Tämä on pitkä juttu, josset jaksa lukea, älä edes
aloita. =) Minulla on ongelma. Ongelmana on vanha
jätkäkaverini. Kaikki alkaa siit ku mul ja mun
jätkäl meni poikki. Mä tajusin n. kuukauden
kuluttua, et mä haluankin sen takasin. Sil oli jo
uus tyttöystävä ja sen takia mä jahkailin
pitkään, et pitäiskö mun kertoa sille tunteistani
vai ei. No mä sit yks ilta soitin sil, et voisko
se tulle juttelemaan mun kaa, mul ois asiaa. Me
nähtiin ja mä kerroin sil, et mä haluan sitä
takasin ja kysyin, et oisko mahdollista, et me
oltais viel yhdessä. Se vastas, et tuskin...ja
sit mä sanoin sil, et nyt se voi lähteä takasin
kotiin, mä olin sanonu mitä pitikin. se sanos, et
se ei jaksa viel ja me sit juteltiin siin jonkin
aikaa ihan ku mitään ei olis tapahtunutkaan, tai
mä olin kyl aika itku kurkussa, mut en näyttäny
sitä sille. Seuraavana päivänä mä olin mun
kaverin kaa keskustas kävelemäs ja näin sit mun
exän. Se istus yhel laituril yksin helvetin
kauan, yli puol tuntia. Ekaks mä ajattelin, et se
odottaa jotain, mut ku sinne ei tullu ketään ja
se vaan istus ni mä vähän aloin ihmettelemään, et
mitä se oikein miettis siel yksinäs. Mä tekstasin
sil sit illal, et minkä takia se istus niin kauan
yksin, mitä se ajatteli. se vastas, et ei se
mitään erikoist ajatellu, istus vaan, ku ei ollu
muuta tekemist. Meiän talon lähel on sellanen
puisto ja mun huoneesta näkee suoraan sinne.
Samana iltana mä näin et mun ex istus siel
puistos, ihmettelin kyl, et minkä helvetin takia,
ku sen koti on ihan eri suunnas,mut mä lähdin sit
ulos koiran kans ja menin sinne juttelemaan sen
kanssa. Juteltiin aika kauan ja sit mul tuli
kylmä ja mä menin sisäl. seuraavana iltana se
jätkä oli taas siel puistos ja mä menin sinne
juttelemaan sen kaa. Se on Limp Bizkit-fani ja
mul oli jotain julisteita niistä kotona. Mä
sanoin sille sen ja se kysys, et saisko hän ne.
Mä sanoin, et mennään hakemaan. Me mentiin ja mä
aattelin,et se vaan tulee hakemaan sen julisteen
ja sit se lähtee. Mut ei, hän jää mun huoneeseen
ja on meillä loppuillan. Ei se tietty mua
häirinny : ) Ku se oli lähteny meiltä, ni heti ku
se oli päässy kotiin, niin se soitti mul, vaiks
ei sil mitään asiaa ollu, se vaan halus jutella.
Kumma tyyppi... Me tekstailtiin sit viel illal ja
mä sanoin, et mitä sen tyttöystävä mahtaa sanoa,
ku se on mun kanssa. Se vastas, et se ei voi
suuttua, jos hän on vaan kaveri mun kaa. Ja se
kirjotti, et jos hänen tyttöystävä sanoo jotain
vittumaista mulle, ni mun pitää vaan sanoa
hänelle, ni se puhuu järkeä sil. Seuraavien
päivien aikana me nähtiin, soiteltiin ja
kirjoteltiin ja se kehus mua, mut haukku
muijakaveriaan...Esim. yks perjantai ku se sanos
mul, et tänään on perjantai, mitä pitäis
tehdä...mä sanoin, et sul on tyttöystävä...niin,
mitä siitä, se vastas. Mä sanoin, et eiks sun
pitäis olla sen kaa ja se sanos, et vittuuks mä
sen kaa jaksan olla...et silleen. Ja sit yks
perjantai se tuli meille ja sit se jäi yöksi ja
mä nukuin sen vieres ja se piti kättä mun
ympäril...mä en tehny yhtään mitään, koska mä
tiedän, et sil on muijakaveri...Ja nyt sen
muijakaveri ja sen muijakaverin kaverit on
vittuuntuneita mul. Yks syy on kai se, et sil mun
exäl oli ollu tosi paljon viestei multa, eikä se
ollu suostunu näyttämään niitä muijakaveilles ja
nyt se sen tyttöystävä luulee, et mä oon
kirjottanu jotain pahaa siitä ja sen takia se ei
näytä niitä viestejä. Mä en todellakaan oo
kirjottanu mitään pahaa siit, mä en ees tunne
sitä. Ja sit musta liikku varmaan aika paljon
täysin perättömiä juoruja niitten keskuudessa.Ne
on uhannu hakata mut vappuna.Vaik ei ne kyl sitä
tee, kyl mä sen tiedän. Ne ei uskalla. Mul on
niin paljon kavereita, et voittaisin ne
varmasti...= ) Ja mun ex ei oo tehny asialle
mitään. Se seisos kerran vieressä, ku sen
muijakaverin kaverit vittuili mulle, eikä se
sanonu mittää, vaiks se oli luvannu mul puhuu
järkeä sen tyttöystäväl. Toisaalta mä ihan
ymmärrän. Jos mun ex olis siin tilantees ruvennu
puolustamaan mua, ni sen tyttöystävä olis
suuttunu niin saatanasti. Mut ku mä oon
kirjottanu exälleni, et mitä pahaa mä nyt oon
tehny, ku mul täytyy vittulla, ni hän ei vastaa
mitään...Eikä edes moikkaa kaupungilla, toisaalta
mäkin katon kyl ihan eri suuntaan,mut... Ja se on
ihan yhtäkkiä menny tollaseks, et se ei enää
halua olla väleissä mun kaa. Se on loukannu mua
aika pahasti, loukkas silloin jo ku se jätti mut.
Ja vappuna mä aion jutella sen tyttöystävän kaa,
koska mä en halua ruveta tappelemaan. Ja
varsinainen ongelma on se et kerronko mä sen
muijakaverille, et sen jätkäkaveri on soitellu,
kirjotellu ja nukkunu mun vieres. Mä haluaisin
niin paljon kostaa sil jätkäl kaikki, mitä se on
tehny mul, mut mä en pysty olemaan niin ilkeä,
tai sanokaa TE hyvät ihmiset, MITÄ MUN PITÄIS
TEHDÄ??? Toivottavasti joku jakso lukea mun jutun
loppuun asti ja viittis vastata... Kiitos!! = )
aloita. =) Minulla on ongelma. Ongelmana on vanha
jätkäkaverini. Kaikki alkaa siit ku mul ja mun
jätkäl meni poikki. Mä tajusin n. kuukauden
kuluttua, et mä haluankin sen takasin. Sil oli jo
uus tyttöystävä ja sen takia mä jahkailin
pitkään, et pitäiskö mun kertoa sille tunteistani
vai ei. No mä sit yks ilta soitin sil, et voisko
se tulle juttelemaan mun kaa, mul ois asiaa. Me
nähtiin ja mä kerroin sil, et mä haluan sitä
takasin ja kysyin, et oisko mahdollista, et me
oltais viel yhdessä. Se vastas, et tuskin...ja
sit mä sanoin sil, et nyt se voi lähteä takasin
kotiin, mä olin sanonu mitä pitikin. se sanos, et
se ei jaksa viel ja me sit juteltiin siin jonkin
aikaa ihan ku mitään ei olis tapahtunutkaan, tai
mä olin kyl aika itku kurkussa, mut en näyttäny
sitä sille. Seuraavana päivänä mä olin mun
kaverin kaa keskustas kävelemäs ja näin sit mun
exän. Se istus yhel laituril yksin helvetin
kauan, yli puol tuntia. Ekaks mä ajattelin, et se
odottaa jotain, mut ku sinne ei tullu ketään ja
se vaan istus ni mä vähän aloin ihmettelemään, et
mitä se oikein miettis siel yksinäs. Mä tekstasin
sil sit illal, et minkä takia se istus niin kauan
yksin, mitä se ajatteli. se vastas, et ei se
mitään erikoist ajatellu, istus vaan, ku ei ollu
muuta tekemist. Meiän talon lähel on sellanen
puisto ja mun huoneesta näkee suoraan sinne.
Samana iltana mä näin et mun ex istus siel
puistos, ihmettelin kyl, et minkä helvetin takia,
ku sen koti on ihan eri suunnas,mut mä lähdin sit
ulos koiran kans ja menin sinne juttelemaan sen
kanssa. Juteltiin aika kauan ja sit mul tuli
kylmä ja mä menin sisäl. seuraavana iltana se
jätkä oli taas siel puistos ja mä menin sinne
juttelemaan sen kaa. Se on Limp Bizkit-fani ja
mul oli jotain julisteita niistä kotona. Mä
sanoin sille sen ja se kysys, et saisko hän ne.
Mä sanoin, et mennään hakemaan. Me mentiin ja mä
aattelin,et se vaan tulee hakemaan sen julisteen
ja sit se lähtee. Mut ei, hän jää mun huoneeseen
ja on meillä loppuillan. Ei se tietty mua
häirinny : ) Ku se oli lähteny meiltä, ni heti ku
se oli päässy kotiin, niin se soitti mul, vaiks
ei sil mitään asiaa ollu, se vaan halus jutella.
Kumma tyyppi... Me tekstailtiin sit viel illal ja
mä sanoin, et mitä sen tyttöystävä mahtaa sanoa,
ku se on mun kanssa. Se vastas, et se ei voi
suuttua, jos hän on vaan kaveri mun kaa. Ja se
kirjotti, et jos hänen tyttöystävä sanoo jotain
vittumaista mulle, ni mun pitää vaan sanoa
hänelle, ni se puhuu järkeä sil. Seuraavien
päivien aikana me nähtiin, soiteltiin ja
kirjoteltiin ja se kehus mua, mut haukku
muijakaveriaan...Esim. yks perjantai ku se sanos
mul, et tänään on perjantai, mitä pitäis
tehdä...mä sanoin, et sul on tyttöystävä...niin,
mitä siitä, se vastas. Mä sanoin, et eiks sun
pitäis olla sen kaa ja se sanos, et vittuuks mä
sen kaa jaksan olla...et silleen. Ja sit yks
perjantai se tuli meille ja sit se jäi yöksi ja
mä nukuin sen vieres ja se piti kättä mun
ympäril...mä en tehny yhtään mitään, koska mä
tiedän, et sil on muijakaveri...Ja nyt sen
muijakaveri ja sen muijakaverin kaverit on
vittuuntuneita mul. Yks syy on kai se, et sil mun
exäl oli ollu tosi paljon viestei multa, eikä se
ollu suostunu näyttämään niitä muijakaveilles ja
nyt se sen tyttöystävä luulee, et mä oon
kirjottanu jotain pahaa siitä ja sen takia se ei
näytä niitä viestejä. Mä en todellakaan oo
kirjottanu mitään pahaa siit, mä en ees tunne
sitä. Ja sit musta liikku varmaan aika paljon
täysin perättömiä juoruja niitten keskuudessa.Ne
on uhannu hakata mut vappuna.Vaik ei ne kyl sitä
tee, kyl mä sen tiedän. Ne ei uskalla. Mul on
niin paljon kavereita, et voittaisin ne
varmasti...= ) Ja mun ex ei oo tehny asialle
mitään. Se seisos kerran vieressä, ku sen
muijakaverin kaverit vittuili mulle, eikä se
sanonu mittää, vaiks se oli luvannu mul puhuu
järkeä sen tyttöystäväl. Toisaalta mä ihan
ymmärrän. Jos mun ex olis siin tilantees ruvennu
puolustamaan mua, ni sen tyttöystävä olis
suuttunu niin saatanasti. Mut ku mä oon
kirjottanu exälleni, et mitä pahaa mä nyt oon
tehny, ku mul täytyy vittulla, ni hän ei vastaa
mitään...Eikä edes moikkaa kaupungilla, toisaalta
mäkin katon kyl ihan eri suuntaan,mut... Ja se on
ihan yhtäkkiä menny tollaseks, et se ei enää
halua olla väleissä mun kaa. Se on loukannu mua
aika pahasti, loukkas silloin jo ku se jätti mut.
Ja vappuna mä aion jutella sen tyttöystävän kaa,
koska mä en halua ruveta tappelemaan. Ja
varsinainen ongelma on se et kerronko mä sen
muijakaverille, et sen jätkäkaveri on soitellu,
kirjotellu ja nukkunu mun vieres. Mä haluaisin
niin paljon kostaa sil jätkäl kaikki, mitä se on
tehny mul, mut mä en pysty olemaan niin ilkeä,
tai sanokaa TE hyvät ihmiset, MITÄ MUN PITÄIS
TEHDÄ??? Toivottavasti joku jakso lukea mun jutun
loppuun asti ja viittis vastata... Kiitos!! = )
Vastaukset 5
Vanhimmat
kirveltäähän bänksit ei sille mitään voi
varsinkin kun tuntee itsensä loukatuksi. Sinuna
en kuitenkaan viitsisi kertoa yhtään mitään exäsi
tyttöystävälle. Parasta on katkaista kaikki
yhteydenpito exään sillä tavalla pääset eroon
hänestä ja voit etsiä uusia juttuja. Lisäksi
kaveri ei tunnu paljon naisiansa arvostavan.
Tuhlaat energiaasi kostoajatuksilla niin makoisaa
kuin se olisikin. Tyylikkästi siirryt hänen
elämästään lopullisesti sivuun. Ole vaan
tyytyväinen kun pääsit eroon noin typerästä
tyypistä!
Ihanaa kevättä sulle!
Kommentoin vain yhtä juttua! Exän kanssa voi olla
hyväkin kaveri! MIKSI VIHATA JOTAIN JOTA ON
RAKASTANUT? sama mies se kuitenkin on... Ehkä
jonkun kanssa ystävyys toimii paremmmin kuin
suhde. Välien katkaisu ei ole mikään ratkaisu,
koska pian huomaa katkaisevan kaikki välit
toisiin mitä pienemmistä syistä. Ihmiset
rakastakaa toisianne ja itteänne. Mikä omassa
sydämessä on oikein ei siitä muut voi tuomita!
(kunhan pysytään lain ja muun itsestään
selvyyksien kuulijaisina) No tämähän kumoaa
äskeisen väitteeni... mutta niin tarkoitus
olikin... Minun ratkaisuni on olla katkaisematta
välejä ystäviini... onko se oikea? Sen tiiän minä
viimeisenä elin vuotenani...
Mitä sä tarkotit tol viimisel lauseel "Sen tiiän
minä viimeisenä elinvuotenani..."?!
Oot sinällää oikees, et kavereist ei kannat
luopuu tai katkast välejä, ainakaa hyvie
kavereide kans, mut jos o kyse ns. huonost
kaverist ei oo mitää järkee tuottaa itellee pahaa
mielt, jos se "kaveri" ei käyttäydy niiku kaveri
pitäs.
Mä ainaki oon katkassu välit sellasii
kavereihi/ystävii, joita en oo pitäny ystävyyteni
arvosena. Enkä oo katunu!!! Mielummi sitä o vaix
ilma ystävii ku pitää ystävinää ystävii, jotka ei
todellisuudes oo sun ystäviä vaa pikemmi
vihamiehiä, vai mitä? Mä ainaki oon saanu
menetettyje tilal uusia, huomattavasti parempia
ja myös mun tunteeni huomioo-ottavia ystävii.
Emmä olis halunnu pistää välejä poikki sen kaa, se
vaan ei yhtäkkiä ei enää ollu yhteydessä mun kaa.
Mut nyt asia on selvitetty, mä juttelin sen
muijakaverin kaa(en kertonu sil mitään sen jätkän
yhteyksistä mun kaa, koska haluan, et mun ex on
onnellinen) ja me ollaan nyt sujut ja kaikki on
hyvin. juttelin senkin muijan kaa kenen piti hakata
mut ja se myönsi, ettei sil oo mitään syytä olla
mulle vihanen. Kiitos kommenteistanne ihmiset!!!
P.S. mitä tarkotit lauseella viimeisenä
elinvuotenani??
Hieno juttu, että asiat selvisivät.
Kiemuraisiahan nämä ihmissuhdepolut ovat.
Kivaa kesää sinulle!