« KäräjäoikeuskäsikirjaLasse Lehtinen »
Lastensuojelu ja varhainen puuttuminen
(tätäkään Hesari ei julkaissut …)
Helsingin Sanomat on koko viime syksyn ajan kirjoittanut lastensuojelusta ja ja huostaanotoista erittäin yksipuolisesti. Ja mikä mielenkiintoisinta, koordinoinut mielipidesivun ja toimituksellisen materiaalin sisältöä erittäin tiukasti. Niinpä myös mielipidesivulla on päässyt läpi ainoastaan yhdensuuntaisia mielipidekirjoituksia. Tiedän tämän, koska olen, samoin kuin eräät tuntemani henkilöt, lähettänyt kirjoituksia lehteen ilman, että niitä olisi julkaistu. En myöskään usko, että minä ja kollegani olemme ainoita, jotka olisivat kirjoittaneet toisin kuin Helsingin Sanomien toimitus haluaa.
Helsingin Sanomien nettisivuilla sen sijaan on käyty keskustelua esimerkiksi varhaisesta puuttumisesta tavalla, joka poikkeaa paperilehden linjasta jyrkästi. Varhainen puuttuminenhan on käsite johon liittyy monia huolestuttavia elementtejä: opettajien ja päiväkotien työntekijöiden tietoinen valjastaminen valvomaan perheitä, viranomaisten keskinäiset neuvottelut puuttumisten tarpeellisuudesta, huostaanottokynnyksen madaltaminen ns. huolen vyöhykkeitä koskevan ajattelun avulla jne. Kaikkeen tähän on nettikeskustelussa myös puututtu, mutta tästä keskusteltussa ei Helsingin Sanomissa ole ollut mitään mainintaa. Sen sijaan säännöllisin väliajoin on ilmestynyt esimerkiksi sijaisperheiden näkökulmasta kirjoitettuja tekstejä, joissa valitetaan sitä, että lasten biologiset vanhemmat häiritsevät pahasti lasten sopeutumista sijaisperheisiinsä. Ja tämänsuuntaisiin nettikirjoituksiin on tietysti myös paperilehdessä viitattu.
Alla olevaa puheenvuoroa ei siis ole julkaistu Helsingin Sanomissa. Sain mielipidesivun toimitukselta sellaista palautetta että nyt ei ole sopiva ajankohta jatkaa keskustelua. Tämä ei kuitenkaan estänyt jo seuraavalla viikolla keskustelun jatkamista. Ottaen huomioon, että Lastensuojelulain uudistus on parhaillaan käsittelyssä, niin argumentti on tästäkin näkökulmasta kummallinen.
Tässä siis lähettämäni kirjoitus:
Syksyn 2007 aikana Helsingin Sanomat on kunnostautunut sekä toimituksellisesti että mielipidesivullaan hyvin yksipuolisessa lastensuojeluun liittyvässä kirjoittelussa. Sen pääväitteinä on ollut, että hyvin suuri määrä lapsia elää perheissä joissa heitä kohdellaan huonosti, että lapsilla on tästä johtuen poikkeuksellisen paljon ongelmia ja että ratkaisuna tähän on lasten huostaanotto, siis siirtäminen perheistään joko laitoksiin tai sijaisperheisiin hoidettavaksi. Tämän lisäksi ovat useammat kirjoittajat vaatineet, että kun lapsen huostaanotto kerran on tehty, niin häntä ei pidä palauttaa, vaan lapsen sijoitusperheille ja laitoksille on taattava varmuus siitä, että he saavat pitää lapsen pysyvästi.
J.P.Roos
15
285
Vastaukset
- lissää
Onkin totta, että perheiden alkoholinkulutuksen ongelmat ovat kärjistyneet halventuneen alkoholin takia, että lasten ongelmia on diagnosoitu jonkin verran enemmän ja että huostaanotot ovat lisääntyneet. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että huostaan otettujen lasten määrää pitäisi edelleen kasvattaa. Sen sijaan toki lasten perheitä tulee monipuolisesti tukea! Itse asiassa ongelma on siinä, että lastensuojelulain edellyttämiä lapsen edun mukaisia sijoituspaikkoja on suhteellisesti yhä vähemmän ja sen sijaan erilaisia heikosti valvottuja yksityisiä laitoksia on sitä enemmän. Näiden yritysten hoidon laadusta ei ole mitään takeita: sen sijaan niiden intressinä on pitää huostaanotettu lapsi mahdollisimman pitkään ”hoidossa”. Esimerkiksi Pelastakaa Lapset-järjestöllä on lukuisten laitosten ylläpitäjänä välitön taloudellinen intressi huostaanottojen lisäämiseksi ja eräät sen työntekijät ovat kunnostautuneet todella ansiokkaasti huostaanottojen pidentämisessä koko lapsuuden mittaiseksi. Samaan tähtää PeLa:n ns. edunvalvojahanke, jolla pyritään eristämään perheet lapsistaan kokonaan.
Kaiken tämä kirjoittelun (juridisesti) ongelmallisin tyyppi onkin ollut sijaisperheiden vaatimus huostaanoton pysyvyydestä, siis siitä että hoitoperheillä pitäisi olla varmuus siitä että lapsi pysyy heillä ja että lapsen vanhemmat eivät voisi toistuvasti vaatia lasta takaisin. Laki ei kuitenkaan lähde siitä että huostaanotot olisivat pysyviä, vaan siitä, että kun huostaanoton edellytykset ovat poistuneet, niin lapsi saa palata takaisin omaan kotiinsa. Tuore Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu (K&T) jopa edellyttää, että viranomaiset pyrkivät oma-aloitteisesti selvittämään edellytysten lakkaamista. Huostaanoton lähtökohtana ei voi olla lapsen pysyvä erottaminen perheestään kuin aivan poikkeustapauksissa. Tämä perheen yhteyden turvaamisen ajatus sisältyy sekä ihmisoikeuksiin että lasten oikeuksiin, sellaisina kuin ne on vahvistettu kansainvälisesti. Muualla Euroopassa se on itsestäänselvyys, mutta meillä Pohjoismaissa on pitkään ajateltu, että oma perhe ei ole mikään lapsen erityinen oikeus.
Nykykäytäntö Suomessa on se, että lapsen huostaanottoon riittää epämääräinen ns. ”huoli” lapsen tilanteesta, kun taas lapsen palauttamiseen tarvitaan ehdoton varmuus siitä että lapsen oma perhe on kelvollinen hoitamaan lasta. Tälle ei ole mitään laillista perustetta. Suomessa lapsia saa tehdä vapaasti ja eikä vanhempien kelvollisuudelle ole mitään normeja. Äskettäin tietooni tulleessa tapauksessa 13-vuotias tyttö jolla ei ollut eikä (onneksi vieläkään) ole mitään ongelmia (muuta kuin huostaanoton aiheuttama syvä masennus) on joutunut olemaan kaksi vuotta vastoin tahtoaan laitoksessa, josta häntä ei tahdota luovuttaa takaisin perheelleen. Huostaan otettaessa tyttö oli luokkansa priimus! Huostaanottoa perusteltiin aluksi puolisoiden riitaisuudella, mutta kun puolisot nyt ovat eronneet niin tilanteen jatkamista perustellaan lähinnä äidin käytöksellä viranomaisia kohtaan. Lapsen mielipidettä ei oteta mitenkään huomioon.
(Lisäys 12.2.: Huostaanotto on nyt lautakunnan päätöksellä lopetettu ja lapsi on päässyt takaisin kotiin. Tätä koskeva päätös on todella ihmeellinen: siinä kerrotaan että päätösesityksenä on lapsen huostaanoton jatkaminen “koska huostaanoton perusteet eivät ole poistuneet” ja päätökseen liittyi myös huostassapitosuunnitelma. Lautakunta onneksi päätti toisin.)
On pelättävissä että uusi lastensuojelulaki edelleen lisää lasten huostaanottoja ja mahdollistaa yhä epämääräisemmin ja mielivaltaisemmin perustein tehdyt huostaanotot, kun tosiasiassa huostaanottojen määrää voisi radikaalisti vähentää avohuollon tukitoimia lisäämällä ja sosiaaliviranomaisten huostaanottovaltuuksia vähentämällä. Mitä epämääräisempi laki, sitä enemmän ongelmia on odotettavissa.
J P Roos Sosiaalipolitiikan professori Helsingin yliopisto
http://blogs.helsinki.fi/jproos/2007/02/09/post-36/- Että näih
"Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että huostaan otettujen lasten määrää pitäisi edelleen kasvattaa. Sen sijaan toki lasten perheitä tulee monipuolisesti tukea!"
"Itse asiassa ongelma on siinä, että lastensuojelulain edellyttämiä lapsen edun mukaisia sijoituspaikkoja on suhteellisesti yhä vähemmän ja sen sijaan erilaisia heikosti valvottuja yksityisiä laitoksia on sitä enemmän. Näiden yritysten hoidon laadusta ei ole mitään takeita"
"Kaiken tämä kirjoittelun (juridisesti) ongelmallisin tyyppi onkin ollut sijaisperheiden vaatimus huostaanoton pysyvyydestä, siis siitä että hoitoperheillä pitäisi olla varmuus siitä että lapsi pysyy heillä ja että lapsen vanhemmat eivät voisi toistuvasti vaatia lasta takaisin. Laki ei kuitenkaan lähde siitä että huostaanotot olisivat pysyviä, vaan siitä, että kun huostaanoton edellytykset ovat poistuneet, niin lapsi saa palata takaisin omaan kotiinsa."
" Muualla Euroopassa se on itsestäänselvyys, mutta meillä Pohjoismaissa on pitkään ajateltu, että oma perhe ei ole mikään lapsen erityinen oikeus."
"Äskettäin tietooni tulleessa tapauksessa 13-vuotias tyttö jolla ei ollut eikä (onneksi vieläkään) ole mitään ongelmia (muuta kuin huostaanoton aiheuttama syvä masennus) on joutunut olemaan kaksi vuotta vastoin tahtoaan laitoksessa, josta häntä ei tahdota luovuttaa takaisin perheelleen. Huostaan otettaessa tyttö oli luokkansa priimus! Huostaanottoa perusteltiin aluksi puolisoiden riitaisuudella, mutta kun puolisot nyt ovat eronneet niin tilanteen jatkamista perustellaan lähinnä äidin käytöksellä viranomaisia kohtaan. Lapsen mielipidettä ei oteta mitenkään huomioon"
"On pelättävissä että uusi lastensuojelulaki edelleen lisää lasten huostaanottoja ja mahdollistaa yhä epämääräisemmin ja mielivaltaisemmin perustein tehdyt huostaanotot, kun tosiasiassa huostaanottojen määrää voisi radikaalisti vähentää avohuollon tukitoimia lisäämällä ja sosiaaliviranomaisten huostaanottovaltuuksia vähentämällä. Mitä epämääräisempi laki, sitä enemmän ongelmia on odotettavissa."
- Ei ainoa!
J.P.Roos ja Anu Suomela ovt tainneet olla ainoita, jotka ovat kritisoineet "lastensuojelijoita"
Tässä muutama kannaotto.
Anu Suomela Kriittinen kannaotto 1995.
Minne perhe ja lapsi unohtuivat lastensuojelussa?
http://www.kaapeli.fi/pesue/artikkeleita/kriittinen_kannanotto_95.htm- Miksi ei?
Tätäkään juttua Anu Suomelalta ei julkaistu HS:ssa:
Miksi huostaanotot ovat lisääntyneet?
"On erittäin ilahduttavaa, että THL:n pääjohtaja ja ylijohtaja ovat huolissaan lasten huostaanottojen määrästä, kustannuksista ja seuraamuksista lasten elämässä HS 30.11.2011). Uusi ls-laki tuli voimaan 1.1.2008. Miksi lain uudistus ei ole tuottanut toivottua tulosta, vaan huostaanottojen määrät jatkuvasti kasvavat, vaikka Suomelle on annettu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa lukuisia tuomioita siitä, että meillä ei kunnioiteta perheen yksityisyyden suojaa.
Auttaisiko se, että sosiaalityöntekijöitä lisättäisiin, koska he eivät ennätä keskittyä perheiden todelliseen auttamiseen, vaan käyttävät kalleinta ja raskainta ratkaisua? Tuskin auttaisi. Näyttää siltä, että mitä enemmän valtion varoja lastensuojeluun satsataan, sitä enemmän rahaa käytetään sijaisperheiden, ei lapsen oman perheen tukemiseen.
Entä sosiaalityöntekijöiden koulutus, kun jopa vajaat puolet heistä on epäpäteviä? Siitä olisi varmasti apua, jotta resurssit käytettäisiin huostaanottojen ehkäisemiseen. 2000-luvun alkupuolella meillä kokeiltiin nk. läheisneuvonpitoa, jossa lapsen lähipiirin aikuiset koottiin yhteen perheen tueksi. Tällä menetelmällä saatiin Uudessa-Seelannissa huostaanotot vähenemääm jopa 80 prosentilla, ja tulokset olivat meilläkin lupaavia. Onko tuo työmalli hautautunut niiden piintyneiden työtapojen alle, jotka vaurioittavat lasten ihmissuhteita ja koko loppuelämää?
Vastuussa nykytilasta ovat lain valmistelijan lisäksi lain säätäjä eli eduskunta. Käytännön vastuu on lain soveltajilla, eli maamme kahdeksalla hallinto-oikeudella ja Korkeimmalla hallinto-oikeudella. Kun ne perustettiin 30 vuotta sitten, niiden lähtökohta oli, että sosiaaliviranomainen on luotettava ja aina oikeassa. Kansalainen sen sijaan on aina epäluotettava ja väärässä. Tuo asenne ei ole tähän päivään mennessä muuttunut. On edelleen poikkeus, jos hallintotuomioistuin muuttaa sosiaalityöntekijän päätösehdotusta. Vielä harvinaisempaa on, että Korkein hallinto-oikeus järjestäisi lastensuojeluasiassa suullisen käsittelyn.
Sosiaalityöntekijöiden kouluttaminen ei ole hallinto-oikeuksien tehtävä. Sivutuotteenaan ne ovat kuitenkin opettaneet, että mikä tahansa perhettä syyllistävä väite menee tuomioistuimessa läpi. Etenkin kun lastensuojelu hankkii kunnan kustannuksella `puolueettoman´ lastenpsykiatrin lausunnon, sekä lapselle edunvalvojan, joka taatusti puoltaa lastensuojelun väitteitä. Useimmilla perheillä ei ole varaa hankkia asiantuntijalausuntoja, eikä ole olemassa mitään tahoa, joka voisi sellaisin laatia. Vaikka tuollainen taho ja varat löytyisivätkin, lastensuojelu ei salli perheen hankkimaan asiantuntijan ´rasittaa´ lasta.
Euroopan ihmisoikeussopimuksen yksi keskeisimmistä lähtökohdista on se, että kansallisten tuomioistuinten tehtävä on suojella kansalaisia viranomaisen mielivallalta. Perusarvoina ovat demokratia, kansalaisten autonomia ja ihmisoikeudet. Meillä hallintoistuimet eivät ole ottaneet tällaista tehtävää, päinvastoin. Ne eivät huostaanotoissa kunnioita Euroopan ihmisoikeussopimuksen perusperiaatteita, vaan aktiivisesti tukevat viranomaisvaltaa.
Jos huostaanottoja halutaan vähentää, ainoa keino on muuttaa lastensuojeluviranomaisten ja hallinto-oikeuksien menettelytapoja vastaamaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen periaatteita. Välttämättömin niistä on fair trial - periaate ja korostetusti tuomioistuimen ehdoton puoluettomuus
Anu Suomela, yht.maist.
Helsinki"
- Huostaanottokirja
- alallekouluttautuva?
Olen huomannut kaksi pääkeskustelua lastensuojelusta. Ensimmäinen liittyy lastenshuojeluviranomaisten liian aktiiviin puuttumiseen, jonka seurauksena "lapsia huostaanotetaan liikaa ja ilman syytä". Toinen keskustelu nousee esiin lasten- ja perhesurmien yhteydessä, jolloin ihmetellään sitä, miksi kukaan ei huomannut tai tehnyt mitään. Miksi lapsia ei pelastettu, vaikka kaikki "merkit olivat näkyvillä"? Miten on mahdollista, että ilmassa leijuu kaksi näin totaalisti toisillee vastakkaista lastensuojelun lähestymistapaa?
- näin se menee
Helpot tapaukset huostataan tuottoisiin laitoksiin ja vaikeat jätetään selviytymään ongelmistaan itsekseen. Vähän sama terveydenhuollossa kun yksityiset rahastaa helpot tapaukset ja vaikeat sysätään julkiselle.
- uusia näkökulmia.
näin se menee kirjoitti:
Helpot tapaukset huostataan tuottoisiin laitoksiin ja vaikeat jätetään selviytymään ongelmistaan itsekseen. Vähän sama terveydenhuollossa kun yksityiset rahastaa helpot tapaukset ja vaikeat sysätään julkiselle.
Uusia näkökulmia perhesurmiin Suomen mielenterveyslehti 2/2012.
Perhesurmiin uusia näkökulmia
Yhteiskunnassamme on vahva mielikuva miehestä väkivallan tekijänä ja tappajana, ja jo nuorena miehet opetetaan tuntemaan syyllisyyttä omasta sukupuolestaan.
Olemme lukeneet ja nähneet parin vuoden sisällä liian monta kertomusta, kuinka tavallisen perheen elämä päättyy, kun isä tappaa lapset, puolison ja lopuksi itsensä. Mediassa perhesurmissa näyttää toistuvan sama kaava. Tapahtumat tulevat lähipiirille lähes aina yllätyksenä. Kukaan ei olisi voinut kuvitellakaan, että juuri tämä isä pystyisi tappamaan omat lapset ja puolison.
Median lisäksi tilastot todistavat, että miesten maailmassa on paljon vialla. Vuosina 2003–2008 peräti 88 prosentissa henkirikosepäilyissä pääepäiltynä oli mies. Henkirikokset ovat tyypillisesti miesten välistä väkivaltaa ja usein päihteillä on osuutta asiaan.
Yhtä usein lähisuhdeväkivallan kohteina
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Martti Lehden kokoaman Henkirikoskatsaus 2010:n mukaan vuosina 2002–2009 Suomessa surmattiin 46 alle 15-vuotiasta lasta. 63 prosenttia lapsista oli äidin surmaamia ja 28 prosenttia isän. Oma äiti on siis tilastotietojen mukaan todennäköisin alle 15-vuotiaan lapsen surmaaja.
Ensi- ja turvakotien liitossa vuosina 2004–2008 Vaiettu naiseus -projektia vetäneen psykologi Hannele Törrösen mielestä tähän on hyvä pysähtyä hetkeksi.
– Yhteiskunnassamme on vahva mielikuva miehestä tappajana ja väkivallan tekijänä. Suurimmassa osassa tapauksista näin onkin, mutta myös nainen kykenee väkivaltaan. Meidän olisi hyvä hyväksyä tämä tosiasia, eikä sen hyväksyminen vähennä yhtään miesten tekemän väkivallan tuomittavuutta.
Poliisiammattikorkeakoulussa tutkittiin vuonna 2008 lasten ja nuorten väkivaltakokemuksia. Tutkimuksesta selvisi, että lapset ja nuoret näkevät kotonaan yhtä paljon niin äitien kuin isien tekemiä fyysisiä väkivallantekoja. Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin tutkimuksessa Tuhansien iskujen maa todetaan myös, että parisuhteissaan suomalaiset miehet ja naiset joutuvat yhtä usein väkivallan kohteiksi.
– Kyse saattaakin olla siitä, että haluamme suojella kuvaa naisesta hoivaajana. Naiset tekevät edelleen enemmistön kaikesta hoivasta ja huolenpidosta niin kodeissa kuin muuallakin. Kuka meistä haluaisi ajatella, että jättää rakkaimpansa pedon kynsiin, aprikoi Törrönen.
Jokainen kykenee hyvää ja pahaan
Perhesurmien takia sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä käynnisti selvityksen perhe- ja lastensurmista. Selvitys on varmasti paikallaan. Toivottavasti selvitystyötä tekevä THL:n lähisuhde- ja perheväkivallan vähentämisyksikkö löytää uusia näkökulmia surmiin.
Väkivaltatyössä päästäisiin iso harppaus eteenpäin, jos uskallettaisiin tunnustaa, että jokainen ihminen kykenee niin hyvään kuin pahaan. Miehen näkeminen väkivaltaisena ja naisen näkeminen uhrina ei ole kovin hedelmällinen lähtökohta.
– Nykyisellään esimerkiksi neuvoloissa ei kysytä onko äidillä vaikeuksia hillitä raivoaan lapsen tai puolison kanssa. Sen sijaan kysytään käyttäytyykö puoliso väkivaltaisesti tai uhkaavasti, muistuttaa Törrönen.
Hannele Törrösen mielestä aika voisi olla kypsä sille, että lopetettaisiin patriarkaatin syyttäminen kaikesta maailman pahuudesta. On kohtuutonta, että nuoret miehet opetetaan tuntemaan syyllisyyttä omasta sukupuolestaan.
– Perheissä tapahtuu kaiken aikaa ja kaikenlaista. Kohdataan äidit ja isät tasaveroisina kasvattajina ja tuetaan heitä kasvatustyössä, myös kriiseissä ja ongelmissa.
Perhesurmat otsikoissa
Perhesurmauutisointia tutkinut Pasi Kivioja muistuttaa, että surmista puhuttaessa mutu-tieto saa helposti vallan. Perhesurmauutisointi on nykyisin hillittyä 2000-luvun alkuun verrattuna.
Lukijat kokevat perhesurmat erityisen ahdistavaksi ja niihin suhtaudutaan torjuvammin kuin muihin rikosuutisiin. Kevään 2006 keskustelu lööppien väkivallasta herätti toimituksia miettimään enemmän asiaa ja linja on muuttunut aiempaa varovaisemmaksi.
– Jopa yksittäisiä sanoja, kuten äiti tai isä, vältetään käyttämästä lööpeissä näissä yhteyksissä.
Yksi selvä myönteinen puoli perhesurmauutisoinnin voimistumisella on. Käsittämättömien rikosten inhimilliset motiivit ovat tulleet näkyviksi ja niistä on ryhdytty keskustelemaan, kertoo Kivioja.
Pasi Kivioja työskentelee nykyisin toimituksellisista asioista vastaavana johtajana Sanomalehtien Liitossa. Kiviojan tutkimus on verkossa: http://tampub.uta.fi/tiedotusoppi/978-951-44-7496-5.pdf
Tekstit: Sami Liukkonen
Lue lisää!
Mielenterveys-lehdessä 5/2011 esiteltiin Mielenterveysseuran Koulutuskeskuksen käynnistämä uusi perhe- ja lähisuhdeväkivallan parissa työskentelevien terapeuttien koulutus. Väkivaltatyön uranuurtajan Arlene Veteren kehittämässä mallissa ei keskitytä vain uhriin tai tekijään.
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan systeeminen ja integroitu hoitomalli ottaa huomioon väkivallan kaikki osapuolet, ihmissuhdeverkoston kokonaisuuden ja perheiden historian.
-------- - Muutosta kaivataan
"Miten on mahdollista, että ilmassa leijuu kaksi näin totaalisti toisillee vastakkaista lastensuojelun lähestymistapaa?".
Eli nämä turhat lastensuojelu ilmoitukset kuormittavat liikaa, jolloin todelliset tapaukset jäävät jalkojen alle ja lapsi ei saa tuolloin sitä oikeaa apua turvaa, kun taas mutu, huhu eli perättömillä taas tuhotaan hyvät,ehjät perheet joilla ei todellisuudessa ole mitään huostaanotto perustetta.
Ihmisillä on hämärtynyt jostain syystä tuo ymmärrys milloin on todellinen syy tehdä lastensuojelu ilmoitus näissä perättömissä ilmoituksissa. Tai sitten jotkut tekevät sen kiusallaan tai kostaakseen jostain kumman syystä. Kaikkihan eivät pidä jostain syystä lapsista, tai siitä kun lapset itkevät huutavat, tai mahd. eivät tajua sitä että lapsella saattaa olla neurologinen oire yhtymä joka oireena ilmenee levotonta,häiritsevää, tottelematonta käytöstä joka usein laitetaan vanhempien kasvatuksen piikkiin syyksi tai kotiolojen syiksi.
Jolloin hyvät ja ehjät perheet kärsivät laittomista huostaanotoista.
Mutta sitten kun on näitä tapauksia kuin esim. Eerikan 8v:n niin hänen tilanteestahan oli tehty ties kuinka monta lastensuojelu ilmoitusta vaan kukaan sossuista ei jostain kumman syystä noteeranut näihin ilmoituksiin. Eli olisikohan syy ollut siinä että sossu oletti taas jälleen olevan kyseessä perätön last.suojelu ilmoitus niin että se saa jäädä odottamaan? Vai olisiko ollut syynä se että tytön isän äiti oli johtavassa asemassa sosiaalipuolella, jolloin olettivat että joku kiusallaan tehtailee lastensuojelu ilmoituksia?
Kokonaisuudessa täällä keskustellaan juuri siitä että lastensuojelu ei toimi lasten edun mukaisesti niinkuin laki vaatii, vaan sossut rikkovat yhtenään lakia ja suurin syy mahdollisesti on juuri tämä että on niin paljon epäpäteviä sossuja hoitamassa näitä asioita jolloin ei lastensuojelu systeemi toimi oikein.
Olemme miettineet,keskustelleet täällä siitä miten saada muutosta parempaan jotta lastensuojelu todellakin toimisi oikein ja lasten edun mukaisesti rikkomatta vanhempien ja lasten ihmisoikeuksia joita nyt jatkuvaan tahtiin tapahtuu ja EU:n tuomioistuinkin on antanut monia tuomioita vaan miksi ei Suomen lastensuojelu noteeraa niihin ja korjaa virheitä?
Me biovanhemmat haluamme ihmisoikeutemme takaisin, haluamme peruspalvelut takaisin joista todellakin on apua perheille että lapsille sekä se että säästetään lapset ja vanhemmat turhilta traumoilta, ja lasten syrjääntymisiltä,ym. Jonka jälkeen todellisille tapauksille jäisi tilaa saada oikeaa apua, turvaa. Eli hyväksymme oikeilla perusteilla tehtyjä huostaanottoja, mutta emme hyväksy väärillä perusteilla tehtyjä huostaanottoja.
Nykyään on lastensuojelu toiminta mennyt aivan päälaelleen niin sen toiminnoissa toimia täysin väärin ja se että perhekodit ovat haistaneet bisneksen maun jolla rahastaa kuntia huostaanotetuilla lapsilla ja kunnat taas hyötyy valtion antamilla tuilla joita saa uusien huostaanotettujen lasten määrien mukaan.
Toisin sanoen perhekodit ovat onnistuneet tarttumaan, epäpätevien sossujen toimien kautta vetämään kuin pässiä narusta, jolloin todellinen lastensuojelu ei enään aja sitä asiaa johon se on tarkoitettu, vaan se on muuttunut lapsikaupaksi. Tässä on yksi syy miksi perhekoteja on siunaantunut lyhyessä ajassa kuin sieniä sateella.
Tätä lapsikauppa systeemiä me ajamme vastaan, koska emme hyväksy tällaista toimintaa. Se on täysin lasten edun vastaita. Vaan eihän perhekodit siitä välitä vaan huutelevat, että huostaanottoja ei tehdä kevyin perustein,ym. Jolloin saavat lastensuojeluviranomaiset , eli epäpätevät uskomaan itsekin tuohon mantraan tai sitten tekevät sen tarkoituksen hakuisesti, kunnan ylimmän johdon vaatimuksena jotta saisivat valtiolta lisää tukivaroja ja tietenkin ettei nyt vaan raha hanat mene kiinni.
Perhetyöntekijätkin on juuri siksi palkattu perheiden avuksi avohuollon tueksi jotta sossu voi vedota tarjonneen avohuollon tukea ja sen että perhetyöntekijä on"nähnyt/kuullut" perheen sisäisiin tapahtumiin ja sen kautta muuntelevat todellisuudesta ihan muuksi asiaksi kuin se on Esim. meidän tapauksessa perhetyöntekijä väärensi alkuperäisen asiakirjan toiseen muotoon eli negatiiviseksi, täysin valheelliseen versioon. Jotta saa sossu perusteluja huostaanottoon. - Asennemuutos tarpeen
Muutosta kaivataan kirjoitti:
"Miten on mahdollista, että ilmassa leijuu kaksi näin totaalisti toisillee vastakkaista lastensuojelun lähestymistapaa?".
Eli nämä turhat lastensuojelu ilmoitukset kuormittavat liikaa, jolloin todelliset tapaukset jäävät jalkojen alle ja lapsi ei saa tuolloin sitä oikeaa apua turvaa, kun taas mutu, huhu eli perättömillä taas tuhotaan hyvät,ehjät perheet joilla ei todellisuudessa ole mitään huostaanotto perustetta.
Ihmisillä on hämärtynyt jostain syystä tuo ymmärrys milloin on todellinen syy tehdä lastensuojelu ilmoitus näissä perättömissä ilmoituksissa. Tai sitten jotkut tekevät sen kiusallaan tai kostaakseen jostain kumman syystä. Kaikkihan eivät pidä jostain syystä lapsista, tai siitä kun lapset itkevät huutavat, tai mahd. eivät tajua sitä että lapsella saattaa olla neurologinen oire yhtymä joka oireena ilmenee levotonta,häiritsevää, tottelematonta käytöstä joka usein laitetaan vanhempien kasvatuksen piikkiin syyksi tai kotiolojen syiksi.
Jolloin hyvät ja ehjät perheet kärsivät laittomista huostaanotoista.
Mutta sitten kun on näitä tapauksia kuin esim. Eerikan 8v:n niin hänen tilanteestahan oli tehty ties kuinka monta lastensuojelu ilmoitusta vaan kukaan sossuista ei jostain kumman syystä noteeranut näihin ilmoituksiin. Eli olisikohan syy ollut siinä että sossu oletti taas jälleen olevan kyseessä perätön last.suojelu ilmoitus niin että se saa jäädä odottamaan? Vai olisiko ollut syynä se että tytön isän äiti oli johtavassa asemassa sosiaalipuolella, jolloin olettivat että joku kiusallaan tehtailee lastensuojelu ilmoituksia?
Kokonaisuudessa täällä keskustellaan juuri siitä että lastensuojelu ei toimi lasten edun mukaisesti niinkuin laki vaatii, vaan sossut rikkovat yhtenään lakia ja suurin syy mahdollisesti on juuri tämä että on niin paljon epäpäteviä sossuja hoitamassa näitä asioita jolloin ei lastensuojelu systeemi toimi oikein.
Olemme miettineet,keskustelleet täällä siitä miten saada muutosta parempaan jotta lastensuojelu todellakin toimisi oikein ja lasten edun mukaisesti rikkomatta vanhempien ja lasten ihmisoikeuksia joita nyt jatkuvaan tahtiin tapahtuu ja EU:n tuomioistuinkin on antanut monia tuomioita vaan miksi ei Suomen lastensuojelu noteeraa niihin ja korjaa virheitä?
Me biovanhemmat haluamme ihmisoikeutemme takaisin, haluamme peruspalvelut takaisin joista todellakin on apua perheille että lapsille sekä se että säästetään lapset ja vanhemmat turhilta traumoilta, ja lasten syrjääntymisiltä,ym. Jonka jälkeen todellisille tapauksille jäisi tilaa saada oikeaa apua, turvaa. Eli hyväksymme oikeilla perusteilla tehtyjä huostaanottoja, mutta emme hyväksy väärillä perusteilla tehtyjä huostaanottoja.
Nykyään on lastensuojelu toiminta mennyt aivan päälaelleen niin sen toiminnoissa toimia täysin väärin ja se että perhekodit ovat haistaneet bisneksen maun jolla rahastaa kuntia huostaanotetuilla lapsilla ja kunnat taas hyötyy valtion antamilla tuilla joita saa uusien huostaanotettujen lasten määrien mukaan.
Toisin sanoen perhekodit ovat onnistuneet tarttumaan, epäpätevien sossujen toimien kautta vetämään kuin pässiä narusta, jolloin todellinen lastensuojelu ei enään aja sitä asiaa johon se on tarkoitettu, vaan se on muuttunut lapsikaupaksi. Tässä on yksi syy miksi perhekoteja on siunaantunut lyhyessä ajassa kuin sieniä sateella.
Tätä lapsikauppa systeemiä me ajamme vastaan, koska emme hyväksy tällaista toimintaa. Se on täysin lasten edun vastaita. Vaan eihän perhekodit siitä välitä vaan huutelevat, että huostaanottoja ei tehdä kevyin perustein,ym. Jolloin saavat lastensuojeluviranomaiset , eli epäpätevät uskomaan itsekin tuohon mantraan tai sitten tekevät sen tarkoituksen hakuisesti, kunnan ylimmän johdon vaatimuksena jotta saisivat valtiolta lisää tukivaroja ja tietenkin ettei nyt vaan raha hanat mene kiinni.
Perhetyöntekijätkin on juuri siksi palkattu perheiden avuksi avohuollon tueksi jotta sossu voi vedota tarjonneen avohuollon tukea ja sen että perhetyöntekijä on"nähnyt/kuullut" perheen sisäisiin tapahtumiin ja sen kautta muuntelevat todellisuudesta ihan muuksi asiaksi kuin se on Esim. meidän tapauksessa perhetyöntekijä väärensi alkuperäisen asiakirjan toiseen muotoon eli negatiiviseksi, täysin valheelliseen versioon. Jotta saa sossu perusteluja huostaanottoon.Socca. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus.
Varpuilut ja huolen vyöhykkeet ovat saaneet aikaiseksi niin paljon tuhoa, että on tarvittu erityisosaajia turvaanaan perheiden oikeusturvaa.
Socca uutisia 10.10.2012.
Ministeri Guzenina Richardon oli vaikuttunut Soccan monipuolisesta sosiaalialan kehittämisestä
http://www.socca.fi/uutiset/ministeri_guzenina-richardson_oli_vaikuttunut_soccan_monipuolisesta_sosiaalialan_kehittamisesta.4618.news
------ - infoa infoa
Muutosta kaivataan kirjoitti:
"Miten on mahdollista, että ilmassa leijuu kaksi näin totaalisti toisillee vastakkaista lastensuojelun lähestymistapaa?".
Eli nämä turhat lastensuojelu ilmoitukset kuormittavat liikaa, jolloin todelliset tapaukset jäävät jalkojen alle ja lapsi ei saa tuolloin sitä oikeaa apua turvaa, kun taas mutu, huhu eli perättömillä taas tuhotaan hyvät,ehjät perheet joilla ei todellisuudessa ole mitään huostaanotto perustetta.
Ihmisillä on hämärtynyt jostain syystä tuo ymmärrys milloin on todellinen syy tehdä lastensuojelu ilmoitus näissä perättömissä ilmoituksissa. Tai sitten jotkut tekevät sen kiusallaan tai kostaakseen jostain kumman syystä. Kaikkihan eivät pidä jostain syystä lapsista, tai siitä kun lapset itkevät huutavat, tai mahd. eivät tajua sitä että lapsella saattaa olla neurologinen oire yhtymä joka oireena ilmenee levotonta,häiritsevää, tottelematonta käytöstä joka usein laitetaan vanhempien kasvatuksen piikkiin syyksi tai kotiolojen syiksi.
Jolloin hyvät ja ehjät perheet kärsivät laittomista huostaanotoista.
Mutta sitten kun on näitä tapauksia kuin esim. Eerikan 8v:n niin hänen tilanteestahan oli tehty ties kuinka monta lastensuojelu ilmoitusta vaan kukaan sossuista ei jostain kumman syystä noteeranut näihin ilmoituksiin. Eli olisikohan syy ollut siinä että sossu oletti taas jälleen olevan kyseessä perätön last.suojelu ilmoitus niin että se saa jäädä odottamaan? Vai olisiko ollut syynä se että tytön isän äiti oli johtavassa asemassa sosiaalipuolella, jolloin olettivat että joku kiusallaan tehtailee lastensuojelu ilmoituksia?
Kokonaisuudessa täällä keskustellaan juuri siitä että lastensuojelu ei toimi lasten edun mukaisesti niinkuin laki vaatii, vaan sossut rikkovat yhtenään lakia ja suurin syy mahdollisesti on juuri tämä että on niin paljon epäpäteviä sossuja hoitamassa näitä asioita jolloin ei lastensuojelu systeemi toimi oikein.
Olemme miettineet,keskustelleet täällä siitä miten saada muutosta parempaan jotta lastensuojelu todellakin toimisi oikein ja lasten edun mukaisesti rikkomatta vanhempien ja lasten ihmisoikeuksia joita nyt jatkuvaan tahtiin tapahtuu ja EU:n tuomioistuinkin on antanut monia tuomioita vaan miksi ei Suomen lastensuojelu noteeraa niihin ja korjaa virheitä?
Me biovanhemmat haluamme ihmisoikeutemme takaisin, haluamme peruspalvelut takaisin joista todellakin on apua perheille että lapsille sekä se että säästetään lapset ja vanhemmat turhilta traumoilta, ja lasten syrjääntymisiltä,ym. Jonka jälkeen todellisille tapauksille jäisi tilaa saada oikeaa apua, turvaa. Eli hyväksymme oikeilla perusteilla tehtyjä huostaanottoja, mutta emme hyväksy väärillä perusteilla tehtyjä huostaanottoja.
Nykyään on lastensuojelu toiminta mennyt aivan päälaelleen niin sen toiminnoissa toimia täysin väärin ja se että perhekodit ovat haistaneet bisneksen maun jolla rahastaa kuntia huostaanotetuilla lapsilla ja kunnat taas hyötyy valtion antamilla tuilla joita saa uusien huostaanotettujen lasten määrien mukaan.
Toisin sanoen perhekodit ovat onnistuneet tarttumaan, epäpätevien sossujen toimien kautta vetämään kuin pässiä narusta, jolloin todellinen lastensuojelu ei enään aja sitä asiaa johon se on tarkoitettu, vaan se on muuttunut lapsikaupaksi. Tässä on yksi syy miksi perhekoteja on siunaantunut lyhyessä ajassa kuin sieniä sateella.
Tätä lapsikauppa systeemiä me ajamme vastaan, koska emme hyväksy tällaista toimintaa. Se on täysin lasten edun vastaita. Vaan eihän perhekodit siitä välitä vaan huutelevat, että huostaanottoja ei tehdä kevyin perustein,ym. Jolloin saavat lastensuojeluviranomaiset , eli epäpätevät uskomaan itsekin tuohon mantraan tai sitten tekevät sen tarkoituksen hakuisesti, kunnan ylimmän johdon vaatimuksena jotta saisivat valtiolta lisää tukivaroja ja tietenkin ettei nyt vaan raha hanat mene kiinni.
Perhetyöntekijätkin on juuri siksi palkattu perheiden avuksi avohuollon tueksi jotta sossu voi vedota tarjonneen avohuollon tukea ja sen että perhetyöntekijä on"nähnyt/kuullut" perheen sisäisiin tapahtumiin ja sen kautta muuntelevat todellisuudesta ihan muuksi asiaksi kuin se on Esim. meidän tapauksessa perhetyöntekijä väärensi alkuperäisen asiakirjan toiseen muotoon eli negatiiviseksi, täysin valheelliseen versioon. Jotta saa sossu perusteluja huostaanottoon.Erika oli JO HUOSTASSA, HÄNEN IKIOMA ÄITIHÄN oli hädissään tyttönsä turvallisuudesta, siis vaikka hänelle oli sos.toimi määrännyt valvotut tapaamiset Erikan kanssa. Sos.toimi ei ollut
valmis /
halukas,
myöntämään
o m a a
t a u t i s t a
osaamattomuutta rappiota - Uusia näkökulmia.
infoa infoa kirjoitti:
Erika oli JO HUOSTASSA, HÄNEN IKIOMA ÄITIHÄN oli hädissään tyttönsä turvallisuudesta, siis vaikka hänelle oli sos.toimi määrännyt valvotut tapaamiset Erikan kanssa. Sos.toimi ei ollut
valmis /
halukas,
myöntämään
o m a a
t a u t i s t a
osaamattomuutta rappiotaLastensuojelu nimikkeenä ja käsitteenä on ehkä harhaanjohtava ja saattaa vinouttaa koko käsitteen.
Missä menee huolen, huolestumisen, kyttäämisen ja vainoamisen raja?
Socca foorumilla Laura Ylirukan näkökulma .
Lastensuojelu ei tulisi olla ensimmäinen sosiaaliapu perheille.
http://www.socca.fi/uutiset/kolumni/lastensuojelun_ei_tulisi_olla_ensimmainen_sosiaalityon_apu_perheelle.4608.news
-------- - Manipulaatio, valta.
Uusia näkökulmia. kirjoitti:
Lastensuojelu nimikkeenä ja käsitteenä on ehkä harhaanjohtava ja saattaa vinouttaa koko käsitteen.
Missä menee huolen, huolestumisen, kyttäämisen ja vainoamisen raja?
Socca foorumilla Laura Ylirukan näkökulma .
Lastensuojelu ei tulisi olla ensimmäinen sosiaaliapu perheille.
http://www.socca.fi/uutiset/kolumni/lastensuojelun_ei_tulisi_olla_ensimmainen_sosiaalityon_apu_perheelle.4608.news
--------Manipulaatio vallankäytön välineenä.
Ketkä manipuloivat, keitä on manipuloitu, kuinka käyttäytyy henkilö, joka on vastullisessa asemassa?
Vieläkö psykoanalyytikko Freudin luomat teoriat vaikuttavat lastensuojeluun?
Awen luentotilaisuus 24.10.2012.
Kohderyhmä lastensuojelun parissa työskentelevät.
Luennoitsija vankilapsykiatrian ylilääkäri Hannu Lauerma.
http://www.awen.fi/so-te_luentoinfo_28.html
-------- - Perussosiaalityö.
Manipulaatio, valta. kirjoitti:
Manipulaatio vallankäytön välineenä.
Ketkä manipuloivat, keitä on manipuloitu, kuinka käyttäytyy henkilö, joka on vastullisessa asemassa?
Vieläkö psykoanalyytikko Freudin luomat teoriat vaikuttavat lastensuojeluun?
Awen luentotilaisuus 24.10.2012.
Kohderyhmä lastensuojelun parissa työskentelevät.
Luennoitsija vankilapsykiatrian ylilääkäri Hannu Lauerma.
http://www.awen.fi/so-te_luentoinfo_28.html
--------J.P.Roos Anu Suomela Ben Furman ovat vuosia yrittäneet kouluttaa sosiaalityöntekijöitä.
Nyt ilmeisesti heidän tavoitteensa on toteutumassa.
Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalityö kouluttaa sosiaalityöntekijöitä.
Soccan Heikki Varis Instituutin johtavan sosiaalityöntekijän Laura Ylirukan kolumni 3.10.2012.
Julkisessa keskustelussa aikuissosiaalityö ei ole noussut esiin yhtenä keskeisenä perheitä tukevana peruspalveluna. Lastensuojelun ei kuitenkaan tulisi olla ensimmäinen perhettä auttava sosiaalityön toimija.
Tutkimuksesta tiedetään, että toimeentulotuen asiakkaita koskettaa ylisukupolvinen köyhyys, turvattomuus ja huono-osaisuus. Merkityksellinen palvelu on aikuissosiaalityö, joka voi tarjota yhtäältä riittävän varhaisen ja toisaalta periytyvää huono-osaisuutta katkaisevan tuen. Aikuissosiaalityön asiakkaina ovat muun muassa nuoret – tulevat vanhemmat – sekä köyhät lapsiperheet.
Tuloksekasta työtä tehdään kokoamalla sekä moniammatillinen että luonnollinen verkosto asiakkaan ja asiakasperheen tueksi. Vaikuttavan aikuissosiaalityön yksilökohtaisia ja yhteisöllisiä menetelmiä on kehitetty viime vuosina määrätietoisesti monitoimijaisessa yhteistyössä.
Kierteitä ei voida katkaista yksistään etuisuuksilla ja sitä täydentävällä toimeentulotuella. Olen huolissani vallalla olevasta toimeentulotukipuheesta. Tämä yhdistettynä riittämättömiin etuuskäsittelyn resursseihin peittää alleen aikuissosiaalityön mahdollisuuksia olla vahva peruspalvelujen toimija ja yhteiskunnallisten ilmiöiden esiintuoja.
Olemme käänteessä, jossa on kysyttävä: olisiko nyt aika nähdä aikuisten kanssa tehtävän perussosiaalityön merkitys hyvinvoinnin edistäjänä ja lastensuojelun tarvetta ehkäisevänä palveluna?
Kirjoittaja Laura Yliruka on Soccan Heikki Waris -instituutin johtava tutkijasosiaalityöntekijä.
Soccan aikuissosiaalityön kehittämiseen voit tutustua osoitteessa www.socca.fi/aikuissosiaalityo
---------- - kiitos ja kumarrus
Perussosiaalityö. kirjoitti:
J.P.Roos Anu Suomela Ben Furman ovat vuosia yrittäneet kouluttaa sosiaalityöntekijöitä.
Nyt ilmeisesti heidän tavoitteensa on toteutumassa.
Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalityö kouluttaa sosiaalityöntekijöitä.
Soccan Heikki Varis Instituutin johtavan sosiaalityöntekijän Laura Ylirukan kolumni 3.10.2012.
Julkisessa keskustelussa aikuissosiaalityö ei ole noussut esiin yhtenä keskeisenä perheitä tukevana peruspalveluna. Lastensuojelun ei kuitenkaan tulisi olla ensimmäinen perhettä auttava sosiaalityön toimija.
Tutkimuksesta tiedetään, että toimeentulotuen asiakkaita koskettaa ylisukupolvinen köyhyys, turvattomuus ja huono-osaisuus. Merkityksellinen palvelu on aikuissosiaalityö, joka voi tarjota yhtäältä riittävän varhaisen ja toisaalta periytyvää huono-osaisuutta katkaisevan tuen. Aikuissosiaalityön asiakkaina ovat muun muassa nuoret – tulevat vanhemmat – sekä köyhät lapsiperheet.
Tuloksekasta työtä tehdään kokoamalla sekä moniammatillinen että luonnollinen verkosto asiakkaan ja asiakasperheen tueksi. Vaikuttavan aikuissosiaalityön yksilökohtaisia ja yhteisöllisiä menetelmiä on kehitetty viime vuosina määrätietoisesti monitoimijaisessa yhteistyössä.
Kierteitä ei voida katkaista yksistään etuisuuksilla ja sitä täydentävällä toimeentulotuella. Olen huolissani vallalla olevasta toimeentulotukipuheesta. Tämä yhdistettynä riittämättömiin etuuskäsittelyn resursseihin peittää alleen aikuissosiaalityön mahdollisuuksia olla vahva peruspalvelujen toimija ja yhteiskunnallisten ilmiöiden esiintuoja.
Olemme käänteessä, jossa on kysyttävä: olisiko nyt aika nähdä aikuisten kanssa tehtävän perussosiaalityön merkitys hyvinvoinnin edistäjänä ja lastensuojelun tarvetta ehkäisevänä palveluna?
Kirjoittaja Laura Yliruka on Soccan Heikki Waris -instituutin johtava tutkijasosiaalityöntekijä.
Soccan aikuissosiaalityön kehittämiseen voit tutustua osoitteessa www.socca.fi/aikuissosiaalityo
----------Tässä palstan kirjoitusten ydin onkin hienosti tiivistettynä "Muutosta kaivataan" -kirjoituksessa:
"Me biovanhemmat haluamme ihmisoikeutemme takaisin, haluamme peruspalvelut takaisin joista todellakin on apua perheille että lapsille sekä se että säästetään lapset ja vanhemmat turhilta traumoilta, ja lasten syrjääntymisiltä,ym. Jonka jälkeen todellisille tapauksille jäisi tilaa saada oikeaa apua, turvaa. Eli hyväksymme oikeilla perusteilla tehtyjä huostaanottoja, mutta emme hyväksy väärillä perusteilla tehtyjä huostaanottoja. "
Juuri näin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ketkä haukkuu suomalaisten ÄO:tä?
Siinä on kaksi vaihtoehtoa, joko siis rutiköyhä vajaaälyinen vasuri tai venäläinen. Kyllähän täällä käy suomenvenäläisi1453679Henkirikos kiuruvedellä
Poliisi tutkii maaliskuussa tapahtunutta 50 luvulla syntyneen kuolemaa henkirikoksena. Missä päin tälläinen sattunut1073502Diesel-ammattilainen kehuu Sanna Marinia
"Sanna Marinin (sd) hallitus loi neljä vuotta sitten väliaikaisen polttoainetukijärjestelmän, kun energianhinnat nousi202472Pitkänperjantain kunniaksi tekoälyn analyysi Riikka Purran kirjoituksesta
🧠 Mitä se kertoo "riikka"-nimimerkin lähijunassa tapahtuneesta? 1. Asenteellinen ja epäasiallinen sävy: Kirjoitus purs42275100 prosentin perintövero korjaisi myös Hitas-ongelman
Moni ei uskalla kieltäytyä perinnöstä maineen menettämisen uhalla, joten sitten tulee näitä tilanteita, joissa joutuu es282113Olen aika varma
että meidän tiemme risteäminen oli ainutkertainen tapahtuma elämässäni. En tule koskaan kohtaamaan ketään muuta, joka sa331163Läpäiseekö Martina Aitolehti Erikoisjoukot - kyllä vai ei?
Martina Aitolehti on pärjännyt mainiosti Erikoisjoukoissa. Yrittäjä on mielipiteiltään napakka ja hän sivaltaakin koulut171031- 134823
Ei ne päivät ole samanlaisia...
Toisena hymyillään ja katsellaan silmiin, toisena taas tuntuu ettei edes tunneta toisiamme, vältellään ja katseet ei vah28820Oikea syy siihen
miksi toivon ettei enää törmätä on se, että olen ihan tavattoman ihastunut sinuun. Paljon helpompi itselle kun ei saa pä34744