Ruummillinen kuolema

Lisää kuolemasta

Hei !

Arvoisa Emppu E.

Olen hiukan eri mieltä sielujen olemassa olosta tuonelassa.

Mitä jos katoisit mitä olen kirjoittanut, mutta Raamattua pitää lukea, meillä näyttää olevan samanlainen tyyli kirjoittaa, eli Raamattua luetaan.

Tässä: http://jarinhotelli.blogspot.com/search/label/14.6

yst. t. Jari Laurila

On siis kolme kuolemaa
- hengellinen
- ruumiillinen
- iankaikkinen

Minä olen jo kokenut ensimmäisen eli hengellisen kuoleman.
Synti petti minut ja minä kuolin.
Mutta minut, joka olin kuollut synteihini,
on sittemmin myös tehty Eläväksi Hengessä.
Synnyin uudesti ylhäältä Hengestä.

Ne, jotka ovat hengellisesti kuolleita,
eivätkä ole vielä syntyneet uudesti ylhäältä Hengestä,
ovat jo tuossa viimeksi mainitussa kuoleman tilassa.
Mutta niin kauan kuin he eivät ole kokeneet ruumiillista kuolemaa,
heidät voidaan siirtää tuosta iankaikkisen kuoleman tilasta
iankaikkiseen elämään.

Mutta kaikki tulevat kokemaan ruumiillisen kuoleman.
Ja myös ruumiin ylösnousemisen.

Tosin joidenkin kohdalla tuo
ruumiin muuttuminen ylösnousemusruumiiksi
tapahtuu atomisekunnissa. Siis niiden, jotka ovat vielä elossa,
kun Jeesus tulee tuuliin ja pilviin ja noutaa omansa eli Morsiamensa
Isänsä kotiin valmistamiin asuinsijoihin.

Jos uskoisin..
- että iankaikkinen elämä olisi mahdollista ulkopuolella Jumalan vanhurskauden,
- että syntinen elämämme kaikissa tapauksissa olisi kuolematon...

Silloinhan minulle ei jäisi muuta vaihtohtoa kuin uskoa joko jokaisen pelastukseen tai että osa joutuisi elämään syntisyydessään iankaikkisesti Jumalan valtakunnan ulkopuolella.

Silloin uskoisin niiden tavoin jotka uskovat, että kuolema ei oikeastaan ole kuolema - ei ainakaan aina - vaan tarkoittaa ihmisen kohdalla vain hengellista rappeutumista .. ja mihin muuhun voisinkaan (kuolemattomana) uskoa, jossainhan se syntinen "kuollut” elämäkin olisi vietettävä.

On siis erittäin tärkeää, että minulla on perusteltu ja selvä raamatullinen-näkemys tässä asiasa.

Raamatun pelastus sanomahan tuli tarpeelliseksi siksi että ihminen päätti tehdä oman tahtonsa mukaan - Jumalan varoituksista huolimatta.

Sitä kutsutaan syntiinlankeemukseksi - mutta se mitä itse asiassa tapahtui oli että ihminen valitsi pois Jumalan - ihminen päätti että Jumalan varoitus kuolemasta ei ole luotettava ja valitsi uskoa enemmän Jumalan vastustajan väitteeseen – joka kumosi Jumalan varoittavat sanat ”kuoleman vaarasta”.

Raamattu:
Herra Jumala istutti puutarhan itään, Eedeniin, ja sinne hän ASETTI ihmisen, jonka oli tehnyt...
Herra Jumala ASETTI ihmisen Eedenin puutarhaan VILJELEMÄÄN ja VARJELEMAAN sitä.
(varjelemaan tarkoittaa, että oli olemassa vaaroja)
Herra Jumala sanoi ihmiselle:
"Saat vapaasti syödä puutarhan KAIKISTA puista... (mutta varoitti ihmistä): Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö, sillä sinä päivänä, jona siitä syöt, olet ”kuoleman oma”.

On siis selvää että myös kuoleman vaara oli olemassa – sillä eihän Jumala muuten olisi ihmistä kuolemasta varoittanut.

Kysymys: Voisiko Jumala tarkoittaa kuolemalla jotain muuta kuin kuolemaa – sanoessaan olet ”kuoleman oma”? Esimerkiksi iankaikkista elämää ..erossa Hänestä?

Ei, sillä Jumala sanoi ”olet kuoleman oma” – sitä juuri varoitus tarkoitti – olet ilman iankaikkista elämää.

Käärme oli kavalin kaikista eläimistä, jotka Herra Jumala oli luonut.
Se sanoi naiselle: "Onko Jumala todella sanonut: 'Te ette saa syödä MISTÄÄN puutarhan puusta'?"

(Mikä vastakohta Jumalan sanoille: Saat vapaasti syödä puutarhan KAIKISTA puista).

Nainen vastasi käärmeelle: "Kyllä me saamme syödä puutarhan puiden hedelmiä. Vain siitä puusta, joka on keskellä paratiisia, Jumala on sanonut: Älkää syökö sen hedelmiä, älkää edes koskeko niihin, ettette kuolisi.

(Eeva oli ymmärtänyt aivan oikein Jumalan varoituksen)

Silloin käärme sanoi naiselle: "Ei, ette te kuole. Mutta Jumala tietää, että niin pian kuin te syötte siitä, teidän silmänne avautuvat ja teistä tulee Jumalan kaltaisia, niin että tiedätte kaiken, sekä hyvän että pahan."

Mieti: Jumala sanoi että "olet kuoleman oma" ja ja ihminen uskoi sen, mutta käärme tuli ja muutti ihmisen käsityksen .. ja sai siis ihmisen tekemään tahtonsa mukaan .. se on luopumaan Jumalan ohjauksesta elämässään.

Kumman sanaan uskomme tänään - Ihmisen Luojan tai saatanan, se antaa todellisuudessa meille sen maaperän jolle me rakennamme uskomme. Se ratkaisee sen kuinka luemme ja tulkitsemme ”koko Raamatun sanoman” ja siten se muuttaa periaatteessa KOKO USKOMME SISÄLLÖN, koska - jos uskon Jumalan sanoihin rakentuu minun ”elämäni pysyvyys” uskoni mukaan vain Jumalan tahdon varaan.

Jos uskon käärmeen sanaan, että elämäni jo on iankaikkinen, silloin kysymys on uskoni mukaan minulle vain missä sen vietän: taivaassa vai helvetissä?

On myös selvä (kiistaton asia), että valintamme paljastaa myös sen, että minkälaiseen Jumalaan me uskomme.

Olisiko se mahdollista uskoa ”rakastavaan, mutta samalla luomaansa elämää ikuisesti piinaavaan” Jumalaan.

Ajatus on jo sellaisenaan niin ristiriitainen, että se ei ole mahdollista. Jumala kyllä voi rangaista ja kurittaa jopa tuhota luomaansa elämää, ja tekeekin mutta aina tarkoituksella. Ikuisella piinalla ei olisi mitään tarkoitusta, miksi piinata luotujaan ikuisesti. Sellainen EI OLE minun Jumalani..

Minulle on 100% selvä asia, että usko syntisen kuolemattomuuteen ja sitä lähes automaattisesti seuraavaan ”ikuiseen piinaan” perustuu Jumalan vastustajan ”käärmeen” valheeseen.

Sanoisin sille joka on valinnut väärin ja uskonut käärmeen valheenseen ja luulee olevansa kuolematon erossa Jumalastakin, että ei ole liian myöhäistä Eevan tavoin tunnustaa: ”käärme petti minut” .. ja sen jälkeen palata Jumalan tahdon oppilaaksi tietäen, että vain siinä voi iankaikkinen elämä olla mahdollista.

alex

Ps. oli liian paljoin kirjoitusvirheitä tuossa ensi.. joten uusin sen ..

Emppu, hyvin tietoisena, että on olemassa vain yksi Jumala .. ja Jumaluus ..

Kysyisin kuitenkin: Ollaanko samaa mieltä siitä, että meidän uskomme Jumala (siis jos ajattelemme Jumalan sinun ja minun uskon mukaan) - ei voi olla sama Jumala.?

- Minun uskoni Jumala on AINOA jolla on kuolemattomuus itsessään, se tarkoittaa että vain Jumalan vanhurskaudessa voi mikään elämä säilyä. Synnin palkka eli seuraus on ekämän loppu - eli kuolema. Minulle kuolema tarkoittaa aina elämän loppua. Minulle sielu tarkoittaa elävää olentoa. Jumala loi ihmisen tomusta ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen ja niin ihmisestä tuli elävä olento (eli sielu) .

- Sinun uskosi Jumala ei ole ainoa jolla on kuolemattomuus - vaan myös ihminen jonka Jumala loi (tai ihmisellä jonka Jumala loi) on uskosi mukaan kuolematon sielu. Kuolema sinulle on "synti" .. ei elämän loppu.. ja sielu siis sielu jotain mikä erkanee ihmisestä kun hän kuolee.
---------

- Minun uskoni mukaan jokainen joka ei pääse Jumalan yhteyteen - on vailla iankaikkista elämää - mikä tarkoittaa he kuolevat kerran lopullisesti eikä heitä enää ole.

Sinulle niiden sielut jotka eivät pelastu joutuvat helvettiin ikuisiksi ajoiksi, jossa heitä kidutetaan "tulessa".

-----------
Minun uskoni mukaan Jumalan Poika kuoli - lakkasi elämästä - mutta Jumala herätti hänet kuolemasta > elämään kolmantena päivänä. Vaikka Jeesus kuoli, niin ei se Jumaluus joka On Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen luonnollisesti kuollut tai muuttunut miksikään. Jeesus palasi siihen Jumaluuteen (Jumalan vanhurkauteen) kuolleisa ylösnousemuksensa jälkeen ..

Sinun uskosi mukaan Jeesuksen ruumis kuoli, mutta hänen kuolematon sielunsa sielunsa astui alas tuonelaan.. ja ylös nousemus tarkoittaa sinulle ruumiin ylösnousemusta.
------------

Minun Jumalalleni on ikuisen piinan ajatuskin kauhistus joka ei ole Hänen mieleensä tullut..

Sinun uskosi Jumalalle se on ?? - niin mikä se on ??
Jonkinlainen välttämätön paha? tai mikä - tai rankaiseeko hän jo syntymästään vajavaisia luomuksiaan piinaamalla heitä ikuisesti?

----------------

Oletko samaa mieltä siitä että näin on ? Jos et ole niin kerrohan miten itse näet asian.


alex