pyhäpäivän vietto

Jaa saisiko markettien sulkeminen sunnuntaiksi sinun mielestäsi massat tutkimaan sunnuntaisin hengellisiä asioita ja olemaan hartaita.
Luultavasti ne jotka hengellisistä asioista ovat kiinnostuneet löytävät harrastukselleen muutenkin aikaa ja ne joita ei voisi vähenpää kiinnostaa tuskin vaivautuisivat sunnuntaisin vaikka marketit auki ovatkin.

Sanna kirjoitti:

Jaa saisiko markettien sulkeminen sunnuntaiksi sinun mielestäsi massat tutkimaan sunnuntaisin hengellisiä asioita ja olemaan hartaita.
Luultavasti ne jotka hengellisistä asioista ovat kiinnostuneet löytävät harrastukselleen muutenkin aikaa ja ne joita ei voisi vähenpää kiinnostaa tuskin vaivautuisivat sunnuntaisin vaikka marketit auki ovatkin.

En tiedä lähtisivätkö ihmiset kirkkoihin vaikka marketit olisivat kiinni. Ehkä voisivat olla rauhallisemmin kotona, levätä eikä siirtää viikon ostomatkoja jms sunnuntaiksi.
Toinen mikä minua epäilyttää sunnuntaiaukioloissa on se,että kauppiaat lähtevät suurena työnantajana kurjistamaan työntekijöiden palkkoja. Sunnuntailisät poistetaan pikkuhiljaa uusissa sopimuksissa. Nyt nämä lisät ovat piilotettuna tavarahintoihin ja voimme olla varmoja, että jossakin vaiheessa palkat pienevät - mutta hinnat jäävät vähintään ennalleen.

Ei ne minulle selvästi osoittaneet. Viikon ensimmäisestä päivästä puhutaan Ap.t:ssä, mutta mistä sen ajan viikko sitten alkoi. Mielenkiintoista. Olipa tuohon aikaan helppo päättää milloin jokaviikkoisen lepopäivänsä pitää.

Suomi on niin yksilökeskeinen yhteiskunta että joka asiaan saa muodostaa kannan ihan itse. Mitenkähän meistä näin yksilökeskeisiä on tullutkin...

Kristillinen kirkko alkoi viettää sunnuntaita lepopäivänä vasta 300-luvulla, ja sataprosenttisesti vasta 400-luvulla. Syy oli siinä, että elettiin Rooman aikoja, ja roomalaiset olivat tottuneet pitämään sunnuntaita, auringonjumalan päivää lepopäivänään.

Miksi valehtelet sapatin merkityksestä? Sapatti ei tarkoita lepopäivää, vaan se tarkoittaa järjestyslukua 7. ja on lauantain nimitys! Sapatti on raamatullinen lepopäivä, eikä sunnuntaita voida perustella mitenkään muutoin kuin pakanallisella roomalaisella perinteellä. Asia kun on historiallinen fakta jota eivät hihhulit kykene kumoamaan "hurskailla" valheillaan.

Pakana(M) kirjoitti:

Kristillinen kirkko alkoi viettää sunnuntaita lepopäivänä vasta 300-luvulla, ja sataprosenttisesti vasta 400-luvulla. Syy oli siinä, että elettiin Rooman aikoja, ja roomalaiset olivat tottuneet pitämään sunnuntaita, auringonjumalan päivää lepopäivänään.

Miksi valehtelet sapatin merkityksestä? Sapatti ei tarkoita lepopäivää, vaan se tarkoittaa järjestyslukua 7. ja on lauantain nimitys! Sapatti on raamatullinen lepopäivä, eikä sunnuntaita voida perustella mitenkään muutoin kuin pakanallisella roomalaisella perinteellä. Asia kun on historiallinen fakta jota eivät hihhulit kykene kumoamaan "hurskailla" valheillaan.

Sivistyssanakirjan mukaan sana tulee hepreasta sanasta sabbat = lepopäivä. Se oli juutalaisilla viikon setsemäs päivä. Sana ei siis sellaisenaan tarkoita seitsemättä päivää ainakaan tuon lähdetiedon mukaan, mutta sapattia vietettiin seitsemäntenä päivänä, koska Jumala isekin lepäsi silloin luomistyöstään. Jos sinulla on parempi lähde, niin kerro mitä siinä sanotaan.

Raamatun mukaan opetuslapset kokoontuivat nattimaan sakramenttia viikon ensimmäisenä päivänä eli Herran päivänä. Kokonaan toinen asia on se, milloin päivä virallistettiin.

Raamatusta ei kuulemani mukaan löydy yhtäkään kohtaa, jossa ilmoitettaisiin sunnuntai pyhäpäiväksi.
Ei liioin kirkkoisien maininta viikon ensimmäisen päivän ehtoollisen vietosta todista sunnuntailepopäivästä.

Kyllä sunnuntai on pakanallinen aurinkon päivä, jota ei tule viettää sapatin sijasta.
Sapatti on lauantaina, alkaen perjantaina klo 18.oo ja päättyen lauantaina klo 18.oo.

Tapani kirjoitti:

Sivistyssanakirjan mukaan sana tulee hepreasta sanasta sabbat = lepopäivä. Se oli juutalaisilla viikon setsemäs päivä. Sana ei siis sellaisenaan tarkoita seitsemättä päivää ainakaan tuon lähdetiedon mukaan, mutta sapattia vietettiin seitsemäntenä päivänä, koska Jumala isekin lepäsi silloin luomistyöstään. Jos sinulla on parempi lähde, niin kerro mitä siinä sanotaan.

Raamatun mukaan opetuslapset kokoontuivat nattimaan sakramenttia viikon ensimmäisenä päivänä eli Herran päivänä. Kokonaan toinen asia on se, milloin päivä virallistettiin.

Niinhän se näkyy sanakirja selittävän. On lähteitä joissa väitetään sapatin tulevan heprean seitsemättä tarkoittavasta sanasta. Sabbath on kuitenkin juutalaisilla lauantai ja lauantain nimi riippumatta siitä mikä sanan etymologia on. Kristityt eivät voi muuttaa sitä, että Raamatussa sapatti on lauantai, ja mikään jumalallinen ilmoitus Raamatussa ei käske kristittyjä muuttamaan lepopäivää Raamatullisesta lepopäivästä roomalaisten auringonjumalanpäiväksi.

Historiallinen tosiasia on, että kun kristittyjen lepopäivää alettiin ensimmäisen kerran viettämään sunnuntaina vuonna 321, Rooman keisarin käskyllä. Kristityt eivät lopullisesti sulattaneet muutosta ennen kuin pari sukupolvea myöhemmin. Ja aluksi monet kristityt viettivät sapattia lauantaina silloinkin kun mukautuivat viettämään sunnuntaita lepopäivänä.

Tapani kirjoitti:

Sivistyssanakirjan mukaan sana tulee hepreasta sanasta sabbat = lepopäivä. Se oli juutalaisilla viikon setsemäs päivä. Sana ei siis sellaisenaan tarkoita seitsemättä päivää ainakaan tuon lähdetiedon mukaan, mutta sapattia vietettiin seitsemäntenä päivänä, koska Jumala isekin lepäsi silloin luomistyöstään. Jos sinulla on parempi lähde, niin kerro mitä siinä sanotaan.

Raamatun mukaan opetuslapset kokoontuivat nattimaan sakramenttia viikon ensimmäisenä päivänä eli Herran päivänä. Kokonaan toinen asia on se, milloin päivä virallistettiin.

tarkin käännös luomiskertomuksessa käytetystä verbistä shin bet tav (shabat) on lakata tekemästä jotain. Seitsemän on sheva -lopussa kurkkuäänne 'ajin joten sanajuuri ei ole sama.
Hepreassa viikonpäivillä ei ole nimiä, nimitys menee ensimmäinen päivä , toinen päivä jne. ja viikon viimeinen -pyhäpäivä- on shabat.

ateisti45 kirjoitti:

tarkin käännös luomiskertomuksessa käytetystä verbistä shin bet tav (shabat) on lakata tekemästä jotain. Seitsemän on sheva -lopussa kurkkuäänne 'ajin joten sanajuuri ei ole sama.
Hepreassa viikonpäivillä ei ole nimiä, nimitys menee ensimmäinen päivä , toinen päivä jne. ja viikon viimeinen -pyhäpäivä- on shabat.

Eli varmaankin niin, että muilla päivillä ei ollut nimeä,ainoastaan sapatilla?

Seretta kirjoitti:

Raamatusta ei kuulemani mukaan löydy yhtäkään kohtaa, jossa ilmoitettaisiin sunnuntai pyhäpäiväksi.
Ei liioin kirkkoisien maininta viikon ensimmäisen päivän ehtoollisen vietosta todista sunnuntailepopäivästä.

Kyllä sunnuntai on pakanallinen aurinkon päivä, jota ei tule viettää sapatin sijasta.
Sapatti on lauantaina, alkaen perjantaina klo 18.oo ja päättyen lauantaina klo 18.oo.

tavalla minäkin olen asian ymmärtänyt, ei ehtoolisen vietto todellakaan tarkoita Jumalanpalveluksen päivää.Ehtoolista vietetään myös häissä eri kaavojen mukaan,eikä se tarkoita Jumalanpalvelusta.

Helena kirjoitti:

Eli varmaankin niin, että muilla päivillä ei ollut nimeä,ainoastaan sapatilla?

näin.

Pakana(M) kirjoitti:

Niinhän se näkyy sanakirja selittävän. On lähteitä joissa väitetään sapatin tulevan heprean seitsemättä tarkoittavasta sanasta. Sabbath on kuitenkin juutalaisilla lauantai ja lauantain nimi riippumatta siitä mikä sanan etymologia on. Kristityt eivät voi muuttaa sitä, että Raamatussa sapatti on lauantai, ja mikään jumalallinen ilmoitus Raamatussa ei käske kristittyjä muuttamaan lepopäivää Raamatullisesta lepopäivästä roomalaisten auringonjumalanpäiväksi.

Historiallinen tosiasia on, että kun kristittyjen lepopäivää alettiin ensimmäisen kerran viettämään sunnuntaina vuonna 321, Rooman keisarin käskyllä. Kristityt eivät lopullisesti sulattaneet muutosta ennen kuin pari sukupolvea myöhemmin. Ja aluksi monet kristityt viettivät sapattia lauantaina silloinkin kun mukautuivat viettämään sunnuntaita lepopäivänä.

Jokainen asioita vähänkin tutkinut tietää asian olevan aivan kuten nimimerkki pakana kirjoitti. Että pakanatkin tämän tietävät.

Tapani.
Miten ihmeessä sekoitat ehtoollisenviettopäivän ja lepopäivän toisiinsa ? Aivan kuin ehtoollisen viettopäivä ja lepopäivä olisivat sama asia.
Seretta myös kirjoitti selkeästi tästä asiasta. Kannattaa lukea.

http://www.Jeesus-on-Herra.com sivustolta löytyy asiaa valaiseva artikkeli otsikolla Golgatalla täytetty laki / Weijo LIndroos

"Jeesus itse meni tapansa mukaan sapatin päivänä synagoogaan."

Tarkoitat lauantaisin?

"Kalenterimuutos tuli joskus, mikäli oikein muistan,70 luvun alussa,jolloin maanantai laitettiin viikon ensimmäiseksi päiväksi, vaikka se aikaisemmin oli ollut sunnuntai."

Valtiovallan taholta vai miten? Juutalaiset ei ainakaan vaikuttaneet tuohon.

Meidän perheessä sunnuntai on aloittanut viikon, vaikka käytämmekin kalentereita, joissa sunnuntai on seitsemäs päivä.

Missukka kirjoitti:

"Jeesus itse meni tapansa mukaan sapatin päivänä synagoogaan."

Tarkoitat lauantaisin?

"Kalenterimuutos tuli joskus, mikäli oikein muistan,70 luvun alussa,jolloin maanantai laitettiin viikon ensimmäiseksi päiväksi, vaikka se aikaisemmin oli ollut sunnuntai."

Valtiovallan taholta vai miten? Juutalaiset ei ainakaan vaikuttaneet tuohon.

Meidän perheessä sunnuntai on aloittanut viikon, vaikka käytämmekin kalentereita, joissa sunnuntai on seitsemäs päivä.

eikös se vaihdettu kirkon toimesta sunnuntaille vastaamaan rooman pyhäpäivää tai jotain..

ggt kirjoitti:

eikös se vaihdettu kirkon toimesta sunnuntaille vastaamaan rooman pyhäpäivää tai jotain..

katolinen kirkko nimittää omaa pyhäpäiväänsä,eli
sunnuntaita sapatiksi ja sanoo itse muuttaneensa päivän.Katolinen katekismus sanoo sapatista mm.
näin:".....Jumala uskoi sapatin Israelille pitääk-
seen sen merkkinä peruuttamattomasta liitosta."
(jokainen kappale on numeroitu)nro2175 mainitsee -
sunnuntai-sapatin täyttymys.-kristityille sen juh-
lallinen noudattaminen korvaa sapatin.He ovat siis muuttaneet päivän, ei kukaan muu.Kristityt
kautta kirkkokuntien siis viettävät sitä päivää
jonka kat. kirkko on asettanut!Mitä ajatuksia se herättää??Monelle ihmiselle ei varmaan yhtään mitään,mutta toisille se voi olla omantunnon asia.

..Konstantinus määräsi tällaisen lain 321j.kr ja
se kuuluu seuraavasti"Levätköön kaikki tuomarit ja
kaikki kaupunkien asukkaat ja kaikki liikkeittenhoitajat KUNNIOITETTAVANA AURINGON PÄIVÄNÄ.Mutta annettakoon niiden,joilla on asumus maalla, vapaasti ja täydellä oikeudella pitää huolta peltojensa viljelystä;koska usein tapahtuu niin, ettei mikään muu päivä ole niin sopiva viljan kylvämiseen tai viiniköynnöksen istuttamiseen,tästä hetkestä suotuisaa aikaa ei tulisi sallia ohittaa, ettei taivaan hankkimista kadotettaisi." annettu 7 huhtikuuta,Crispuksen ja
Konstantinuksen ollessa konsuleita, kumpikin toista kertaa(Codex Justin,lib.iii,tit,xii,1,3).
Siinä on lakia auringon päivästä.