Ajanvietettä osaajille

Vai kevenisikö keskinäinen kontakti niin paljon että siinä olisi luistoa ennen irtoamista ?

Että potentiaalienergia muuttuu liike- ja pyörintäenergiaksi.
Kuula vierii luistamatta n. 5.7 asteen kohdalle, josta alkaa luistaa ja kitkavoima on painovoimakomponentin ja keskihakuvoiman erotus jne.

Toihan edellyttää, että se ei luistaisi matkan aikana, mutta luistaahan se ja luistokohdan pitäisi saada yhteydestä Fu=myy*N , ja sainkin siitä kulmaksi, jossa luisto alkaa 15,64 astetta. Tässä on nyt kyllä ollut jo liikaakin tätä ajanvietettä, enkä tästä edes eteenpäin pääsekään, kitkatyön laskeminen ja rotaatioenergian muuttuminen ovat ainakin hämärän peitossa

Tässä pitää varmaan kiivetä tyvestä puuhun, eli lähteä lopusta alkuun, mutta en pääse eteenpäin
http://aijaa.com/cFp1t7

aeija kirjoitti:

Tässä pitää varmaan kiivetä tyvestä puuhun, eli lähteä lopusta alkuun, mutta en pääse eteenpäin
http://aijaa.com/cFp1t7

Lue lisää

korjataan: vieriminen alkaa kun v1=wo*R, eikä 2R. Kitkatyön lausekkeessa 2R

aeija kirjoitti:

korjataan: vieriminen alkaa kun v1=wo*R, eikä 2R. Kitkatyön lausekkeessa 2R

Juu..

Noin se menee, potentiaalienergia muuttuu liike-energiaksi ja pyörintä- ym energiaksi.

Pisteeseen jossa luisto alkaa (n.5.7 ast), kuulan pyörintään sitoutunut energia on (kai) 0.2*m*u^2 (u=pyörinnän kehänopeus , w*r, joka on suhteessa kuulan nopeuteen) joten pyörintäenergia pitäisi selvitä ko pisteeseen asti.

Tästä eteenpäin energiaa kuluu kitkaan, ja se, muuttuuko se lämmöksi vai pyörintäenergiaksi on toisarvoista, vain sen suuruus on pois liike-energiasta.
Kitkavoiman saat kulman ja nopeuden funktiona, ( dE = µ*m (g cos(ß)-v^2 /r) r dß ja irtoamiskohta on siinä kun kitkavoima on 0.

Ikävää, että en saanut selvää em.esityksestäsi , mutta aikaisemman perusteella uskoisin että selviät noilla tiedoillakin.

Aloittaja. kirjoitti:

Juu..

Noin se menee, potentiaalienergia muuttuu liike-energiaksi ja pyörintä- ym energiaksi.

Pisteeseen jossa luisto alkaa (n.5.7 ast), kuulan pyörintään sitoutunut energia on (kai) 0.2*m*u^2 (u=pyörinnän kehänopeus , w*r, joka on suhteessa kuulan nopeuteen) joten pyörintäenergia pitäisi selvitä ko pisteeseen asti.

Tästä eteenpäin energiaa kuluu kitkaan, ja se, muuttuuko se lämmöksi vai pyörintäenergiaksi on toisarvoista, vain sen suuruus on pois liike-energiasta.
Kitkavoiman saat kulman ja nopeuden funktiona, ( dE = µ*m (g cos(ß)-v^2 /r) r dß ja irtoamiskohta on siinä kun kitkavoima on 0.

Ikävää, että en saanut selvää em.esityksestäsi , mutta aikaisemman perusteella uskoisin että selviät noilla tiedoillakin.

Lue lisää

Se miksen pääse tästä oikein mihinkään on tuo mystinen 5.7 astetta, eli luiston alku.
Minä kun yritän laskea sitä, niin tulee aina jotain muuta, esim.
http://aijaa.com/w412Nn
Mikä tässä nyt mättää?

Minullahan tuo vastaava ehto (eri kulma ?) on:

µ*N > Fu (Fu on kitkavoima vierimisessä)


µ(17/7cos(φ)-10/7cos(φ)) > 2/7sin(φ), se on tuossa viimeisessä paperissa niin laskettu.
Mukana on siis myöskin keskipakovoimasta aiheutuva normaalivoiman heikkenemä.

Jos ei vierimisessä ympyräradalla ole keskipakovoimaa, niin sitten varmaan tuleekin tuo 5.7,( en enää sitä ala tarkistaa), mutta minun järkeni mukaan se on otettava laskuun mukaan ja laskettava ylemmän kuulan massakeskipisteen radan mukaan, siksi minulla on keskipakovoiman säteenä 2R.

aeija kirjoitti:

Minullahan tuo vastaava ehto (eri kulma ?) on:

µ*N > Fu (Fu on kitkavoima vierimisessä)


µ(17/7cos(φ)-10/7cos(φ)) > 2/7sin(φ), se on tuossa viimeisessä paperissa niin laskettu.
Mukana on siis myöskin keskipakovoimasta aiheutuva normaalivoiman heikkenemä.

Jos ei vierimisessä ympyräradalla ole keskipakovoimaa, niin sitten varmaan tuleekin tuo 5.7,( en enää sitä ala tarkistaa), mutta minun järkeni mukaan se on otettava laskuun mukaan ja laskettava ylemmän kuulan massakeskipisteen radan mukaan, siksi minulla on keskipakovoiman säteenä 2R.

Lue lisää

Näyttäisi, ettei tuossa 5.7 astetta kulmaan päätyvässä ole käytetty vierimisen yhtälöitä ollenkaan.. Nehän ovat:

I*alfa =M= Fu*R (tässä tapauksessa)
ma= kuulaan vaikuttavien voimien summa
a= kulmakiihtyvyys*R

Fu on kitkavoima vierimisessä, joka ei ole myy*N.

Tarvittava kitkakerroin vierimiseen on Fu/N, sitä suuremmalla kitkakertoimella vierii, pienemmällä luistaa.
Näitä käytin ja yritin ympätä normaalivoiman N laskemiseen myös keskipakovoiman, johonymppäämiseen tarvitsin energiaperiaatteella saatavaa nopeutta v luistokohdassa.
Aika lailla vaikeamman kautta minä olen tätä vierittänyt

aeija kirjoitti:

Näyttäisi, ettei tuossa 5.7 astetta kulmaan päätyvässä ole käytetty vierimisen yhtälöitä ollenkaan.. Nehän ovat:

I*alfa =M= Fu*R (tässä tapauksessa)
ma= kuulaan vaikuttavien voimien summa
a= kulmakiihtyvyys*R

Fu on kitkavoima vierimisessä, joka ei ole myy*N.

Tarvittava kitkakerroin vierimiseen on Fu/N, sitä suuremmalla kitkakertoimella vierii, pienemmällä luistaa.
Näitä käytin ja yritin ympätä normaalivoiman N laskemiseen myös keskipakovoiman, johonymppäämiseen tarvitsin energiaperiaatteella saatavaa nopeutta v luistokohdassa.
Aika lailla vaikeamman kautta minä olen tätä vierittänyt

Lue lisää

Siis tästä lähdetään:

"
zsexdrcft
14.10.2012 14:12

Pitää kai olettaa samansäteiset kuulat, sillä liike-energia ja pyörimisenergia riippuvat eri tavoin pallon säteestä Tuo kitka tarkoittaa kai liukukitkaa, eli vierimiskitkaa ei ole.
"
>>>

W = mg(1-cos(ß))
E1 = mv^2 /2
E2 = mv^2 / 20.
mgsin(ß) = µ (mgcos(ß)-mv^2)

Kulma ß on se n. 5.7 ast (tarkka arvo taitaa olla 5.661 ), jonka jälkeen kosketus kuulien välillä alkaa luistaa.

Kerrataan vielä kirjoitti:

Siis tästä lähdetään:

"
zsexdrcft
14.10.2012 14:12

Pitää kai olettaa samansäteiset kuulat, sillä liike-energia ja pyörimisenergia riippuvat eri tavoin pallon säteestä Tuo kitka tarkoittaa kai liukukitkaa, eli vierimiskitkaa ei ole.
"
>>>

W = mg(1-cos(ß))
E1 = mv^2 /2
E2 = mv^2 / 20.
mgsin(ß) = µ (mgcos(ß)-mv^2)

Kulma ß on se n. 5.7 ast (tarkka arvo taitaa olla 5.661 ), jonka jälkeen kosketus kuulien välillä alkaa luistaa.

Lue lisää

Joo minä en ole siirtynyt vielä edes koko energiapuolelle, koska luiston alkukohta on vielä hakusessa. Ei se ainakaan tuo 5.7 astetta ole, toistaiseksi olen sitä mieltä, että se on 18 astetta.

aeija kirjoitti:

Joo minä en ole siirtynyt vielä edes koko energiapuolelle, koska luiston alkukohta on vielä hakusessa. Ei se ainakaan tuo 5.7 astetta ole, toistaiseksi olen sitä mieltä, että se on 18 astetta.

Lue lisää

Että kyseessä on yksinkertainen muunnosvirhe.

Voiman suunta pitäisi olla suunnilleen sama kuin kitkakerroin, joka tässä on 0.1, likimain = tan(5.7ast) = " rad /10"

Olet päätynyt jostain syystä tulokseen pii / 10 ? ?

aeija kirjoitti:

Joo minä en ole siirtynyt vielä edes koko energiapuolelle, koska luiston alkukohta on vielä hakusessa. Ei se ainakaan tuo 5.7 astetta ole, toistaiseksi olen sitä mieltä, että se on 18 astetta.

Lue lisää

No nyt kun ollaan energioitakin väännetty ja vieritetty, niin sellaisella olettamuksella, että kitkatyö luistossa =rotaatioenergia luiston alkamiskohdassa =rotaatioenergia irtoamiskohdassa päästiin siihen lopputulokseen, että ei irtoa ennen kuin melkein siellä vaaterissa. Kitkatyötäkään ei integroi ainakaan helposti, koska normaalivoiman lausekkeessa oleva v^2 ei ole vakio, vaan riippuu myös kulmasta.
Olikin tehtävä, jota ei pysty ratkaisemaan ja tästä opin ainakin sen, että jos jotakin tehtävää ei netistä ennestään löydy, niin ei sitä ole mahdollistakaan ratkaista.

aeija kirjoitti:

No nyt kun ollaan energioitakin väännetty ja vieritetty, niin sellaisella olettamuksella, että kitkatyö luistossa =rotaatioenergia luiston alkamiskohdassa =rotaatioenergia irtoamiskohdassa päästiin siihen lopputulokseen, että ei irtoa ennen kuin melkein siellä vaaterissa. Kitkatyötäkään ei integroi ainakaan helposti, koska normaalivoiman lausekkeessa oleva v^2 ei ole vakio, vaan riippuu myös kulmasta.
Olikin tehtävä, jota ei pysty ratkaisemaan ja tästä opin ainakin sen, että jos jotakin tehtävää ei netistä ennestään löydy, niin ei sitä ole mahdollistakaan ratkaista.

Lue lisää

Et kai sentään halua esittää, että jos kahden kuulan välinen liikekitka tunnetaan, niin päällekkäin olevien kuulien irtoamiskohta ei ole laskennallisesti määritettävissä ? ?

Ohoh ! kirjoitti:

Et kai sentään halua esittää, että jos kahden kuulan välinen liikekitka tunnetaan, niin päällekkäin olevien kuulien irtoamiskohta ei ole laskennallisesti määritettävissä ? ?

Lue lisää

Se mitä haluan on ratkaisu tähän tehtävään, ja lisäksi joku voisi suorittaa vielä tuon liukutyön lausekkeen integroinnin liukumisen alkamiskohdasta irtoamiskohtaan.

Energiayhtälössä on kolme tuntematonta: Kitkatyö, rotaatioenergia lopussa ja irtoamiskulma, siis yhdessä yhtälössä. Vaikka tuon kitkatyön saisikin integroitua jää silti vielä kaksi tuntematonta yhteen yhtälöön.
Jos yrittää Newton II:lla tulee semmoinen differentiaaliyhtälö, ettei ratkea tällä järjellä.

Se on totta, että provokaatio se äskeinen kommentti oli, niin kuin tämäkin.

Se liukumisen alkamiskohtakin on vielä selvittämättä, vaikka sillä nyt paljon merkitystä lopputuloksen kannalta ole .Tai ei se minulle ole selvittämättä, jos kerran kuula vierii, niin vierimisen yhtälöitä silloin käytetään, ja niillä tulee 17 astetta.
(Minun laskuissani on normaaalikiihtyvyyden säde väärin, sen pitää olla radan säde R, eikä massakeskipisteen etäisyys pyörimiskeskiöstä)

aeija kirjoitti:

Se mitä haluan on ratkaisu tähän tehtävään, ja lisäksi joku voisi suorittaa vielä tuon liukutyön lausekkeen integroinnin liukumisen alkamiskohdasta irtoamiskohtaan.

Energiayhtälössä on kolme tuntematonta: Kitkatyö, rotaatioenergia lopussa ja irtoamiskulma, siis yhdessä yhtälössä. Vaikka tuon kitkatyön saisikin integroitua jää silti vielä kaksi tuntematonta yhteen yhtälöön.
Jos yrittää Newton II:lla tulee semmoinen differentiaaliyhtälö, ettei ratkea tällä järjellä.

Se on totta, että provokaatio se äskeinen kommentti oli, niin kuin tämäkin.

Se liukumisen alkamiskohtakin on vielä selvittämättä, vaikka sillä nyt paljon merkitystä lopputuloksen kannalta ole .Tai ei se minulle ole selvittämättä, jos kerran kuula vierii, niin vierimisen yhtälöitä silloin käytetään, ja niillä tulee 17 astetta.
(Minun laskuissani on normaaalikiihtyvyyden säde väärin, sen pitää olla radan säde R, eikä massakeskipisteen etäisyys pyörimiskeskiöstä)

Lue lisää

http://aijaa.com/erd7SW
tommonen jäi lopputulokseksi viikon vierittelystä

aeija kirjoitti:

http://aijaa.com/erd7SW
tommonen jäi lopputulokseksi viikon vierittelystä

Ja nyt kahden viikon päästä, kun annoin liian helposti periksi sen differentiaaliyhtälön kanssa:

http://aijaa.com/c0AJ0F

tossa on noita Wolframeja

http://www.wolframalpha.com/input/?i=y`-y/10=a*sin(x)/y-(a*cos(x)/(10y))

http://www.wolframalpha.com/input/?i=49.8*2.718^(x/5)-15sinx-75cosx=0

aeija kirjoitti:

Ja nyt kahden viikon päästä, kun annoin liian helposti periksi sen differentiaaliyhtälön kanssa:

http://aijaa.com/c0AJ0F

tossa on noita Wolframeja

http://www.wolframalpha.com/input/?i=y`-y/10=a*sin(x)/y-(a*cos(x)/(10y))

http://www.wolframalpha.com/input/?i=49.8*2.718^(x/5)-15sinx-75cosx=0

Lue lisää

Nyt kun tuolle ympyräliikkeen kulmanopeudelle on kulmasta riippuva lauseke saadaan se kitkatyökin integroitua, ja siitä tulee noin 0,034mgR, ja lisäksi saadaan sille kuulan rotaatioenergiallekin arvo noin 0,052mgR. Kun se luiston alkaessa oli 0,028mgR, niin se melkein kaksinkertaistuu ja kuulan kulmanopeus keskipisteensä ympäri melkein 1,4 kertaistuu. Ainakin näin laskien....
Siinä likiarvojutskassa sen kolmion ala vastasi noin 0,024mgR , eli vähän alakanttiin arvattu, ja lisäksi Wrot oli arvattu täysin metsään..

No niin , Kiitos vaan linkistä ! saadaan tämäkin pois päiväjärjestyksestä. Mikäli minä tuosta jotain ymmärsin, niin oikea vastaus on koko lailla tuolla samoilla lukemilla kuin minunkin likimääräinen arvioni.
Tommoista differentiaaliyhtälöäkin (22) pyörittelin, mutten siitäkään mihinkään päässyt, eikä tietenkään ihme. Senkin ymmärsin, että vierinnässä käytetään lepokitkaa ja liukuvaiheessa jotain muuta kitkakerrointa.
Wrot muuttuminen ei kyllä vieläkään tällä vajavaisella englannin taidollani auennut.
Täytyy sanakirjan ja ajan kanssa lukea, onhan tässä jo viikko muutenkin mennyt ,