Kun suomukset putoavat, Apt 9:18
”Ja heti putosivat hänen silmistään ikäänkuin suomukset, ja hän sai näkönsä ja otti kasteen.”
Kuka hän oli ja mitä tapahtui? Hän oli mies joka intoili omissa voimissaan, toimi omassa viisaudessaan, mutta luuli olevansa Jumalan asialla...
Mutta Jumalan kirkkaus sokaisi hänet a) ensin sokeaksi, ja b) sen perästä oikealla tavalla näkeväksi”. Se oli hengellistä näkökykyä, jonka hän sai kun hänelle annettiin Pyhän Hengen voima.
Kun Saulus tarsolainen, aikansa viisas ja oppinut mies – kohtasi face-to-face Jumalan pyhyyden ja voiman, hän muuttui. Hänellä oli ollut ainesta, jotta voisi luottaa itseensä! ( Filip 3:4-6)
Kaikki uskonnolliset rituaalit oli oikeaoppisesti tehty, hän oli jopa Lain vaatimaan tasoon nähden nuhteeton! Hän tunsi aikansa kulttuurit; osasi puhua niin hebreaa, kreikkaa kuin latinaakin, sen ajan valtakieliä. Hänellä oli rooman kansalaisuus, hän oli hurskas juutalainen...
Kun elävä ja ylösnoussut Jeesus Kristus ilmestyi hänelle, hän luki kaiken roskaksi, tunteakseen ainoastaan Jeesuksen, tehdäkseen Hänen tahtonsa.
”Niinpä kun minä tulin teidän tykönne, en tullut puheen tai viisauden voimalla teille Jumalan todistusta julistamaan. Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen ja hänet ristiinnaulittuna.” ( 1 Kor 2:1-5)
Kun Hengen vallankumous tapahtui hänessä, oma minä, inhimillinen into ja sielullinen viisaus antoivat tilaa, että Jeesus Kristus sai tulla sydämen valtaistuimelle. Dyynaminen voima omassa intoilussa oli ollut viha. Murhanhimo, jopa.
Entinen Saulus otti nimekseen Paulus: Paavali, joka nimi merkitsee ”pieni” ja ”nöyrä”. Vahva, voimallinen Saulus antoi ykkössijan Jeesukselle, Kuningasten Kuninkaalle. Jumalan suunnitelma alkoi toteutua.
Herra suokoon armon, että suomukset putoaisivat meidän silmiltämme. Voisimme sanoa sydänjuuria myöten, että ”me olemme vain ansiottomia palvelijoita; olemme tehneet vain sen minkä olimme velvolliset tekemään.”
( Luuk 17:10)
”Ja heti putosivat hänen silmistään ikäänkuin suomukset, ja hän sai näkönsä ja otti kasteen.”
Kuka hän oli ja mitä tapahtui? Hän oli mies joka intoili omissa voimissaan, toimi omassa viisaudessaan, mutta luuli olevansa Jumalan asialla...
Mutta Jumalan kirkkaus sokaisi hänet a) ensin sokeaksi, ja b) sen perästä oikealla tavalla näkeväksi”. Se oli hengellistä näkökykyä, jonka hän sai kun hänelle annettiin Pyhän Hengen voima.
Kun Saulus tarsolainen, aikansa viisas ja oppinut mies – kohtasi face-to-face Jumalan pyhyyden ja voiman, hän muuttui. Hänellä oli ollut ainesta, jotta voisi luottaa itseensä! ( Filip 3:4-6)
Kaikki uskonnolliset rituaalit oli oikeaoppisesti tehty, hän oli jopa Lain vaatimaan tasoon nähden nuhteeton! Hän tunsi aikansa kulttuurit; osasi puhua niin hebreaa, kreikkaa kuin latinaakin, sen ajan valtakieliä. Hänellä oli rooman kansalaisuus, hän oli hurskas juutalainen...
Kun elävä ja ylösnoussut Jeesus Kristus ilmestyi hänelle, hän luki kaiken roskaksi, tunteakseen ainoastaan Jeesuksen, tehdäkseen Hänen tahtonsa.
”Niinpä kun minä tulin teidän tykönne, en tullut puheen tai viisauden voimalla teille Jumalan todistusta julistamaan. Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen ja hänet ristiinnaulittuna.” ( 1 Kor 2:1-5)
Kun Hengen vallankumous tapahtui hänessä, oma minä, inhimillinen into ja sielullinen viisaus antoivat tilaa, että Jeesus Kristus sai tulla sydämen valtaistuimelle. Dyynaminen voima omassa intoilussa oli ollut viha. Murhanhimo, jopa.
Entinen Saulus otti nimekseen Paulus: Paavali, joka nimi merkitsee ”pieni” ja ”nöyrä”. Vahva, voimallinen Saulus antoi ykkössijan Jeesukselle, Kuningasten Kuninkaalle. Jumalan suunnitelma alkoi toteutua.
Herra suokoon armon, että suomukset putoaisivat meidän silmiltämme. Voisimme sanoa sydänjuuria myöten, että ”me olemme vain ansiottomia palvelijoita; olemme tehneet vain sen minkä olimme velvolliset tekemään.”
( Luuk 17:10)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Minne tulee Jumalan Valo ja Valkeus,
siellä pimeys ei kestä. Eikä pimeyden palvelijat.
Jumalan Sana on valkeus ja valo, Ps 119:105
Pimeys pelkää valoa, pakenee. Joh 3:19-20