Puna-armeija löi ratkaisevasti Wehrmachtin 1041-45. Mutta miten se oikein sai alkunsa? Ei kai se pelkästä Leninin mahtikäskystä syntynyt? Mistä saatiin päällystö, aseet, varusteet?
Miten puna-armeija oikein
perustettiin?
20107
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
siinä oli phjana.
Tsaarin armeijassa oli 1914 noin 5,4 miljoonaa miestöä. Koko 1.MS:n aikana siinä palveli 14 500 000 miestä. Tappiot olivat 4,5 miljoonaa miestä. Kyllä silti jäi eväitä myös puna-armeijan perustamiseen.
"Puna-armeija löi ratkaisevasti Wehrmachtin 1041-45"
Taisi sittenkin olla 1941-45.
Tietysti kommunismiin kääntyneet tsaarin armeijan rippeet sen runkona toimivat.
Romu-armeija modernisointi tapahtui täysin lännen avulla. Huvittavaa kun yksi britti ääliö sanoi minulle, että Nekkula oli kuulema 20- ja 30-luvuilla "Saksan laboratorio". ha ha. Saksalla ollut edes ilmavoimia kuin vasta vuonna 1935. Hitlerin yhteistyö lännen kanssa rajoittuu GM:n rakentamiin Opel kuorma-autoihin. Ehkä IBM:ltä tilattiin jotain rekisteröintikoneita, vaikka tämäkin voi olla salaliittohömppää. Lopullisen sodan alettua amerikkalaiset jäädyttivät japanilaisten, saksalaisten ja italialaisten yhtiöiden varat sekä näiden yhtiöiden kanssa kauppaa käyneiden amerikkalaisten varoja. Prescott Bush lienee kuuluisin mies, jolta Setä Shalom varasti runsaasti ainoastaan pelkän Thysseniin pidetyn yhteyden perusteella. Fordin varoja ei jäädytetty, koska oli liian vaikutusvaltainen hahmo ja Stalinillekin tuttu.
aavistustakaan puna-armeijan kehityksestä 30-luvulla ja sodan aikana.
Saksna ja NL:n yhteistyö alkoi jo 1922 ja jatkui Hitlerin valtaan tuloon asti.
"Saksalla ollut edes ilmavoimia kuin vasta vuonna 1935"
Juuri sen takia tehtiin yhteistyötä Lipetskin ilmailukoulussa.Toisaalta Saksan ilmavoimat toimivat salaisesti jo 20-luvulta alkaen naamioituneina lentokerhoihin ja siviilifirmoihin.
askel kohti puna-armeijaa oli bolsevikkien kevään ja kesän -17 aikana perustamat
50 000 erilaista komiteaa, joihin kuului 300 000 jäsentä. Ne rapauttivat armeijan toimintakyvyn kesään -17 mennessä, vaikka Brusilovin hyökkäys vielä toimeenpantiin.
Tarkennuksena mainittakoon, että Brusilovin hyökkäys, jota voisi myös kutsua tsaarin Venäjän viimeiseksi kuolinkouristukseksi, pantiin toimeen kesällä 1916 helpottamaan länsirintaman painetta Verdunin taistelun aikana.
Se oli tsaari-Venäjän viimeinen suuri hyökkäys.
Kerenski kuitenkin järjesti myös Brusilovin johtaman hyökkäyksen vielä kesällä -17. Sitä voisi tietysti selvyyden vuoksi kutsua Kerenskin hyökkäykseksi. Brusilov sitä johti ja tappio vei häneltä ylipäällikkyyden. Tilalle tuli kenraali Kornilov, joka teki viimeisen turhan yrityksen kurin palauttamiseksi ja sotkeentui sitten jonkinlaiseen vallankaappausyritykseenkin.
Näin juuri. Vuoden 1917 operaatiota kutsutaan todellakin tavallisimmin Kerenskin hyökkäykseksi.
Brusilovin ja Kerenskin hyökkäykset on syytä erottaa toisistaan jo senkin takia, että kun edellinen oli ympärysvaltojen suurin voitto, niin jälkimmäistä voi kuvata Venäjän kannalta vain katastrofiksi.
perustivat alusta alkaen aseellisia joukkoja eli työläismiliisejä käyttöönsä. Niitä kutsuttiin aluksi useilla nimillä, mutta syksyllä -17 nimikkeeksi vakiintui punakaarti.
Moskovaan ja Pietariin perustettiin keskusesikunnat. Joukot järjestettiin pataljoonakoonpanoon, Niissä oli ankara toverikuri.
Pietarin punakaartiin kuului syksyllä -17 jo 20 000 miestä ja koko maassa noin 200 000. Tukea saatiin vallankumnouksellsilta matruuseilta ja sotilailta. Niitä laskettiin yksin Pietarisa olevan noin 150 000.
Väliaikaisen hallituksen joukkojen vahvuudeksi arvioitiin 30 000-40 000 miestä.
Bolsevikit katsoivat tilanteen 23.10. -17 kypsäksi vallankappaukselle. Mitään suurta lokauun vallankumoustahan ei ole koskaan ollut. Se on huolella rakennettu myytti.
tarvittiin heti vallankumouksen puolustamiseen. Kerenskin käskystä kenraali Krasnov eteni kohti Pietaria ja valtasi 10.11. 17 Hatsinan. Hänellä oli ratkaisutaistelussa kuitenkin vain 1200 miestä. Lenin ryhtyi itse johtamaan Pietarin puolustusta. Vallankumousjoukot löivät helposti Krasnovin.
Lyhyessä ajassa punakaartit ottivat koko maan valvontaansa. Lenin piti punakaarteja puna-armeijan alkiona.
Lenin solmi aselevon Saksan kanssa 15.12. 17, Länsiliittoutuneet pitivät kuitenkin bolsevikkeja vihollisina. Edessä oli sota länsivaltoja ja heidän tukemiaan valkokenraaleja vastaan. Neuvostovallalla ei kuitenkaan ollut säännöllistä armeijaa käytössä.
Jenkit tuki oikeastaan bolsuja. Pitivät Siperian rautatietä hallussaan. Tavoite oli estää japanilaisia saamasta sitä. Jenkkien ruoka-apu vuonna 1921 pelasti Neuvosto-Venäjän nälkäkuolemalta. Onhan nämä hankala myöntää, mutta jospa se siitä.
muiden voittajavaltioiden lailla Venäjän valkoisia. Kauko-Idässä he olivat yhteistoiminnassa Japanin kanssa.
Siperian rataa pitivät hallussaan tshekit ja Koltshak.
Sosialistisen jenkkilän tuella. Varojen jäädyttäminen "Enemy trading act" lain nojalla oli sosialismia. Miksi esimerkiksi Henry Fordin varoja ei jäädytetty? Koska se olisi paljastanut, että myös Joea rahoitettiin. Nekku insinöörit oppi kaiken länneltä ja sai runsaasti tarvittavia raaka-aineita jenkeiltä rakentaa keskeisiä osia romuihinsa. he ah he "Corporate socialism" se vieläkin jyllää kaikissa kolmessa suurvallassa. Idiootti jenkki vain luulee olevansa vapaampi mitä ryssä tai kiinalainen.
teksti pelkkää puuta heinää vai onko siinä joku pointti?
Aluksi pohdittiin vallankumousjoukkojen muodostamista miliisiarmeijaksi eli osa-aikasotilaiksi. Lenin oli kuitenkin strategisesti hyvin tarkkanäköinen ja perillä mm. Clausewitzista Engelsin ja Marxin sotaa koskevien tutkimusten lisäksi.
Lenin vaati säännönmukaista armeijaa. Muu ei riittäisi. Hänen kantansa voitti.
Kansankomissaaarien neuvosto käsitteli Työläis-talonpoikaisen puna-armeijan ja laivaston ( TTPA) perustamista kokouksissaan 28.1. ja 23.2. 18. Jälkimmäisestä tuli Puna-armeijan ja laivaston vuosipäivä.
Armeijaan otettiin vapaaehtoisina 18 vuotta ttäyttäneitä kaikkein valveutuneimpia työläisiä ja työtä tekeviä talonpoikia.
Puna-armeijan perustamista varten muodostettiin sotilasasiain yleisvenäläinen kollegio.
Perinteiset sotilasarvot ja kunniamerkit hylättiin. Yhteinen tunnus oli punainen rintatähti, jossa olivat aura ja vasara ristissä. Lisäksi päähineessä oli emalinen punatähti.
Samaan aikaan perustettiin myös nreuvostoilmavoimat osana puna-armeijaa.
uusi puna-armeija joutui jo perustamispäivänään eli 23.2.18. Trotski oli keskeyttänyt rauhanneuvottelut ja Saksa lähti etenemään.
Tilanne oli niin vaikea, että Brest-Litovskin ankara rauhansopimus oli allekirjoitettava. Muuten uhkasi tuho.
Johtoelimeksi perustettiin korkein sotaneuvosto, josa oli mm. entinen tsaarinkenraali. Sota-asiain kansankomissaariksi nimitettiin Lev Trotski.
Tilanne kuitenkin vain vaikeutui, sillä nyt länsimaatkin ryhtyivät puuttumaan Venäjän sisäisiin asioihin.
Saksan joukoilla oli siis koko Baltia hallussaan. Ne tunkeutuivat myös Ukrainaan, jonka kanssa oli tehty rauha 9.2. 18. Saksa tilasi avunpyynnön myös Suomesta. Venäläiset joukot poistuivat maaliskuussa, mutta silti saksalaiset nousivat maihin 6. huhtikuunta. Suomalainen retkikunta tunkeutui 21.3. 18 Venäjälle tarkoituksena vallata Viena. Täpärä tilanne oli myös Karjalan kannaksella, jossa Pietaria suojasi vain 2 000 miestä.
Eikä tämä mitään. Englannin joukot nousivat maihin Muurmanskiin jo 6.3. 18. Huhtikuussa saapuivat japanilaiset Vladivostokiin.
Kaiken tämän turvin ryhtyivät valkoiset kenraalit valmistelemaan sisällissotaa ja vanhan vallan palauttamista.
Bolsevikerilla oli todellinen tulikoe edessään.
olivat instituutio, joka sai puna-armeijassa monia tehtäväiä. Se oli valvonta-,kuri- ja puoluekasvatusorganisaatio.Tehtävänä oli myös komentajiston tukeminen.
Komissaareja oli jo joulukuussa -18 noin 7 000.
Leninin käskystä perustettiin 28.5. -18 myös rajavartiosto.
Samaan aikaan perustettiin sisäisen turvallisuuden joukot eli Tsheka. Lisäksi muodostettiin erityinen vastavakoiluelin, joka myöhemmin liitettiin Tshekaan.
Joukkojen perustamista varten muodostettiin sotakomissariaatin elimiä kaikille tasoille.Niitä oli lopulta noin 7 000.
Vapaaehtoinen puna-armeija oli huhtikuussa -18 vain vajaan 200 000 miehen vahvuoinen. Oli otettava käyttöön yleinen asevelvollisuus. Vahvuus kasvoi nyt nopeasti. Jo syksyllä se oli 800 000. Lenin asetti päämääräksi kolme miljoonaa. Se saavutettiin vuoden 1920 alussa. Kansalaissodan päättyessä vahvuus oli peräti 5,5 miljoonaa.
muun vanhan hapatuksen mukana poistettu. Pian kuitenkin huomattiin, että taistelevat sotilaat tarvitsivat näkyvää tunnustusta.
Niin perustettiin 16.9. 18 Punalipun kunniamerkki. Ensimmäinen annettiin aikanaan marsalkaksi nousevalle partisaanijohtaja Blücherille.
Merkkiä tehostettiin siten, että sen saaneelle voitiin myöntää kultainen miekka ja myöhemmin vielä kultainen Mauser-pistooli. Tällaiset sai mm. tunnettu ratsuväen komentaja Semjon Budjonnyi.
oma ongelmansa.B-L rauhan aikaan rintamilla oli 12 000 tykkiä ja yli 2,5 miljoonaa kivääriä. Näistä puna-armeijalla oli kesällä -18 3 000 tykkiä, 10 000 konekivääriä ja 1,3 miljoonaa kivääriä., Aseita tarvittiin suuret määrät lisää.
Sotatarvikkeita ryhdytiin kiiresti tuottamaan.Niitä saatiin myös sotasaaliiksi valkoisilta.
Ilmavoimilla oli kesällä -18 kaikkiaan 260 lentokonetta. Määrä nousi myöhemmin noin sadalla.