Minulla on ennenkuulumaton tilanne. Olen huomannut, että olen ihastunut mieheen, jonka ulkonäkö eikä vartalokaan erityisemmin hivele silmää, mutta silti en voi olla ajattelematta häntä ja odotan innolla jokaista hetkeä jolloin hänet näen. Hän on siis äärimmäisen mukava, hauska, persoonallinen, ajatteleva ja kaikkea muuta mitä ihmiseltä toivoisin, mutten pidä häntä erityisen viehättävänä, siis kun järjellä ajattelen. Sitten, kun näen häntä, huomioni kiinnittyy häneen leveään ja kauniiseen hymyynsä, persoonalliseen puheääneensä ja elämäniloisiin silmiinsä, enkä edes huomaa hänen 'huonoja puoliaan.' Nyt olen alkanut miettiä, kannattaako minun aloittaa tapailemaan häntä, vai onko kyseessä jokin oma sairalloinen huomiosta nauttiminen, jonka sekoitan ihastukseen? Hän on siis kertonut tykkääväni minusta. Ja mitä tulee seksiasioihin, emme siis ole olleet sängyssä tai edes suudelleet, mutta toki haluaisin. Ja taas kysyn itseltäni että MIKSI??
Onko muita samantyyppisiä kokemuksia?
Onko muita samantyyppisiä kokemuksia?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Sanonpa vain, että kaikkien miesten ja naisten pitäisi olla sinun kaltaisiasi. :)
Minä taas sanon, että taidat olla aika nuori, kun kuitenkin kovasti mainitset noista ulkonäköasioista. Hyvä, että näet kuitenkin jo sen muunkin, mikä onkin paljon tärkeämpää
siis ja toki kommentit jokaisessa ylläripyllärin provokirjoituksissa paljastaa, ettei kyse ole mistään muusta kuin keksityistä provojutuista.
Mulla on aika samanlainen tilanne kuin sulla ap. Pidä vaan miehestä kiinni, tällaiset ihastukset kun saattaa olla huomattavasti kestävempiä, kuin pelkät ulkonäön kuolaukset. :)
Kerropp ap että oletko ihastuksesi kanssa samassa työpaikassa? Saatat olla se tavoittelematon nainen jonka minä haluaisin! ;(
"Tavoittelematon nainen"?
Piti sanoa tavoittamaton! :D
Jep, sama juttu kävi mullakin ja oikeestaan käy aina ihastumisessa. Mä ihastun niin siihen luonteeseen, että se ulkonäkö on toisarvoinen juttu. Ei se oo se pääjuttu! Hämmentävää tosiaan.
Mä ihastuin mun (nykyään) entisen poikaystävän LUONTEESEEN, enkä huomannut mitää "huonoja puolia". Meillä suhdetta kesti vähän yli vuoden.
Pointtina, että PIDÄ KIINNI! Älä katso mitää ulkokuorijuttuja, vaan just sitä minkä oot jo löytänyt: sisimmän.
Mä olen kans ihastunut miehen luonteeseen. Mies on samalla työpaikalla ja aika lähellä minua. Jutellaan. Kun ihastuin, aloin välillä välttelemään, mutta nyt olen yrittänyt saada itseäni niskasta kiinni, koska mies todella kiinnostaa. Hän on vähän lyhyempi kuin minä, (olen aika pitkä nainen), mutta se ei haittaa. Toivon vain, että hän on minuun ihastunut myös. Hänellä on ihanan tummat silmät, hurmaava hymy kaiken tuon ihanan persoonan lisäksi. Koska hän on minua hieman nuorempi, yritin aluksi estellä ihastumista, mutta mitä enemmän sitä yritin, sen enemmän häneen ihastuin. En pysty olemaan vilkuilematta häneen vähän väliä. Voi kumpa meistä tulisi jotain ihanaa.
Niin, mutta entäs sitten kun tulee se vastaan, jolla on kiva luonne ja hyvän ulkonäkökin. Luulis, että sitten ei ole enää epäselvää kumpi jää. Kompromissit on aina luopumista ja ennenpitkää käy aina niin, että jos on pitänyt tyytyä johonkin ei niin hyvään vaihtoehtoon, niin se kostautuu sitten myöhemmin niin, että lähteekin jonkun toisen mukaan vaikka lennosta. Onhan näitä tarinoita, että oli hyvä mies tai nainen, mutta kun sitten tuli se SUURI ihastus, jossa oli kaikki kohdallaan, niin se sitten vie mukanaan.
Mulla ei ole kyllä tää ihastuminen todellakaan mitään "tyytymistä". Voin sanoa, että olen jopa rakastunut. Hän on niin ihana, että en todellakaan vois vaihtaa. Haluaisin, että molemmat meistä voisivat oppia toisistamme. Tärkeintä on ihminen sisältä, ei ulkokuori. Olen niin lääpälläni, etten ikuna ennen ole ollut.
Moni sanoo noin alkuihastuksen huumassa, mitä ilmeisimmin se sullakin sitä nyt näyttää olevan. Kun se huuma kaikkoaa ja tulee arki ja sieltä luonteestakin alkaa löytä se tympeämpi arkipuoli, alkaa ärsyttämään se toisen pärstäkin suunnattomasti. Siinä ei oikeasti paljon tarvita, että vähän paremmannäköinen ja upeeluontoinen ihminen pistää siinä tilanteessa suhteen katkolle. Eli se pitää tajuta, mikä on sitä tyytymistä sillonkin kun ajattelee olevansa täysin ihastunut.
Voi myös miettiä tilannetta toisen näkökulmasta, kun ei ulkonäkö kiinnosta. Ehkä hänelle voisi antaa tilaisuuden löytää sellainen ihminen, joka voisi rakastaa sitä ulkonäköäkin ilman, että se pitää ihan unohtaa.
No toimii tuo toisinpäinkin. Varmaan jopa vielä pahempi, jos ihastunut pelkkään ulkonäköön ja sitten tulee arki vastaan.
Mutta kaipa meillä ihmisilläkin on erilaisia tarpeita. Itse en jaksaisi kuolata todella kauniin naisen perään kovin kauaa, jos ei muuten olisi yhtään kiinnostava.
En ole toi aloittaja, mutta hänen ulkonäössään en näe mitään muuta vikaa, paitsi sais pikkuisen lihota, mutta enköhän mä osaa lihottaa sitä. ;D
Jos lärvi ei miellytä, se alkaa rasittamaan kuherruskuukauden jälkeen, ja sama juttu jos tyyppi ei kiinnosta seksuaalisesti, suhteella ei ole tulevaisuutta. Huomaat matkustavasi kreikkaan ja zorbas vie huomion,sielun kumppani jää. Miksi? Koska lärvi miellyttää ja haluat häntä seksuaalisesti.
Oon aina tiennyt että se on söpö! Mut nyt kun tiedän sen olevan kiva myös, muuttuu se söpömmaksi viikko viikolta :) Kohta ei pysy kätöset kurissa. Ne unetkin ja ... Näin se ihmisen mieli vaan toimii.
mulki on samajuttu hän on nii söpöö ja kiva
sekoon sen lähel kouluski tai muualla
Ei oo mun koulusta tää kiva, jostain muualta on hän ;)
Ainakin itselle käynyt niin että on voinut ajatella että "toi ei ainakaan oo mun tyyppiä" tai ompa oudon näköinen ja sitten kun kuitenkin on tutustunut,sitten huomannut olevansa rakastunut,siihen ihmiseen itseensä,sitten alkaa näkemään sen ihmisen kauneuden.Niin kuin sanonta kuuluu "kauneus on katsojan silmissä" on niin totta!
Niin uskaltaa tutustua ihmiseen,näin voi myös käydä.
Eipä sillä ulkokuorella nyt loppujen lopuksi niin paljon merkitystä ole (kunhan tietyt vaatimukset sentään täyttyy). Omakin ihastukseni on kyllä sinänsä söpö ja haluttava ilmestys, mutta ihan objektiivisesti ajateltuna tunnen kyllä monia kauniimpia ja seksikkäämpiäkin naisia.
Mutta kun ei niistä kukaan ole läheskään yhtä hauska, fiksu, persoonallinen ja pohjattoman mielenkiintoinen kuin tämä yksi
Mä tiedän, mitä AP tarkoittaa. Miksi se tuntuu hämmentävältä.
Mutta, kuten kommenteissa todettiinkin, kauneus on katsojan silmässä, ja IMHO ihminen, josta todella pitää, on myös omasta mielestä hyvännäköinen.
Kuuntele omia tunteitasi ja sitä, mitä itse haluat. Olet ihastunut. Ei toinen ihminen ole mikään näyttelyesine - jos hänen kanssaan on hyvä olla ja tuntuu hyvältä, niin mikä on sen mahtavampaa.Teet itse omat ratkaisusi. Rakkaus on jossakin vaiheessa aina enemmän tai vähemmän kompromisseja. Missään ei ole sitä täydellistä ihmistä, joka antaa kaiken ja täyttää kaikki toiveet- siksi, ettei kukaan ole täydellinen. Itse oon ihastunut monta kertaa enimmäkseen luonteeseen, ja nähnyt toisessa ihmisessä vain ne hyvät puolet, ja se on ollut ihanaa!! Sitä paitsi - jos toinen näyttää vaatimattomalta, hän tykkää susta entistä enemmän. Saat tuntea olosi kauniiksi ja ihanaksi.
Ja kaikki kuitenkin vanhennetaan ja repsahdetaan - silloin katsotaan luonnetta.