Juuri oli Teemalla Eliel Saarisen suunnittelemasta Helsingin rautatieasemasta.
Siinä vilahti VR:n aikataulu vuodelta 1929, jossa oli Työlaisjunan aikataulu.
Mikä ihmeen työläisjuna?
Kuuklasin ja löysin tällaisen selityksen
http://www.yksityisetkeskusarkistot.fi/kark/haku/photo.php?photo_id=2169&language=fi
Vaatteista ja rasvaleteistä päätellen on myöhäinen 50-luku tjsp. ja kuvateksti vättääkin 1961.
Onko todella, että vielä 60-luvulla ihmisiä kuljetettiin penkittömillä kalterivaunuilla kuin karjaa? Erona vain rahastaja, joka puuttui karjavaunuista.
Siinä vilahti VR:n aikataulu vuodelta 1929, jossa oli Työlaisjunan aikataulu.
Mikä ihmeen työläisjuna?
Kuuklasin ja löysin tällaisen selityksen
http://www.yksityisetkeskusarkistot.fi/kark/haku/photo.php?photo_id=2169&language=fi
Vaatteista ja rasvaleteistä päätellen on myöhäinen 50-luku tjsp. ja kuvateksti vättääkin 1961.
Onko todella, että vielä 60-luvulla ihmisiä kuljetettiin penkittömillä kalterivaunuilla kuin karjaa? Erona vain rahastaja, joka puuttui karjavaunuista.
Vastaukset 6
Vanhimmat
uljasta historiaa..
vaunupula ruuhka-aikana vielä tuohon aikaan ennen autoistumista.
Funtsatkaa mukavaa päivittäistä työmatkaa seisomapaikalla Tikkurilasta Helsinkiin lehmänlannalle haisevissa vaunuissa ja perillä etsiä jokin nurmikonkaistale, että sais pyyhittyä pahimmat lannat pois kengistä.
Vaatteistahan se navetan haju ei ihan heti lähdekään.
Tuskin noissa aina oli talvella klapejakaan uunin lämmittämiseksi eikä tuollainen tila matkan aikana moisella edes lämpenekään.
Olihan se talvella tosin parempi tuolla tuulensuojassa kuin kuorma-auton avolavalla matkustaminen ( kokemusta on intissä hiekka-auton teräksisellä avolavalla ilman lavalämmitystä 50 km -20° pakkasessa ).
Tuossa työmies on "arvoisessaan" paikassa?
tilapäisesti matkustajakuljetukseen otetusta kappaletavaravaunusta, josta on hyllyt poistettu. Murtovarkaiden varalta asennetut kalterit ovat jäljellä.
Karjavaunut olivat erikseen.
Näitäkin käytettiin ruuhka-aikoina ennen lähiliikenteen sähköistämistä ja henkilöautojen tuloa.
Kovin on lyhyt ihmisten muisti.
Klapeja oli ja lämpeni jopa tukalan kuumaksi. Kokemusta on.
Suomi oli KÖYHÄ 50-luvulla, kiitos sodan ja sotakorvausten. Uudet junat lähetettiin neuvostoliittoon.
Eikä 30-luvun Suomikaan mikään vauras ollut nykyajan mittapuulla. Joka 10s poika kutsunnoissa oli riisitautinen. 80% väestöstä viljeli maata ja syötävää riitti nippa nappa. Nyt ruokaa tuottaa 3% väestöstä ja liikaa tulee.
Sota oli aika kallis operaatio.
Tosin se ei ollut Suomen oma valinta.
Elintaso mikä oli kolmekymmentäluvun lopulla, saavutettin seuraavan kerran viiskytluvun lopulla, sota, sen vahinkojen korjaaminen ja sotakorvaukset veivät kaiken tuoton, mitä yhteiskunta tuotti.