Auringonlaskun nopeus?

Laskee,

Määritellään auringonlaskun kestoksi aika siitä kun auringon alareuna maanpinnalata katsottuna optisesti leikkaa horisontin, siihen kunnes sen yläreuna painuu horisontin alle. Kysymys: Mikä on auringonlaskun nopeus tiettyyn vuodenaikaan milläkin leveysasteella?

Tuntuisi että nopeimmillaan se on päiväntasaajalla, mutta milloin ei ole aivan selvä. Hitaimmillaan on selvästikin päiväntasausten aikaan navoilla, jolloin aurinko ainakin periaatteessa näyttää kiertävän horisontissa vuorokauden ympäri.

Mutta miten lasketaan milloin se on nopeimmillaan tai hitaimmillaan esimerkiksi 60,2 leveysasteella?

6

525

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mää oon noppia

      Arvaan että tuolla tavalla määritelty auringonlasku on nopein päiväntasaajalla kevät- tai syyspäiväntasauksessa kun Auringon deklinaatio on nolla ja se siten laskee kohtisuoraan.

      Aurinko on maata lähimmillään tammikuun lopulla joten syyspäiväntasauksessa Aurinko lienee kauempana kuin kevätpäiväntasauksessa. Maan pyöriessä vakionopeudella Aurinko laskee ilmeisesti nopeammin silloin kun se näkyy pienempänä.

      Ilman lämpötila ja kosteus voivat myös vaikuttaa asiaan.

    • sunon palvoja

      Likimääräisen tuloksen voisi ehkä laskea näitä suuntaviittoja käyttäen.

      Auringon kulmahalkaisja on noin puoli astetta eli Aurinko näkyy meille ½° kulmassa . Maapallo pyörähtää noin 15 astetta tunnissa, eli aste neljässä minuutissa. Jos Aurinko siis painuu kohtisuoraan horisonttiin, niin puolen asteen suuruisen kulman pyörähtämiseen kuluu aikaa noin 2 minuuttia. (mm. refraktio unohtaen)

      Auringon deklinaatio vaihtelee noin välillä -23,44° ... 23,44°. Auringon deklinaation ja paikkakunnan maantieteellisen leveyden (eli latitudin) avulla voidaan laskea kulma jossa Aurinko (sen keskipiste) painuu horisontin alle. Tämä kulma huomioiden voidaan laskea likimäärin paljonko aika näiden tekijöiden vaikutuksesta pitenee tuohon edellä laskettuun minimiarvoon 2 minuuttia nähden.

      En muista kaavaa, mutta jos olet oikeasti kiinnostunut niin löydät varmaankin mainitun kulman laskukaavan alan lähdekirjallisuudesta. Olisinko nähnyt sen jossakin Peter Dueffett-Smith:in kirjassa?

    • karkea tyyppi

      Karkeasti se kulma jossa Aurinko nousee horisontin yläpuolelle (tai laskee horisontin alapuolelle) on maantieteellisen leveyden komplementtikulma. Täsmällisemmin tämä pätee vai jos Auringon deklinaatio on nolla, eli kevät- ja syyspäiväntasauksessa.

      Jos siis latitudi on 60°N niin Aurinko nousee noin 90° - 60° = 30° kulmassa. Karkeasti ajan pidennys edellä perusteltuun minimiarvoon 2 aikaminuuttia nähden saadaan jakamalla latitudin komplementtikulman sinillä. 60° leveydellä aika on siis noin 2m / sin(30°) = 2m / 0,5 = 4 minuuttia eli kaksinkertainen päiväntasaajaan nähden (deklinaatiolla nolla).

      Deklinaatio kuitenkin jonkin verran vaikuttaa asiaan, jonka ymmärtää parhaiten ajattelemalla esim. maantieteellistä leveyttä 68°N jossa Aurinko voi nousta hyvin loivassa kulmassa tai jättää kokonaan nousematta.

      • Laskee,

        Ylläolevien vastausten perustella asi lienee jokseenkin hallussa päiväntasausten aikaan. Voitanee olettaa että maan ja auringon välisen etäisyyden vaihtelu, sekä optinen litistyminen eivät vaikuta merkittävästi asiaan.

        Mutta deklinaatio vaikuttaa radikaalisti, ei ainoastaan jonkin verran. Se vaikuttaa sekä auringon radan ja horisontin leikkauskulmaan, että auringon kulmanopeuteen havaintopisteestä katsoen. Tässä on vielä pohdittavaa.


      • mainoksen uhri
        Laskee, kirjoitti:

        Ylläolevien vastausten perustella asi lienee jokseenkin hallussa päiväntasausten aikaan. Voitanee olettaa että maan ja auringon välisen etäisyyden vaihtelu, sekä optinen litistyminen eivät vaikuta merkittävästi asiaan.

        Mutta deklinaatio vaikuttaa radikaalisti, ei ainoastaan jonkin verran. Se vaikuttaa sekä auringon radan ja horisontin leikkauskulmaan, että auringon kulmanopeuteen havaintopisteestä katsoen. Tässä on vielä pohdittavaa.

        Koetanpa kaivaa sen "laskeutumiskulman" kaavan esiin, jos suinkin muistan. Se ei muistaakseni ole kovin kummoinen, mutta en ehkä osaa sitä itse johtaa.


    • Anonyymi

      Ongelma on 24h unit ja sillä laskeminen. Syyspvn tasauksessa on päivä ja yö tasan ja 12h, mutta missä on lasku ja missä nousuaika? Miten tuota voisi mieltää?

      Auringon 90 asteessa olevan keskipv hetken pituuden voit olettaa sinulle se tapahtuvan vain kerran per pv.

      90 asteen suorakulma on siis vain kerran päivässä sinulle. Mutta vastapuolella palloa, esim. kiinalaiselle mummollesi (180astetta boltsia itään, se on myös kerran päivässä), lasku/nousu vaihtuu.

      Suhde luku X/24 ja Mummo/24 tulisi olla samat, mutta koska välissä on 90 astetta jossa mummo on vielä yössä, niin suhdearvo luultavasti elää.

      Siksi tarvitset vielä 90 asteen boltsi mummon, vaikea sanoa missä siperiassa se eläisi, jos tahdot välttää mummo-yössä virheen lipsahtamisen laskuun.

      Anyhow kolmella mittauspisteellä aavan meren rannasta sen varmasi saisi talteen,

      Ehkä afrikka/kiina/brasilia tjs tarjoaisi meren itään sopivasti, oleellista olisi 90 asteen saumattomuus mittapaikkojen välillä meren kaaren mukaan.

      Näin tarkistustesti, jossa UTC ajan suhde-erot tulisi olla nolla ja summa 2x, ja koska tuo on tarkkuuden kannalta hyvä huomioida kahdesta pisteestä ja kiinalaiset mummot on yhtä tärkeitä kuin siperialaisetkin (!). Niin voidaa. Varmistaa myös Siperialaisen auringonlaskusta kiinalaise. Mummon instant nousuun, jolla voidaan tietää myös miten tui lasku/nousu suhde on elänyt lähtötilanteesee.n nähden. Mahdollisesti tarkentuu pidemmissä jaksoissa näihin kahteen ehtoon.

      Näin ollen kyseinen aika kun 50% aurinko on kadonnut ja mummosi 50% noussut summattuna tulisi olla 2x omasi tai vähennettynä tasan nolla 0. Ja se vuosipari jossa molemmat puolet sinä ja kiinamummo ovat samat täyttäen ehdot, on luonnollisesti se tarkin, jos löytyy.

      Itse veikkaan että vrk pituus olisi 25h tai 26h nousujen laskujen kera, siis mikäli syys pv tasauksen 12/12h yö/pv suhde ei sisällä huomionteja lainkaan, vaan luvut puhtaasti ennen tai jälkeen. En yllättyisi lainkaan vaikka 24h oisikin lähinnä helppohuijaus nopeille, mutta hitaille, sillä kaikki muukin menee samalle sektorille aikojen laskennassa, niin mikseipä tuokin…

      Astropixels on suht ok saitti. Jos ehdon täyttyminen on hyvin harvinainen, niin voi olla apua jos osaa parsia sitä dataa.

      Mummeldorin Magic Wand

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ensi kesänä

      Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta
      Ikävä
      61
      3131
    2. Tukalaa kuumuutta

      Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh
      Ikävä
      43
      3077
    3. Sinä, ihastukseni

      Mitä haluaisit tehdä kanssani ensimmäisenä?
      Ihastuminen
      42
      2427
    4. Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.

      Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      95
      2112
    5. Tiedät ettei tule toimimaan.

      Mielenterveys ei kummallakaan kestä.
      Ikävä
      31
      1893
    6. Okei, myönnetään,

      Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘
      Ikävä
      27
      1780
    7. Onko kaivatullasi

      himmeä kuuppa?
      Ikävä
      48
      1606
    8. Mihin hävisi

      Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä
      Iisalmi
      84
      1387
    9. On jo heinäkuun viimeinen päivä.

      En taida nähdä sinua koskaan.
      Rakkaus ja rakastaminen
      39
      1290
    10. Lähtikö korvat

      puhtaaksi vaikusta?
      Tuusniemi
      81
      1122
    Aihe