Kirkon roolista epäselvyyttä

"Voipio kehottaa rauhallisuuteen kirkon odotetavissa olevien suurten muutosten edessä."

Tarkoittanee kirkon julkisoikeudellisen aseman lakkauttamista eli kirkon ja valtion erottamista toisistaan. Tämä on ensimmäinen kerta kun kirkon sisältä kuuluu tälläistä viestiä. Kirkko alkaa selvästi valmistelemaan työntekijöitään ja jäsenistöään väistämättömään ettei asia tulisi kaikille yllätyksenä. Kirkko on lähivuosina, ehkä kymmenen vuoden sisällä, menettämässä julkisoikeudellisen asemansa ja sen tuomat kohtuuttomat edut.

Ylipäätään miten on mahdollista, että valtio antaa kirkon hoitaa julkisia virkatehtäviä, vaikka kirkko edustaa vain 3/4 osaa väestöstä? Asia pitäisi saada eduskunnassa keskustelun ja käsittelyn alle. Nyt asia vaietaan kuoliaaksi. Joku kansanedustaja pitäisi saada tekemään asiasta kirjallinen kysymys vastaavalle ministerille, niin ministerin olisi pakko ottaa asia työn alle ja korjata epäkohdat.

Jos uskonnottomilla olisi oma puolue ja muutama kansanedustaja, niin tälläiset asiat saataisiin heti keskusteluun ja kuntoon, mutta nyt ei tunnu aloitteentekeviä tahoja löytyvän eduskunnasta.

"Voipion mielestä moni kirkon ihminen surffaa kolmannen sektorin liepeillä ja samastuu enemmän siihen kuin viranomaisrooliin.

– Kirkko liikkuu ikään kuin harmaalla alueella, koska nuori sukupolvi hahmottaa kirkon aseman toisin kuin tämä oma hiljalleen väistyvä sukupolveni."

Rehellinen toteamus.

Nykysukupolvelle kirkolla ei ole sellaista "viranomaisroolia", jollainen sillä entisaikoihin koettiin olevan.

Silloin piti mukisematta rangaistuksen pelossa totella ja uskoa paitsi poliisia myös pappia.

Uskovaisuus muuttaa muotoa Suomessakin.
Tulevaisuudessa voi joutua rangaisuksen pelossa tottelemaan poliisin lisäksi imaamia.
Silloin onkin vaikeampi sanoa: eroa moskeijasta.

Minusta vaikuttaa että Voipio kaipailee takaisin aikoja jolloin kirkolla oli varanomaisrooli, vahvempi rooli kuin nykyinen järjestö muiden joukossa rooli.

Kirkko ei ole yleishyödyllinen järjestö, joksi se on luokiteltu, ja jonka takia se saa mm. veroetuja. Se on oman edun tavoittelija ja omaan napaansa tuijottaja.

Se ei ole osa kolmatta sektoria. Sillä on ihn oma 4. sektori, josaa se nauttii ylhäsessä yksinäisyydessään lukemattomista etuoikeuksistaa, suosituimmuusasemastaan.