on n. 5500 asukasta. Ei siellä terveydenhuolto ole ainakaan huonompaa kuin Suomessa. Miten eurooppalaiset ovat osanneet järjestää eivätkä ole paniikissa vaikka ihmiset vanhenee sielläkin?
Ei puhettakaan suurkunnista eikä täystuhosta ilman niitä? Mihin Kataisen/Kokoomuksen pelottelu oikein perustuu? Ei ainakaan elävän elämän tosiasioihin.
Ei puhettakaan suurkunnista eikä täystuhosta ilman niitä? Mihin Kataisen/Kokoomuksen pelottelu oikein perustuu? Ei ainakaan elävän elämän tosiasioihin.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Pari muuta tunnuslukua? Jos kuntien keskikoko onkin ehkä tuon 5.500? Niin se millä on aika paljon merkitystä on asukasta per km2? Mitä vähemmän on asukkaita per km2 niin sen kallimpaa on järjestää yhteiskunnan palvelut, tiet, vesi, viemäri, sähkö, posti, sairaanhoitokin. Ja kannattaa muistaa että monessa maassa sairaanhoito on yksityistä ja järjestysvastuu on maakunnalla, osavaltiolla tms, ei kunnalla.
niitähän saadaan asukkaita enemmän per neliökilometri, kun hajasijoitetaan elinkeinoelämäämme oikeudenmukauisemmin koko maahan.
Logistiikka pelaa tänäpäivänä Hangosta Utsjioelle, joten ei sekään voi olla mikään este, niinkuin ennen vedottiin meriyhteyksiin.
Eikä Utsjoelta ole pitkä matka merellekään, sillä mm. Varanginvuono on melkoisen lähellä.
Etelälapissa kans on satamia.
Hajasijoitus se on mikä tulevaisuuden kannalta on ehdottomasti paras ratkaisu, koska väkiluku tulee kuitenkin maailmasa/Suomessakin lisääntymän jatkuvasti, niin nyt pitäisi jo ennakoida tuokin tilanne.
maakuntamalli sopeutuu eri väestöpohjiin ja tiheyksiin joustavasti - siksi ylivoimainen eikä tarvitse sellaisia sekavia hallintohimmeleitä kuin kaikki muut mallit.
Suomi ei todentotta ole muuten erikoislaatuinen maa Euroopassa kuin sanotaan. Vain vahvan keskusvallan säilyttämisen halu on erikoista. Muualla Euroopassa alueiden asukkaita koskeva valta on lähellä heitä itseään - ei kauempana kuin maakunnan keskus.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/yleistä/mediamyynti/maaseudun-tulevaisuus/mediakortti/maakuntahallinto-on-aito-vaihtoehto-1.12203
"Muualla Euroopassa alueiden asukkaita koskeva valta on lähellä heitä itseään - ei kauempana kuin maakunnan keskus. "
Täytyy tietysti huomioida että vaikkapa Saksassa kun maakunta = osavaltio niin kun osavaltioita on 16 ja Saksan väkiluku yli 80 miljoonaa niin jokainen osavaltio on noin 5 miljoonaa joka on vähän pienempi kuin Suomen väkiluku. Mutta että Saksan hajautettu osavaltioiden hallinto = koko Suomen hallinto.
Ja väestötiheys Saksa 230 asukasta per km2 ja Suomi 18 asukasta / km2. Kyllä meillä vaan on vähän pakko tyytyä siihen että hallinto on kauempana. Vertailuna niin jos koko Suomen väestö sijoitettaisiin alueelle Uusimaa - Varsinais-Suomi + Kanta-Häme niin oltaisiin lähes Saksan asukastiheydessä. Tuo aluehan on noin 7% Suomen pinta-alasta. Mutta että meille siis asukaslukuun nähden koko maan hallinto on yhtä lähihallintoa kuin Saksan maakuntahallinto, asukastiheys kun on niin paljon pienempi niin väkisinkin se maakuntakeskus on sitten kauempana... Joku on sanonutkin että Suomen hallinto riittäisi 10x väkirikkaammalle maalle ja on siinä oikeassa. Kun on haluttu sitä lähihallintoa. Kilpailukyvylle ylimitoitettu hallinti on myrkkyä...
Tai vastaavasti jos Saksan väestö 80 miljoonaa sijotettaisiin Suomeen niin oltaisiin samassa väestötiheydessä. Tällöin olisikin jo hyvin perusteltua että on maakuntien mukainen hallinto, tällä väestömäärällä mitä meillä on niin se on erittäin vaikea järkevästi perustella näin raskas hallintorakenne mitä jo nyt on puhumattakaan siitä että vielä lisätä pitäisi...
keskimääräinen kuntakoko Saksassakin noudattaa muuta Eurooppaa ollen himpun alle 6000 as./kunta. Näillä 6000 asukkaalla kuntakeskus on tosi lähellä. Sieltä löytyy kaikki jokapäiväisessä elämässä tarvittavat palvelut.
Ei suomalaisetkaan enenmpää pyydä. Heillä matka kuntakeskukseen saattaa jo nyt olla pitempi kuin saksalaisilla, mutta moninverroin pitempi se olisi silloin jos Suomi jaettaisiin 70-100 kuntaan jolloin kunnan koko olisi harvaanasutussa Suomessa 10 kertaa isompi kuin tiheämmän asutuksen Euroopassa.
hallinto ei lisäänny vaan vähenee. Se on sitäpaitsi lähempänä ja demokraattisen kontrollin alainen.
Kun puhutaan asukastiheydestä infra- ja hallintomielessä, pitää tietenkin katsoa, miten käytännössä asutaan. Suomalaiset eivät asu koko maassa säännöllisesti 238 metrin päässä toisistaan, kuten Helsingin Sanomien viimeisin kuukausiliite leikkimielellä kuvasi. Esimerkiksi Lapissa käytännön asutustiheys on verrattain suuri. Kartoistakin huomaa, että asutaan nauhamaisesti teiden ja jokien varsilla ja vieläpä niin, että pääosa asutuksesta on kylissä ja kaupungeissa. Suurelta osin ihmiset asuvat meilläkin jopa päällekkäin.
Siispä luontevinta on, että lähipalvelut saa noista kylistä ja kaupungeista. Hallinto voi olla suurelta osalta vaikkapa etäämpänä maakuntakeskuksissa, sillä tavallinen ihminen ei hallintoa kaipaa. Sen kanssa joutuu tekemisiin yleensä vain vaaleissa ja vaalithan järjestetään lähipalveluna.
"...kun hajasijoitetaan elinkeinoelämäämme oikeudenmukauisemmin koko maahan. "
Pakollako? Eikö pakko ollut paha sana?
"Kun puhutaan asukastiheydestä infra- ja hallintomielessä, pitää tietenkin katsoa, miten käytännössä asutaan."
Samaan tapaan mm Saksassa asutaan kylissä. Tai oikeastaa vielä enemmänkin, Saksassa asutus on keskitetty kyliin ja muualla ei juurikaan asutusta ole. Meillä on paljon enemmän tätä "haulikkosysteemiä", valitettavasti... Kun on tarvinnut saada rakentaa joka niemeen notkoon saarelmaan. Ja infra on paljon kalliimpi kuin jos oikeasti olisi keskitetty se asutus kyliin kuten vaikkapa Saksassa.
Tiheästi suomalaiskylätkin on rakennettu lukuun ottamatta ehkä Itä-Suomen kaskitalousaluetta.
Ja mitä ihmeen merkitystä tuolla asukastiheydellä kuntataloudelle edes on? Eiväthän kunnat rakenna haja-asutusalueille infraa. Tarkastellaanpa vaikkapa nimimerkin "Tosiasioita..." tuossa hieman ylempänä mainitsemia esimerkkejä:
>>>Mitä vähemmän on asukkaita per km2 niin sen kallimpaa on järjestää yhteiskunnan palvelut, tiet, vesi, viemäri, sähkö, posti, sairaanhoitokin.
"Tiet
- Kunta ei rakenna teitä muille kuin kaavoitetuille alueille. Haja-asutusalueilla tiet ovat joko valtion tai kiinteistönomistajien rakentamia, omistamia ja ylläpitämiä. "
Niin että meinaat että kun valtio maksaa niin se on sitten ilmaista? Peruskepulainen mielipide... Aina kun joku muu maksaa niin sehän on ilmaista...
"Sähkö
- Useimmat sähköyhtiöt perustettiin 80-90 vuotta sitten kuntien aloitteesta, mutta - haloo - infra on jo valmiina. Uudet liittyjät maksavat liittymisestään omakustannushinnan."
Ja kuten Tapaninpäivän myrsky meilläkin opetti niin infrahan on siis valmis eikä vaadi huoltoa eikä ylläpitoa eikä huolto ja ylläpito ja vikakorjaukset ole sitä kallimpaa mitä vähemmän käyttäjiä per pystyttetty tolppa tai per laitettu johtometri? Hei haloo?
Mitä vähemmän asukkaita per km2 niin sitä kallimmaksi kaiken ihfran laittaminen ja ylläpitäminen tulee.
"Viemäri
- Viemärit ovat kuntien omistuksessa, mutta kuten viime vuosien kohusta muistetaan, haja-asutusalueilla ei yleensä ole viemäreitä. Niinistön paskalain vuoksi niitä ryhdytään ulottamaan sinnekin, mutta useimmat kunnat tullevat perimään kiinteistönomistajilta liittymisestä omakustannushinnan. "
Ainakin täällä kun yrittivät periä omakustannushinnan niin nostivat jotkut niin suuren äläkän että joutuivat perääntymään.
"Vesi
- Vesilaitokset vesijohtoineen ovat maaseudulla paitsi haja-asutusalueilla, myös taajamissa yleensä yksityisten osuuskuntien tai osakeyhtiöiden rakennuttamia ja omistamia. Yhtiön omistavat kiinteistöomistajat samaan tapaan kuin kaupungeissakin vanhat puhelinyhtiöt. Jokainen maksaa vesiliittymänsä itse ilman kunnan tukea."
Täällä on ihan kunnan vesiyhtiö ja sama juttu kuin viemärin kanssa tuon äläkän kanssa. Aika utopiaa on yrittää todellisia kustannusvastaavia hintoja periä...
Ei valtio yksityisteistä mitään maksa. Niitä omia valtio on rakentanut jo 1500-luvulta lähtien voidakseen mm. kantaa veroja ja muutenkin hallita valtakuntaa. Tiet palvelevat valtiotakin ja yleistä elinkeinoelämää. Kuuntele vaikka ministeri Merja Kyllöstä.
Ne sähkön runkoverkot, joita myrskyt tuhosivat ja veivät samalla virran suurelta osalta suomalaisia, veivät sähkön myös taajamien asukkailta. Energiaa harvemmin tuotetaan niissä taajamissa. Pienemmät linjat ovat sähköyhtiöiden omistuksessa. Huonot yhtiöt eivät hoida linjoja, hyvät hoitavat.
Ainahan voi perustaa oman vesilaitoksen tai tehdä kaivon, jos ei yhtiön taksoitteluun ole tyytyväinen. Oman sähkönsäkin voi tuottaa vaikka generaattorilla.
"Energiaa harvemmin tuotetaan niissä taajamissa."
Niin että Helsingin Energian laitokset ovat korvessa? Tampesterissa Naistenlahden ja Lielahden voimalaitokset? Taitaa siinä joku koskikin olla? Turun Pansion voimalaitos? Imatralla? Toppila Oulussa? Keljonlahti ja Rauhalahti Jyväskylässä? Vapo Forssa?
Oikeastaan voimaloita on aika paljonkin taajamissa, vain ydinvoimalat sekä säätövoimana käytetyt vesivoimalta sijaitsevat "korvessa".
"Ne sähkön runkoverkot, joita myrskyt tuhosivat ja veivät samalla virran suurelta osalta suomalaisia, veivät sähkön myös taajamien asukkailta. Energiaa harvemmin tuotetaan niissä taajamissa. Pienemmät linjat ovat sähköyhtiöiden omistuksessa. Huonot yhtiöt eivät hoida linjoja, hyvät hoitavat."
Oikeastaan Tapaninpäivänä suurin osa vioista oli paikallisverkoissa, 20 kV tai alle linjoissa. Runkoverkoissa (400 kV) taisi olla muutama hetkellinen vika. Kas kun nuo runkoverkot ovat niitä jotka ovat korkealla ja joiden alle ei puita päästetä kasvamaan. Se on noi paikalllisverkot joiden ylläpito on sitä kallimpaa mitä hajaantuneempaa asutus on. Sillä tavalla tulee eniten raivattavia linjakilometrejä.
"Niitä omia valtio on rakentanut jo 1500-luvulta lähtien voidakseen mm. kantaa veroja ja muutenkin hallita valtakuntaa. Tiet palvelevat valtiotakin ja yleistä elinkeinoelämää. Kuuntele vaikka ministeri Merja Kyllöstä."
Näinhän se tietysti on. Mutta on huomattava että mitä vähemmän asukkaita per tiekilometri ja mitä vähemmän liikennettä per tiekilometri niin sitä kallimpaa per suoriteyksikkö jonkun tien ylläpito on.
Esimerkkinä otetaan vaikka 10 km tienpätkä jota pitkin kulkee maitoauto 3 kertaa viikossa, kirjastoauto kerran kuussa, rehuauto kerran kuussa, tukkirekka kerran puolessa vuodessa, koulubussi 2 kertaa päivässä puoli vuotta ja henkilöauto 2 kertaa päivässä vuoden ajan. Tie on silti aurattava ja vaikka auraustiheys / nopeus lumipyryn jälkeen ei ole niin suuri niin aurauskustannus on vähintään puolet yleisestä kustannuksesta. Verrattuna vaikkapa tuohon lähitiehen tuossa josta ajaa noin 1.200 autoa vuorokaudessa. Kumman pätkän lumenaurauksen luulet olevan kallimpaa per suoritekilometri?
Paikallisverkko johtaa talouksien ja yritysten yhteistä sähköä niin taajamiin kuin harvemmankin asutuksen alueelle. Paikallislinjoja olisi jouduttu rakentamaan metsien halki, vaikka harvaa asutusta ei olisi ollutkaan. Talokohtaiset linjat, joita noihin harvan asutuksen yksittäisiin talouksiin tarvitaan, eivät olleet tapaninpäivän myrskyvahingoissa esillä, vaikka niitäkin varmaan katkesi suuret määrät lähinnä kesämökkialueilla.
Tuo paikallisverkko olisi jouduttu rakentamaan vielä nykyistä suuremmassa määrin pelkästään metsiin, ellei haja-asutusta ja siihen liittyviä peltoja olisi ollut. Paikallisverkkommehan, joka on kymmeniä vuosia vanha perustuu vesivoimaloihin, joita ei ollut alunperinkään joka kunnassa. Ja kuntakeskusten välillä pakkaa aina olemaan metsää. Aina kun linjan varrelle sattuu haja-asutusta, metsä loppuu ja muuttuu pelloksi.
Omituisia eroja kyllä sähköyhtiöiden välillä on. Lähes kaikki nuo pitkistä sähkökatkoista kärsineet alueet ovat kuuluneet ulkomaisten yhtiöiden, lähinnä Vattenfallin, paikallisverkkoon. Vattenfallilla, joka osti vanhoja kunnallisia sähköyhtiöitä, sanoi irti kaikki kuukausipalkkaiset metsurit halutessaan maksimoida voittonsa. Ne alueet, joiden sähköyhtiöt ovat yhä kunnallisessa omistuksessa, ovat selviytyneet myrskyistä puolen tunnin tai tunnin katkoilla, koska kuukausipalkkaiset metsurit tarkistavat linjoja päivittäin, kuten noilla Vattenfallin alueillakin tehtiin aiemmin.
No, sullapa vasta hurjat mielipiteet on, kun sähköverkko saisikin ulottua vain kaupunkeihin!!!
Tuo edellinen kommentoija sentään salli sähköverkot maaseudullakin kaikkiin asutustihentymiin, kuten kirkonkyliin ja muihin tiheisiin taajamiin, mutta ei haja-asutusalueille.
Nyt täytyy kyllä tiedon tason lisäksi ihmetellä luetun ymmärrystä? Jos se on noin heikko niin ei ihme että on helppo uhri propagandalle?
Itsehän totesit että
"Energiaa harvemmin tuotetaan niissä taajamissa."
ja vastasin että "päivitähän tietosi, taajamissa on erittäin paljon voimalaitoksia". Toisin kuin väitit.
Missään ei sanota että "sähköverkko saisi ulottua vain kaupunkeihin", ei edes rivien välissä.
Lue koko ketju, jota olen käynyt aiempien keskustelijoiden kanssa, erityisesti alla oleva väite, niin ehkä ymmärrät, mistä asiasta on kyse:
>>>Samaan tapaan mm Saksassa asutaan kylissä. Tai oikeastaa vielä enemmänkin, Saksassa asutus on keskitetty kyliin ja muualla ei juurikaan asutusta ole. Meillä on paljon enemmän tätä "haulikkosysteemiä", valitettavasti... Kun on tarvinnut saada rakentaa joka niemeen notkoon saarelmaan. Ja infra on paljon kalliimpi kuin jos oikeasti olisi keskitetty se asutus kyliin kuten vaikkapa Saksassa.
"siinä vaiheessa, kun sähköverkot Suomen maaseudulle perustettiin, sähköntuotanto perustui koskivoimaan ja ne kosket sijaitsivat pääosin syrjäkylillä, joista sähkö virtasi sekä kunnan keskustaan että useampaan muuhunkin kuntaan. Jokaisessa kunnassa, puhumattakaan niiden taajamista, omia energialaitoksia harvemmin oli."
Tämä Kokemäenjoen vesistö on sitten varmaan harvinaistakin harvinaisempi poikkeus? Muualla maassa vastaavia ei voi mitenkään olla? Siinä kun lähes joka taajamassa tai taajaman liepeillä on ollut oma vesivoimala...
http://www.kokemaenjoki.fi/etusivu/kokemaenjoki/voimalaitokset_ja_saannostely/kolsin_voimalaitos
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1969
Ja lisää löytyy Kokemäenjoen vesistöstä Loimijoen puolelta taajamien liepeiltä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Loimijoki
Harvinaisuuksia Suomessa?
"Talokohtaiset linjat, joita noihin harvan asutuksen yksittäisiin talouksiin tarvitaan, eivät olleet tapaninpäivän myrskyvahingoissa esillä, vaikka niitäkin varmaan katkesi suuret määrät lähinnä kesämökkialueilla. "
"Lähes kaikki nuo pitkistä sähkökatkoista kärsineet alueet ovat kuuluneet ulkomaisten yhtiöiden, lähinnä Vattenfallin, paikallisverkkoon."
"Ne alueet, joiden sähköyhtiöt ovat yhä kunnallisessa omistuksessa, ovat selviytyneet myrskyistä puolen tunnin tai tunnin katkoilla, koska kuukausipalkkaiset metsurit tarkistavat linjoja päivittäin, kuten noilla Vattenfallin alueillakin tehtiin aiemmin. "
On omakohtaista kokemusta asiasta yhdellä pahimmista metsätuhoalueista asuvana ja jos joku voi olla pahasti väärässä niin sinä kyllä nyt olet pahasti väärässä. Vattenfallia lähimaillakaan mutta silti oli yli kolmen vuorokauden sähkökatkoja. Syypäänä tai pääsyynä lähinnä viat 20 kV verkossa sekä pienjänniteverkossa. Pahimmat paikat olivat ilman sähköä melkein viikon päivät.
Vattenfallia käytin esimerkkinä vain siksi, että se on ollut suurimman kritiikin kohteena julkisuudessa. Tietysti voi olla muitakin sähköyhtiöitä, jotka ovat irtisanoneet metsurinsa tai ovat muista syistä välinpitämättömiä hoitamaan keskijännite- ja pienjänniteverkkoja. Jos tuntemasi yhtiö on kunnallinen, asia pitäisi nostaa siellä ehdottomasti kunnallisvaaliteemaksi, sillä omistajaohjauksella kunnat pystyvät vaikuttamaan sähkölinjojen hoitamiseen.
Oman asuinalueeni paikallissähköverkon omistaa kunnallinen yhtiö. Muistaakseni tapaninpäivän myrsky ei aiheuttanut sähkökatkosta lainkaan. Silloin kun katkoksia on, niiden pituus jää yleensä noin puoleen tuntiin, koska metsurit huoltavat keskijännitelinjoja jatkuvasti. Kiinteistöille johtavat pienjännitelinjat jätetään kapeammiksi, joten etenkin kesämökeille metsien halki linjat ovat riskitekijä, mutta ihmiset ovat tottuneet soittamaan yhtiöön itsenäisesti, kun huomaavat puun olevan pahasti kallellaan tuollaisen linjan päällä. Vaikka puu ei olisi vielä kaatunutkaan, yhtiön metsurit tulevat hoitamaan homman muutaman tunnin kuluessa.
Joo, harvassa ovat tuollaiset joet Suomessa, joista on löytynyt valjastuskelpoinen koski lähes jokaisen taajaman kohdalla ja se on myös valjastettu.
"Logistiikka pelaa tänäpäivänä Hangosta Utsjioelle, joten ei sekään voi olla mikään este, niinkuin ennen vedottiin meriyhteyksiin."
Laskehan muuten mikä on vaikkapa maidon hakukustannus tiloilta kun tilat on siellä Utsjoella? Kustannus lienee vähintään luokkaa 1,50 / kilometri ja kun kilometrejä Oulun meijerille kertyy noin 1.200 ja jos kuormaan saadaan 24.000 litraa maitoa niin se on sitten 50 c/maitolitra. Aika kova kun maidon tuottajahinta on luokkaa 42 c/l? Kuljetus siis tuplaa maidon hinnan.
Mutta että sillä lailla... Kannattaa hajasijoittaa... Ja menetetään se vähäkin kilpailukyky mitä on vielä jäljellä... Tuo nimittäin kertautuu kaikessa mitä hajasijoitetaan...
...perustaa maitotilan Utsjoelle. Siellä kannattaa perustaa porotila. Poronmaidosta saattaisi muuten saada jalostetuksi myyviä erikoistuotteita Keski-Euroopan markkinoille...poronmaitojuusto...nam.
Porot eivän muuten menesty etelässä. Lapin tuntureita eikä Inarinjärveäkään kannata siirtää pääkaupunkiseudulle vaikka ne siellä olisivatkin parempien kulkuyhteyksien varrella.
Onhan noita. Muutama?
http://www.hs.fi/tulosta/HS20071230SI1YO01mio
http://yle.fi/uutiset/eun_pohjoisin_maitotila_lopettaa/5572750
"Lapin Ely-keskuksessakin toivottaisiin, että pohjoisen maitotilat säilyisivät.
- Utsjoella on edelleenkin toiminnassa olevia maitotiloja ja muutamia on eläköitymässä. Tottakai toivottaisiin, että myös sinne tulisi sukupolven vaihdoksia eli jatkajia, toteaa maatilarahoituksen asiantuntija Hannu Puominen Lapin Ely-keskuksesta.
Puomisen mukaan toiminta on mahdollista myös Euroopan pohjoisimmalla kolkalla.
- Pystyvät kyllä toimimaan silläkin alueella, että suosittelen muillekin."
Tuleehan tuolla maitotukia 30 c/l kun maidon tuottajahinta on 40 c/l. Kun huomioidaan kuljetuskustannukset niin hulluahan se on kuluttajan kannalta tuonne maidontuotantoa tukea. Mutta...
juodaan maitoa. Lapin parisataatuhatta vakinaista asukasta ja sesonkiaikoina samanverran turisteja kuluttavat aikamoisen määrän maitoa. Sieltäkö 1000 kilometrin päästäkö se pitäisi kuskata lappilaisille? Kyllä Lapissa pitää olla jonkin verran omaakin tuotantoa. Ennen vanhaan pystyttiin lehmiä pitämään Lapissa ilman mitään erityisiä korvauksia. Silloin lehmiä pidettiinkin lähinnä vaan omaan tarpeeseen.
..jos esim. Levin laskettelukeskus rakentaisi navetan omia turistejaan varten, pitäisi sen oll aika suuri - sellainen 1000 lehmän navetta riittäisi ensi alkuun.
Miten sitä maitoa sitten tuodaan kuitenkin Saksastakin Suomeen ?
Onko sitten järkevää,että tehdään suurkuntia,joiden keskuksiin sitten häipyvät
palvelut kyllä siinäkin tulee kalliita kilometrejä ajettavaksi.
Mihin olet ajatellut sijoittaa nämä kylien asukkaat siellä kuntakeskuksissa
jos ei saa enää asua syrjemmässä,johon on vuosikymmenien aikana
infra rakennettu.
Nämä ihmiset ostavat uuden asunnon sieltä suurimpien kaupunkien
betonilähiöstä vai ?
Millä rahalla esim.vanhukset siihen pystyvät,ovat jo kerran säästäneet
itselleen asunnon.
Mitä minä olen Levillä vieraillut niin siellä joudaan jotain ihan muuta kuin maitoa...
Kunhan ei uutta asutusta päästetä enää kylien ulkopuolelle. Ja sehän onnistuu jos jokainen tietää joutuvansa maksamaan kaikki kaukana asumisen kustannukset ihan itse, koulukyydeistä alkaen. Ja muistakin kuntakeskuksiin suuntautuvista toimista.
Tuohan oli vain esimerkki tuo maito Utsjoella, siitä miten kalliiksi olemme systeemimme tehneet. Otamme ihan turhia kustannuksia hajasijoittamalla johonkin hevon kuuseen. Vertailuna vaikkapa Tanska jossa sama määrä ihmisiä on alueella joka on vastaavan kokoinen kuin Uusimaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Satakunta. Ja onnistuvat sillä alueella tuottamaan noin 7x enemmän sianlihaa ja 2x enemmän maitoa kuin me tällä koko pinta-alalla. Ja jos vaikkapa ajatellaan mikä on matka ja kustannus maidolla tila - meijeri - kauppa niin onhan se todettava että tämä meidän hajainframme on todella kallis. Vertailuna vaikkapa Ruotsiin joka on vähän vastaava niin siellähän käytännössä sekä väestö että maatalous on keskitetty Tukholman eteläpuolelle tai raja on jossakin Tukholmasta 100 km pohjoiseen. Mutta meillä vaan hajasijoitetaan. Ja kalliisti... Kuinka kauan siihen on varaa, jää nähtäväksi. Onneksi nykyinen hallitus näyttää tajunneen asian.
Juuri näin, kustannusvastuu sille jolle se kuuluu. Jos haluat korpeen asumaan, niin sinne vaan, mutta älä itke muita maksamaan valintasi kustannuksia. Talous tulee olemaan vahva konsultti kuntauudistuksessa.
..Keski-Euroopan maatalouden tuotteiden käsittämättömän runsaan valikoiman eskalaattori. Juustoja, lihatuotteita, viinejä, oluita, ym.ym. Keskittämisen ja monopolien maan Suomen asukas on ihan ihmeissään ranskalaisessa juusto- tai leipäkaupassa.
Suomessa olisi mahdollista päästä Keski-Euroopan tasolle, mutta kyllä siihen menee aikaa. Ensin on luotava samantyyppiset puitteet kuin Keski-Euroopassa ilamsto-olosuhteet huomioon ottaen.
Ei todellakaan kannata ottaa mallia maatalouden bulkkituottaja Tanskasta. Siinä kilpailussa Suomi ei pärjää. Tottakai kotimaan tarpeisiin tarvitsemme myös perusraaka-aineiden bulkkituotantoa. Kansainvälisillä markkinoilla Tanska ja muut suotuisamman ilmaston maat (ja päämarkkinoiden läheisyydessä sijaitsevat) hakkaavat meidät aina.
Maakuntien mahdollisimman itsenäinen asema on ihan välttämätön pohja alueiden kehityksen kannalta. Se tuottaa pitkässä juoksussa mm. sen rikkauden jota Keski-Euroopassa käydessämme kadehtien ihmettelemme.
hokevat tuota vaikka itse loisivat Helsingin vieressä.
Helsinki mahtaa Espoolle järjestää ja maksaa?
Kuten edellä totesin niin
"Täytyy tietysti huomioida että vaikkapa Saksassa kun maakunta = osavaltio niin kun osavaltioita on 16 ja Saksan väkiluku yli 80 miljoonaa niin jokainen osavaltio on noin 5 miljoonaa joka on vähän pienempi kuin Suomen väkiluku. Mutta että Saksan hajautettu osavaltioiden hallinto = koko Suomen hallinto. "
Ja kun vielä tähän lisätään että osavaltion keskiala on suurinpiirtein 2x Uudenmaan lääni niin mites sen vertailun kanssa on? Pitäisi siis sijoittaa koko Suomen väestö Uudemaan lääni Varsinais-Suomi niin siinä on sitten vertailukelpoinen maakunta. Jossa on niin paljon markkinoita vieressä etä tulee niitä tuotteitakin ja on ostajia. Ensin tämä puitteet kuntoon että asukkaat yhtä tiheään kuin Saksassa niin loppu hoituu kyllä itsestään. Muuten tuhoon tuomittu ajatus.
Suomessa hallinnon luominen jäi kesken. Kansalaissodan jälkeen suunniteltua muun Euroopan mallin mukaista maakuntien itsehallintosuunnitelmaa ei koskaan toteutettu ja aluehallinto jäi torsoksi - on yhä ja nyt ollaan menossa vain hullumpaan suuntaan.
Valtio vs. kunta ei toimi. Välissä on maakuntahallinnon kokoinen aukko jota on vuosikymmenet yritetty paikata vippaskonstein. Siitä syystä väliporras on kasvoton hallintoryteikkö josta demokratia on kaukana - on menty vain ojasta allikkoon.
Vain Keskusta on maakuntien asialla. Muut puolueet (kaikki nykyisen hallituksen puolueet) ovat keskittäjiä – kaikki mahdollinen määräysvalta pääkaupunkiin. Keskusta ajaa vallan hajottamista alueille Keski-Euroopan mallin mukaan. Se on ainoa malli joka mahdollistaa todellisen demokratian.
"Valtio vs. kunta ei toimi. Välissä on maakuntahallinnon kokoinen aukko jota on vuosikymmenet yritetty paikata vippaskonstein."
Kuten edellä totesin niin:
"Täytyy tietysti huomioida että vaikkapa Saksassa kun maakunta = osavaltio niin kun osavaltioita on 16 ja Saksan väkiluku yli 80 miljoonaa niin jokainen osavaltio on noin 5 miljoonaa joka on vähän pienempi kuin Suomen väkiluku. Mutta että Saksan hajautettu osavaltioiden hallinto = koko Suomen hallinto. "
Miten ihmeessä Saksassa onnistutaan toteuttamaan maakuntahallinto ja lähidemokratia viidelle miljoonalle asukkaalle??? Ja miten meillä ei riitä valtion hallinto 5 miljoonalle asukkaalle???
Maakuntahallinto toimii mitä mainioimmin Ahvenanmaalla joka on maantieteellisesti rikkonainen saaristomaakunta. Ahvenanmaan asukasmäärä on alle 30 000. (16 kuntaa)
Jokin aika sitten Ahvenanmaan pienimmässä kunnassa asui kuulemma jotain 120 asukasta. Heidän asioistaan ei päätetä Helsingissä vaikka eivät takuulla rakenna ja ylläpidä omilla verotuloilla koulua ja terveyskeskusta. He ovat saaneet itse nekin asiat järjestettyä mieleisellään tavalla.
Ihan samalla tavalla asiat hoidellaan sitten mantereenkin maakunnissa kunhan saavat oikeuden päättää omista asioistaan.
Turha myöskään väittää, että Ahvevnanmaa elää pääasiassa manner-Suomen "sosiaaliavun" varassa. Ei sinne päinkään! Maakunta on Suomen vaurain/asukas ja myös tervein ja pitkäikäisin.
"He ovat saaneet itse nekin asiat järjestettyä mieleisellään tavalla."
Tätähän keskustavetoiset kunnat pääsivät kokeilemaan ns "Kainuun mallissa". Jostakin kumman syystä nämä keskustavetoiset naapurikunnat eivät pystyneet sopimaan siitä mikä on kaikkien mielestä samanlainen "mieleinen tapa"?
Ei Kainuu ole maakunta. Sillä ei ollut samoja työkaluja kuin Ahvenanmaalla eli hallinollinen itsenäisyys. Vasta silloin, kun itsenäisen maakunnan perusvalmiudet on saavutettu, homma alkaa toimia. Se taatusti toimii. Se on todistettu Ahvenanmaalla ja Euroopan maakunnissa.
Kainuun malli oli alunalkaen torso ja ehkä pistettiinkin alulle sen vuoksi, että voitaisiin sitten sanoa, että ei toimi Suomessa. -Pötyä! Suomalainen on yhtä fiksu kuin keskieurooppalainen.
Mikäs se Kainuu sitten on??? Jos ei maakunta???
http://www.kainuu.fi/index.php?mid=2_21
http://www.kainuu.fi/
http://www.kainuu.fi/index.php?mid=2_622&la=fi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kainuun_maakunta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maakunnat
Tokihan Kainuu maakunta on, mutta tuo on totta, että Kainuun malli on hallinnollisessa mielessä kaukana Ahvenanmaan ja Euroopan maakuntien hallinnointitavasta.
..takuulla ole typerämpiä kuin ahvenanmaalaiset. Älykkääksi tekevää kalaa on syöty myös Kainuussa iät ja ajat. Kun kainuulaiset saavat yhtä suuren vallan päättää omasta kohtalostaan kuin ahvenanmaalaiset, jälki tulee olemaan yhtä hyvää.
Vahvan keskusvallan kannattajat pitäisi oikeastaan haastaa oikeuteen pitkään jatkuneesta kiusaamisesta ja pahoinpitelystä. Kun vertaa ahvenanmaalaisten ja mannersuomalaisten hyvinvoinnin tasoa ja keski-ikää, tulee vahvan valtion negatiivinen vaikutus selvästi ilmi.
On sanottu, että Suomessa on virkamiehiä ja kaikenmaailman hallintohäsläreitä 40 milj. kansan tarpeisiin.
Miten Suomeen on onnistuttukin luomaan niin paljon väkeä nielevä koneisto? Suomessahan on vain 2-portainen hallinto - miten Saksa on osannutkin tehdä tehokkaamman hallinnon vaikka siellä Keski-Euroopalle ja länsimaiselle demokratialle yleensäkin tyypillinen 3-portainen hallinto.
Onko niin, että Suomessa puuttuvan hallintoportaan paikkaamiseen menee moninkertainen määrä väkeä verrattuna siihen jos se olisi olemassa?
Keskustan maakuntamalli paikkaa hallintoporrasvajeen ja selkeyttää hallintoa. Keskustan malli tuo isotkin päätökset lähelle niitä aluieita joita ne koskevat.