttia." (Valtiovarainministeriö)
Kuntien ja seurakuntien jako-osuuksiin vaikuttaa toimiiko yritys vain yhdessä ja useammassa kunnassa. Useammalla paikkakunnalla ja konserniluonteisten yritysten osalta vaikuttaa henkilöstömäärien suhde. Metsäkuntien asema huomioidaan erottamalla kokonaismäärästä metsävero-osuus. Ehkä on jotakin muitakin painotuksia. Pikkusen monimutkaista eikä niin yksiselitteistä.
Eivätkö kasvukeskukset ja keskuskunnat ole kuntaliitostelijoiden mukaan niin elinvoimaisia, että niiden pitäisi tulla omillaan toimeen? Tukihan pitäisi suunnata juuri niille, joilla menee huonosti. Harvinaisen oudolta vaikuttaa, että tuen saaja on "menestystarina". (Tässä mielessä Nokia on ollut Suomen suurin "sosiaalipummi")
"Tämä järjestelmä lähtee liikkeelle, kun ensin myönnetään, että Suomi nimisessä tasavallassa terveydentoitopalvelut pitää toteuttaa kaikenkattavasti koko Suomea ajatellen. "
Niin että joka niemeen notkoon saarelmaan? Se nyt vaan on sillä lailla että on otettava lusikka kauniiseen käteen. Esimerkiksi terveyskeskus ollakseen taloudellisesti järkevä ja toimiakseen vaatii tietyn väestöphjan. Valitettavasti muuttotappioalueilla sen saman väestöpohjan saavuttamiseen tarvitaan melko lailla enemmän neliökilometrejä... Sama väestömäärä joka Helsingissa voi olla yhdessä kaupunginosassa on 3-4 nykykunnan alueella. Ja silti se terveyskeskus pitäisi olla yhtä lähellä jokaiselle kuin Helsingin kaupunginosan oman terveyskeskus?
Miten niin uusiksi? Miten se toimii nykyään?
VASTAAT sellaiseen jota en kysynytkää ...
..ja kysyt sellaista joihin jo vastasi. Kuten siihen, että pitäisikö terveyskeskus olla joka niemessä ja notkelmassa, tai yhtä lähellä, kuin Helsingin kaupunginosien terveyskeskukset. Ei muuten ole nykyisinkään, eikä etäisyyksiä ole syytä määritella koko maatakattavasti missään ministeriössä virkamiestyönä.
Hallituksen luomus kuntakartaksi on surkuhupaisa ja varoittava esimerkki poliittisesta sokeudesta.
Kukin sairaanhoitopiiri määrittelee yhdessä kuntien kanssa terveyskeskus tiheyden omista, alueellisista tarpeista lähtien.
Ps. Onks sulla järkee vai ei?
Terveydenhuollon ei tarvitse olla taloudellisesti järkevää. Mikä julkisessa toiminnassa on taloudellisesti järkevää. Mieluummin kuin terveskeskuksen karsin vaikka valtuustotalon, kyllä valtuutettujen kelpaa kokoontua vaikka valtuuston puheenjohtajan vintillä.
Vastaa, mikä väestöpohja pitää olla kirjastolla, mikä jäähallilla, mikä koululla, mikä ajotiellä, mikä lentokentällä, mikä vuokratalolla, mikä katuvalaistuksella jne.
"Terveydenhuollon ei tarvitse olla taloudellisesti järkevää. Mikä julkisessa toiminnassa on taloudellisesti järkevää."
Tuolla mentaliteetilla. Valitettavasti vain jälkeläisemme kuittaavat laskun kun olemme samassa pisteessä kuin Kreikka on nyt. Suunta on selvä jos kuluja ei ruveta reilusti karsimaan.
Ja väestöpohjasta sen verran että tässä on neljä alle 10.000 asukkaan (2.000 - 8.000) kuntaa joilla kullakin on oma uimahalli. Järkee vai ei? Kaikilla on myös oma kirjasto, taitaapa jokaisella olla oma jäähallikin (yhdestä en ole varma).
..
"Suomi nimisessä tasavallassa terveydentoitopalvelut pitää toteuttaa kaikenkattavasti koko Suomea ajatellen."
- Juuri näin. Terveys on ravinnon jälkeen tärkeintä. Terveyspalvelut on turvattava joka iikalle idästä länteen ja pohjoisesta etelään. Rikkaaksi väitetyssä Espoossa terveydenhuolto on täysin retuperällä, mitä on vaikea ymmärtää. Vuosikymmeniä sitten "köyhässä" Suomessa terveydenhoito toimi.
Monestakaan asiasta en taida olla kanssasi samaa mieltä, mutta annan tunnustusta, että yrität päästä Espoon valtuustoon asiapainotteisesti, ilman suurta uhoa. Vaikka kepulaisen tie sinne on varmaan kivinen Espoossa, eikä todennäköisesti vie perille, tyylisi saattaa tuottaa paremman tuloksen kuin erään puoluetoverisi täällä Helsingissä kahdeksan vuotta sitten. Hän tuli näille palstoille suurella uholla ilmoittavan olevansa uusi, tehokas voimavara, jota on turha yrittää vastustaa, sillä ”city-keskusta on jo Helsingissä”, ja – sai vaaleissa 20 ääntä!
Lycka till vain! Ja jos et valtuustoon pääse, älä pahoin pety, sillä ”helpompi lienee kamelin mennä neulansilmän läpi kuin kepulaisen päästä valtuustoon pääkaupunkiseudulla”. Kun otat tuon huomioon, Sinun ei ehkä tarvitse vaihtaa puoluetta vaalien jälkeenkään, kuten joutui tekemään tuo stadilainen uhoaja, joka lienee nykyisin persu, mutta sielläkään häntä ei liene kovin ”tehokkaaksi voimavaraksi” nähty.
Sinä vanha homo sait vain yhden äänen aikoinaan Santahaminassa punikken listalla, ja kaikki tietää keneltä sen sait....;)
Kieltämättä tilanne kohdallani on mielenkiintoinen. Pääseekö syntyjään paljasjalkainen stadilainen, Kallion kundi, (suomen)maalaisliittolaisena Espoon valtuustoon? Kaiken lisäksi city-keskustalaisuudesta sanoudun täysin irti, sen tietää, jos on vähääkään seurannut mun kirjoittelua.
Puoluetta en ole vaihtamassa. Sen sijaan vaalipiiriä saatan vaihtaa europarlamentti- ja eduskuntavaaleissa. Sinne Hesaan (vai oliks se nii et vaa pöndet puhuu Hesasta?), ja silloin tiedän voivani luottaa myös Sinun tukeesi, Kapi.
Toisin kuin kapi, Tuokko ei kirjoittele provoillaakseen ja vittuillakseen vaan aina pelkkää asiaa. Myös aiheet on huolella valittu palstan otsikon mukaan Keskustan politiikkaa pohtien. Ei voisi edes kuvitella häntä kirjoittelemassa munakarvoistaan tai postaamassa pyllistelykuvia.
Joopelis, ei keskustelu siitä yhtään paremmaksi muutu jos menee mukaan provoiluun.
Olet oikeassa, Tuokon avauksia lukee ja vastaa mielellään koska se on todellakin avointa ja ytimekästä ajatuksenvaihtoa päivänpoliittista aiheista.
Kapin maratonaloituksissa jää keskusta-antipatialavertelun jälkeen aina luu kouraan.
Ei ole mitään mieltä vastata kirjoitukseen jossa pelkän "alustuksen kumoamiseen" pitäisi kirjoittaa arkkitolkulla tekstiä ja sen jälkeen jäädä pohtimaan josko näissä Kapin jutussa olisi jotain ihan oikeankin keskustelun aihetta.
Niin sivistyneellä ihmisellä ja heikkolahjaisella evp aliupseerilla on tietty ero....
Mutta miksi ei leikata pakkoruotsista?
Minä en ole ruotsinkielen vastustaja, mutta sitäkin intohimoisemmin rakastan suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria kuten tänään kirjoittamastani jutusta käy hyvin selväksi:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10976714