Kaksi lasta leikkii keskenään hiekkalaatikolla. Yksi ottaa leikkiveturin toisen kädestä, komauttaa sillä kaveriaan päähän ja kävelee tyynesti pois paikalta. Mennessään lapsi hymyilee, iloisena siitä, että sai veturin.
Lapsena jokainen meistä on enemmän tai vähemmän narsisti. Toisen huomioon ottaminen täytyy oppia, kuten haarukalla ja veitsellä syöminen.
Jos ihminen kasvaa, ja sama käyttäytymismalli jatkuu, puhutaan narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Veturi vain vaihtuu muihin asioihin. Mutta, miten pikkunarsistista tulee iso narsisti?
Narsistinen persoonallisuushäiriö
Häiriö muodostuu varhaisaikuisuudessa.
Taustalla voi olla geneettinen alttius tai lapsuudessa koettu trauma, esimerkiksi väkivalta.
Häiriölle ominaista ovat suuruuskuvitelmat, ihailun tarve ja empatian vähyys.
Narsismi-diagnoosin voi tehdä vain alan asiantuntija, esimerkiksi aiheeseen perehtynyt psykoterapeutti.
Useilla ihmisillä on narsistisia piirteitä, ilman että heillä on persoonallisuushäiriö.
Psykopaatti on narsistin äärimuoto.
Markus Lustig, 28, tutki Laurea-ammattikorkeakouluun tekemässään opinnäytetyössä, millä tavalla narsistit toimivat aikuisten hiekkalaatikolla eli töissä. Lustigin mukaan narsisteja syntyy kahden ääripään kasvatuksella.
– Jos lapsella on niin kutsuttu kylmä lapsuus eli hän ei saa lainkaan rakkautta, on vaara, että hänestä tule aikuisena narsisti.
Toinen ääripää on yhtä vaarallinen.
– Ylisuojelu ja pumpulissa kasvattaminen voi myös luoda itsekeskeisiä ja omahyväisiä aikuisia.
Nykyisin on muotia sanoa jonkun olevan narsisti. Tosiasiassa ihmisiä, joilla on narsistinen persoonallisuushäiriö, on vain noin prosentti aikuisväestöstä. Jos mukaan otetaan muut persoonallisuushäiriöt, joihin liittyy narsistisia piirteitä, luku nousee 7–15 prosenttiin.
– Narsisteja on ollut olemassa aina, eikä heidän määränsä ole välttämättä lisääntynyt, mutta keskustelu on, Lustig toteaa.
Narsisti on emotionaalisessa kehityksessään jumiutunut noin kaksivuotiaan tasolle. Toiset ihmiset ovat hänelle vain välineitä halujen toteuttamiseen. Työpaikalla narsistin ohjenuorana on ”hajota ja hallitse”.
– Narsistilla on usein oma hovi ja sitten mustalla listalla olevat henkilöt. Hän lähettää työyhteisöön ristiriitaisia viestejä.
Narsisti asettaa itsensä työpaikan sääntöjen yläpuolelle, koska kokee olevansa erityislaatuinen. Narsisti myös käyttää muita armottomasti hyväkseen. Hän ottaa mielellään kunnian hyvin tehdystä työstä, mutta ei haukkuja. Narsisti ei koskaan näe itsessään mitään vikaa, ja syyttää epäonnistumisista aina muita.
Nykyajan työkulttuurissa lievät narsistiset piirteet katsotaan jopa eduksi: usein puhutaan positiivisesta narsismista.
– Karsastan tätä termiä. Tällöin annetaan positiivinen leima asialle, jolle se ei kuulu. Mielummin puhuisin terveestä itsetunnosta, Lustig sanoo.
Silti narsistisia piirteitä löytyy lähes jokaiselta, ainakin tiukan paikan tullen. Se ei vielä tarkoita, että henkilöllä on narsistinen persoonallisuushäiriö. Jos henkilöllä on täydellinen narsistinen persoonallisuushäiriö, hän on harvoin töissä missään. He riitautuvat kaikkien kanssa.
– Narsistisilla työpaikkakiusaajilla on usein osadiagnoosi.
Jos työyhteisössä on narsistinen henkilö, on tärkeää, että koko työyhteisö sopii säännöt, joita myös narsisti pakotetaan noudattamaan.
– Sääntöjen lisäksi olisi hyvä pyrkiä siirtämään työntekijä tehtäviin, joissa hän joutuu kommunikoimaan muiden kanssa mahdollisimman vähän.
Aina tämä ei ole mahdollista, mutta silloin tärkeäksi nousevat säännöt.
– Jos narsisti tekee hyökkäyksiä, hänelle on sanottava suoraan, etten pitänyt tuosta. Narsistille on asetettava rajat, joita hän joko noudattaa tai vaihtaa työtä.
Lapsena jokainen meistä on enemmän tai vähemmän narsisti. Toisen huomioon ottaminen täytyy oppia, kuten haarukalla ja veitsellä syöminen.
Jos ihminen kasvaa, ja sama käyttäytymismalli jatkuu, puhutaan narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Veturi vain vaihtuu muihin asioihin. Mutta, miten pikkunarsistista tulee iso narsisti?
Narsistinen persoonallisuushäiriö
Häiriö muodostuu varhaisaikuisuudessa.
Taustalla voi olla geneettinen alttius tai lapsuudessa koettu trauma, esimerkiksi väkivalta.
Häiriölle ominaista ovat suuruuskuvitelmat, ihailun tarve ja empatian vähyys.
Narsismi-diagnoosin voi tehdä vain alan asiantuntija, esimerkiksi aiheeseen perehtynyt psykoterapeutti.
Useilla ihmisillä on narsistisia piirteitä, ilman että heillä on persoonallisuushäiriö.
Psykopaatti on narsistin äärimuoto.
Markus Lustig, 28, tutki Laurea-ammattikorkeakouluun tekemässään opinnäytetyössä, millä tavalla narsistit toimivat aikuisten hiekkalaatikolla eli töissä. Lustigin mukaan narsisteja syntyy kahden ääripään kasvatuksella.
– Jos lapsella on niin kutsuttu kylmä lapsuus eli hän ei saa lainkaan rakkautta, on vaara, että hänestä tule aikuisena narsisti.
Toinen ääripää on yhtä vaarallinen.
– Ylisuojelu ja pumpulissa kasvattaminen voi myös luoda itsekeskeisiä ja omahyväisiä aikuisia.
Nykyisin on muotia sanoa jonkun olevan narsisti. Tosiasiassa ihmisiä, joilla on narsistinen persoonallisuushäiriö, on vain noin prosentti aikuisväestöstä. Jos mukaan otetaan muut persoonallisuushäiriöt, joihin liittyy narsistisia piirteitä, luku nousee 7–15 prosenttiin.
– Narsisteja on ollut olemassa aina, eikä heidän määränsä ole välttämättä lisääntynyt, mutta keskustelu on, Lustig toteaa.
Narsisti on emotionaalisessa kehityksessään jumiutunut noin kaksivuotiaan tasolle. Toiset ihmiset ovat hänelle vain välineitä halujen toteuttamiseen. Työpaikalla narsistin ohjenuorana on ”hajota ja hallitse”.
– Narsistilla on usein oma hovi ja sitten mustalla listalla olevat henkilöt. Hän lähettää työyhteisöön ristiriitaisia viestejä.
Narsisti asettaa itsensä työpaikan sääntöjen yläpuolelle, koska kokee olevansa erityislaatuinen. Narsisti myös käyttää muita armottomasti hyväkseen. Hän ottaa mielellään kunnian hyvin tehdystä työstä, mutta ei haukkuja. Narsisti ei koskaan näe itsessään mitään vikaa, ja syyttää epäonnistumisista aina muita.
Nykyajan työkulttuurissa lievät narsistiset piirteet katsotaan jopa eduksi: usein puhutaan positiivisesta narsismista.
– Karsastan tätä termiä. Tällöin annetaan positiivinen leima asialle, jolle se ei kuulu. Mielummin puhuisin terveestä itsetunnosta, Lustig sanoo.
Silti narsistisia piirteitä löytyy lähes jokaiselta, ainakin tiukan paikan tullen. Se ei vielä tarkoita, että henkilöllä on narsistinen persoonallisuushäiriö. Jos henkilöllä on täydellinen narsistinen persoonallisuushäiriö, hän on harvoin töissä missään. He riitautuvat kaikkien kanssa.
– Narsistisilla työpaikkakiusaajilla on usein osadiagnoosi.
Jos työyhteisössä on narsistinen henkilö, on tärkeää, että koko työyhteisö sopii säännöt, joita myös narsisti pakotetaan noudattamaan.
– Sääntöjen lisäksi olisi hyvä pyrkiä siirtämään työntekijä tehtäviin, joissa hän joutuu kommunikoimaan muiden kanssa mahdollisimman vähän.
Aina tämä ei ole mahdollista, mutta silloin tärkeäksi nousevat säännöt.
– Jos narsisti tekee hyökkäyksiä, hänelle on sanottava suoraan, etten pitänyt tuosta. Narsistille on asetettava rajat, joita hän joko noudattaa tai vaihtaa työtä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.