Aivojen suhteellinen koko ei toimikaan älykkyyden mittarina. Mitäs evo siihen sanoo?
http://www.sciencedaily.com/releases/2012/10/121015152005.htm
http://www.sciencedaily.com/releases/2012/10/121015152005.htm
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Siitä perustelusta valehtelemisessa Molokki on täällä tullut kuuluisaksi.
Hän piti aikoinaan tiukasti kiinni fossiilien aivotilavuuksista älykkyysmittarina.
Eikä hän myöntänyt valehteluaan koskaan anteeksi pyyntöjen kera.
Sanoo, että uutinen ei mitenkään kumoa evoluutioteoriaa.
Mutta minkäslaista tukea kyseinen artikkeli antaa kreationistisille käsityksille?
"Aivojen suhteellinen koko ei toimikaan älykkyyden mittarina."
Eihän tuossa artikkelissa noin väitetä vaan:
"Crucially, researchers have found that the most significant factor in determining relative brain size is often evolutionary pressure on body size, and not brain size."
eli: erot aivojen suhteellisessa koossa selittyvät usein ruumiin kokoon kohdistuvalla valinnalla eivätkä aivojen kokoon kohdistuvalla valinnalla.
"As a result, small bats were able to evolve improved flying maneuvrability while maintaining the brainpower to handle foraging in cluttered environments. "
Rofl. Mikään ei todista että lepakkojen lentokyky olisi parantunut olennaisesti sitten muinaisten aikojen. Aivan käsittämätön oletus jota ei voida kuitenkaan osoittaa mitenkään todeksi, ja massat uskoo.
Meinaatko, että tämä kaveri lensi yhtä hyvin kuin nykyiset lepakot?
http://www.amnh.org/science/papers/bat_fossil.php
Jos tarkoitat "evolla" evoluutioteoriaa kehittäviä tieteilijöitä, niin hehän tuossa artikkelissa "sanovat", eivätkä suinkaan siten kuin avauksesi. Luepa tarkemmin, jos osaat.
Että eläin olisi älykäs, se tarvitsee suuren suhteellisen aivokoon; tästä ei ole poikkeusta. Päinvastainen ei aina pidä paikkaansa, koska aivoja voidaan käyttää muihinkin mutkikkaisiin tehtäviin kuin ihmisen kaltaiseen älykkyyteen. Asiana tämä ei ole tieteelle uusi, artikkelin kirjoittajat ovat löytäneet siihen uudenlaisen näkökulman.
Kretut odottavat kuin kuuta nousevaa, että tieteen jatkuva ja vääjäämätön edistyminen toisi esille jotain konkreettista kreationismin tueksi ja evoluutioteoriaa vastaan.
Vaan ei se tuo, eikä tuonut tässäkään.
Harvalukuisten kretutiedemiesten omat "tutkimukset" kretujen "tutkimuslaitoksissa" taas ovat tarkoitushakuisuuksissaan ja todisteiden valikoinneissaan niin koomisia, että jopa palstakretut ovat lakanneet niitä esittelemästä.
" Mitäs evo siihen sanoo?"
No tämä evo sanoo, että Anne 9v. voisi odottaa vielä muutaman vuoden, jotta kykenisi ymmärtämään lukemaansa.
Iso pää ja vähän järkee.
Pieness' pääss' ei senkään vertoo.
Aivojen koko keskusteluun vielä sen verran että myös se mihin eläin käyttää aivojana, vaikuttaa älykkyyteen. Eli jos eläimellä on herkkä kuulo taikka hajuaisti, laji tarvitsee paljon aivokapasiteettiä saadun informaation prosessoimiseen, hyödyntämiseen. Eli laji nimeltä ihminen on huonokuuloinen, huono hajuaisti eikä makuaistissakaan ole kehumista, näköaistin ollessa ainut tehokas aisti, ja eläinlajin ravinnon saannissa ei ole ongelmia, näinollen lajin evoluutioon ja energiasyöpön aivokapasiteetin kasvamiseen ei ole ollut estettä, vaan ennemminkin valintapaine on suosinut luovuutta, älykkyyttä, on näinollen johtanut älykkyyden kehittymisen sellaiseen suuntaan sellaisella tavalla joka on tällähetkellä tämänkaltainen.
Äärimmäinen esimerkki taitaa olla vesinokkaeläin, joka käyttää suurimman osan aivokapasiteetistaan nokkansa sähkökenttäaistin signaalinkäsittelyyn.
Oletkos kiireiltäsi ja sekoiluiltasi vielä ennättänyt laskea simpanssien, bonobojen, gorillojen, orankien, siamangien ja gibbonien häntien yhteisen lukumäärän, neiti "Kaikilla eläimillä on häntä, apinoilla on häntä. Jos ihmiset ovat polveutuneet apinoista, niin miksi ihmisillä ei ole häntää"?