Paljonko ilmastointi vie polttoainetta

Tero

Niin, muistelisin että joskus oli TM:ssä vertailu kahden samanlaisen auton polttoaineen kulutus vertailu, toisessa oli ilmastointilaite ja toisessa ei.
Muistelisin että kulutusero oli 1 litra / 100 km, joten kannattaako ilmastintilaitetta Sumessa autoon ottaa?

41

9937

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • osku

      oman mittauksen mukaan n,0.5L/100km.kun kysyt kannattaako vastaan KANNATTAA.ilman mitään muuta vaihtoehtoa.

    • kannattaa

      Ensinnäkin: Bensiinille ja dieselille on aika hyvä jakeluverkosto rakennettu. Eli sitä saa pumpusta kyllä lisää.

      toinen juttu.. Ei sitä ilmastointia tarvitse käyttää.

      Mutta kyllä se kannattaa ottaa. Ihan vain senkin takia, että
      1. ne ei nykyisin ole kalliita
      2. erittäin mukava olla aina toisinaan
      3. jos meinaa sen auton joskus vielä myydä ja saada siitä rahaakin, niin ilmastointi pitää olla. Nykyisin niin suuressa osassa uudempia autoja on ilmastointi.. Ei AC-autoja karsastetaan koko ajan enemmän ja enemmän.

      • '''

        Jos vain tuota mietit autoilussa ja sen kustannuksissa, niin älä osta autoa.


      • Johannes

        Minä ainakin karsastan yli 10-vuotiasta AC-autoa;
        takuuvarmasti on edessä kylmäaineen lisäykset sekä mahdolliset muut rempat. Takuuaikana on kaikki tietysti toisin.

        Vähissä on ne kuumat päivät vuodessa jolloin ilmastointia näillä raukoilla rajoilla tarvitaan.


      • Chevy
        Johannes kirjoitti:

        Minä ainakin karsastan yli 10-vuotiasta AC-autoa;
        takuuvarmasti on edessä kylmäaineen lisäykset sekä mahdolliset muut rempat. Takuuaikana on kaikki tietysti toisin.

        Vähissä on ne kuumat päivät vuodessa jolloin ilmastointia näillä raukoilla rajoilla tarvitaan.

        "Vähissä on ne kuumat päivät vuodessa jolloin ilmastointia näillä raukoilla rajoilla tarvitaan" väittää takuulla sellainen, jolla ei ole ilmastointia koskaan ollut, koska yhtä hyödyllinen ilmastointi on kosteilla kevät- ja syksykeleillä kun ei tarvi puhaltaa märkää ilmaa autoon sisälle. Jäähdytyksen lisäksi ilmastointi myös kuivaa ilmaa.
        Ja se huolto: parin vuoden välein kylmäaineen käsittely n. 100€/kerta ei ole paljon tuosta lystistä...


      • sissos
        Johannes kirjoitti:

        Minä ainakin karsastan yli 10-vuotiasta AC-autoa;
        takuuvarmasti on edessä kylmäaineen lisäykset sekä mahdolliset muut rempat. Takuuaikana on kaikki tietysti toisin.

        Vähissä on ne kuumat päivät vuodessa jolloin ilmastointia näillä raukoilla rajoilla tarvitaan.

        Joo, kylmäaineen lisäys 50€.. Siihenhän sen 10 vuotiaan auton huoltobudjetti kaatuu..


      • J H
        sissos kirjoitti:

        Joo, kylmäaineen lisäys 50€.. Siihenhän sen 10 vuotiaan auton huoltobudjetti kaatuu..

        Ihanko tosissasi uskot, ettei mitään muuta huoltoa tarvitse tehdä.

        Mielenkiintoista, minulle on tullut vastaan autoja joiden jäähdytyslaitteet vaativat VÄHÄN muutakin korjausta.

        No, jokainen optimisti eläköön uskossaan.


      • sitten
        ''' kirjoitti:

        Jos vain tuota mietit autoilussa ja sen kustannuksissa, niin älä osta autoa.

        No mitäs tuommosessa kylmäpumpussa muuta miettimistä on?

        Mitäs itse mietit ohjaustehostimesta? tai jarrutehostimesta?


      • tarvii
        J H kirjoitti:

        Ihanko tosissasi uskot, ettei mitään muuta huoltoa tarvitse tehdä.

        Mielenkiintoista, minulle on tullut vastaan autoja joiden jäähdytyslaitteet vaativat VÄHÄN muutakin korjausta.

        No, jokainen optimisti eläköön uskossaan.

        No tarvii tietysti jotkut joskus.. ihan niinkuin jokainen muukin asia autoissa.
        Se huollon tarve yleensä täällä johtuu ihan siitä käyttämättömyydestä.. Kun pappa säästää bensiiniä ja käyttää ilmastoinita 20 minuuttia vuodessa yhtenä helle päivänä. Ei niihin paljon ongelmia tule, kun jatkuvasti säännöllisesti sitä nestettä kierrättää.. Jos nyt jonkun letkun tai tiivisteen joutuu joskus vaihtamaan niin ei sekään sitä kukkaroa tyhjennä.


    • eikka

      Jos vie litran sadalla kilsalla enemmän niin mitä sitten? On se sen arvoista!
      (omassa en ole kyllä huomannut kulutukseen lisäystä...)

      Ai kannattaako suomessa ottaa ilmastointi?
      Meni ohi? Miksei täällä jos jossain muuallakin?
      Ei sen ainoa tehtävä ole viilentää vaan se myös pitää sateella ja kostealla ikkunat pois huurusta erittäin tehokkaasti! (olet varmaan huomannut että suomessa sataa...)

      Ja tietysti auton jälleenmyyntiarvo.
      Kun vaihdan seuraavaksi autoa niin jos on kaksi vaihtoehtoa joissa toisessa on ilmastointi ja toisessa ei, niin sen mikä ei ole ilmastoitu täytyy autosta riippuen olla noin 5000€ halvempi tai en edes harkitse!

      Kaikista muista varusteista voin tinkiä mutten siitä. Usko pois jos kerran ostat auton jossa se on niin tulet ajattelemaan samoin...

    • Limnell

      Ilmastoinnin hyödyt:

      1. Matkustamon jäähdyttäminen - paljon käyttöä Suomessakin huhti-lokakuussa, jos ilmastointi autossa on.

      2. Ikkunoiden hikeentymisen estäminen kostealla säällä (perustuu siihen, että jäähdytyksen kautta matkustamoon tuleva ilma on kuivempaa kuin ilman jäähdytystä) - tällaisia kosteita säitä Suomessa esiintyy runsaasti.

      Ilmastoinnin haitat:

      1. Lisääntynyt polttoaineenkulutus (käytöstä riippuen dieselillä vajaat 0,5 ja bensiinillä runsaat 0,5 l/100km).
      2. Ilmastointilaitteen huoltokulut ja hoitotarve. Ilmastointilaite olisi hyvä huollattaa kahden vuoden välein. Lisäksi talviaikana ilmastointilaite pitäisi panna noin kerran kuussa joksikin aikaa päälle esim. lämpimässä parkkihallissa, koska laitteen toiminnalle välttämätön voitelu toimii vain laitteen käydessä.

      Pakkasella ilmastointilaitteen jäähdytin ei mene päälle, koska jäähdytinkennosto ei saa jäätyä. Siis pakkasella ilmastoinnin jäähdyttimellä ei ole vaikutusta sisään tulevaan ilmaan, koska jäähdytin ei jäähdytä ilmaa.

      • pakkasella

        Siitä ilmastoinnin pakkasella käyntiin lähtemättömyydestä tuleekin yksi ongelma lisää meidän pitkässä talvessa. Se järjestelmä kun kaipaisi säännöllistä voitelua, eli nesteen kierrättämistä. Ja jos ei todellakaan kylässä ole lämmintä parkkihallia eikä kotona lämmintä tallia niin joillekkin voi mennä sormi suuhun, että missäs saisi auton lämpimään silloin tällöin.


    • Ekonolisti

      Kahdesta saman arvoisesta varusteesta ottaisin suomen oloihin mielummin Webaston. Molempi tietysti parempi.

      • joe

        Miettikää asiaa kolmenkympin helteellä kun autossa on reilut 40 lämmintä. Onhan se jo turvallisuuskysymyskin, ei pelkästään mukavuusjuttu. Ja huollosta, jos autoa huolletaan muutenkin niin miksei ilmastointilaitetta "saisi" katsoa huoltokohteeksi. Monet pitävät sitä ihmeasiana. Kun vaan säännöllisesti huoltaa sen(kin) niin ei tarvi tehdä niitä isoja remontteja.


      • Ekonolisti
        joe kirjoitti:

        Miettikää asiaa kolmenkympin helteellä kun autossa on reilut 40 lämmintä. Onhan se jo turvallisuuskysymyskin, ei pelkästään mukavuusjuttu. Ja huollosta, jos autoa huolletaan muutenkin niin miksei ilmastointilaitetta "saisi" katsoa huoltokohteeksi. Monet pitävät sitä ihmeasiana. Kun vaan säännöllisesti huoltaa sen(kin) niin ei tarvi tehdä niitä isoja remontteja.

        Jos tänäkesänäkään nousee yli kolmen kympin. Ensitalvena on taatusti pakkaspäiviä enempi, kun nyt kesällä hellepäiviä. Itsellä ei ole tolpaa kotona tai töissäkään. Mutta kuten sanoin. Molempi parempi. Vakionahan noita Webastoja olekkaan, kuin dieseleissä.


    • ilmastoinnin

      mulla se lisää polttoaineen syöttöä noin 0,5l/tunti. eli maantiellä se lisää kulutusta suunnilleen ton per 100km ja kaupungissa, missä keskinopeus on pieni, lisää on reilu litra per 100km.

      mutta en olis hetkeäkään ilman sitä.

    • Limnell

      Bensiiniä tarvitaan noin 0,35 l ja dieseliä 0,26 l 1 kW:n tehon tuottamiseen. Jos ilmastointilaite tarvitsee maksimissaan 1,5 kW:n tehon, on bensiinin lisäkulutus ilmastointilaitteen maksimiteholla siten 0,53 ja dieselin 0,39 litraa tunnissa.

      Vauhdista sitten riippuu, paljonko lisäkulutus on 100 km kohti. Yllä esitetyt luvut pätevät 100 km/t vauhtiin, ja 50 km/t -vauhdilla ne pitää kertoa kahdella (=1,1 ja 0,8 l / 100 km).

      Ilmastointilaitetta ei välttämättä käytetä maksimiteholla kuin osa ajasta, joten keskimääräinen kulutuslisä jää käytännössä edellä esitettyjä lukuja pienemmäksi.

      • Pilkunnu**ija

        > Bensiiniä tarvitaan noin 0,35 l ja dieseliä
        > 0,26 l 1 kW:n tehon tuottamiseen.

        Tarkoitat tietenkin, että bensiiniä tarvitaan noin 0,35 l ja dieseliä 0,26 l 1 kWh:n energian tuottamiseen.

        1 kilowatin tehon tuottaa vaikka ruokalusikallisella bensaa – mutta lystiä ei piisaa kauankaan...


      • Janne

        Ilmastointilaite on päällä tai pois, sitä ei voi käyttää muuten kuin maksimiteholla. Toki termostaatti pätkii kompressorin käyttöä siten, ettei kenno pääse jäätymään, mutta lisälämpö otetaan aina lämmityslaitteesta eikä ilmastoinnin tehoa vähentämällä.


      • ...

        Itse en edes ole huomannut lisäystä keskikulutuksessa vaikka ilmastointi olisi ollut pitkiä matkoja päällä, niin pieni se on. Puhutaan siis desistä tai kahdesta. Laitehan (kompressori) ei toimi muutenkaan kuin vain osan ajasta termostaatin ohjaamana. Kulutuslisä riippuu tietysti laitteen toteutuksesta. Itselläni on Corolla -02 1.6 manuaali-ilmastoinnilla. Ajotietokoneen näytöstä voi juuri ja juuri havaita ajoittaisen kulutuksen kasvun kompressorin kytkeytyessä.


      • Scuderia QV
        Janne kirjoitti:

        Ilmastointilaite on päällä tai pois, sitä ei voi käyttää muuten kuin maksimiteholla. Toki termostaatti pätkii kompressorin käyttöä siten, ettei kenno pääse jäätymään, mutta lisälämpö otetaan aina lämmityslaitteesta eikä ilmastoinnin tehoa vähentämällä.

        Kennon jäätymistä tutkailevan lämpökytkimen lisäksi kompuran käyntiä ohjaa painekytkin, joka sallii kompressorin käydä tiettyjen ylä- ja alarajapaineiden välillä. Kun kompura on saanut hakattua järjestelmään tarpeeksi painetta, painekytkin pysäyttää sen ja käynnistää taas uudelleen, kun paine on pudonnut. Vaadittava alarajapaine taas estää järjestelmän käytön tyhjänä ja suojaa kompressoria rikkoutumiselta, mutta sillä nyt ei varsinaisesti ole tekemistä kulutuslaskelmien kanssa.

        Toisin sanoen, ei se kompura aina käy vaikka se olisikin kabiinista kytkettynä. Ainakin vanhemmissa autoissa huomaa selvän naksauksen tai kalahduksen kun hihnapyörän magneettikytkin vetää, lisäksi joissakin peleissä tyhjäkäyntikierrokset nyykähtävät hetkeksi.


      • Limnell
        Pilkunnu**ija kirjoitti:

        > Bensiiniä tarvitaan noin 0,35 l ja dieseliä
        > 0,26 l 1 kW:n tehon tuottamiseen.

        Tarkoitat tietenkin, että bensiiniä tarvitaan noin 0,35 l ja dieseliä 0,26 l 1 kWh:n energian tuottamiseen.

        1 kilowatin tehon tuottaa vaikka ruokalusikallisella bensaa – mutta lystiä ei piisaa kauankaan...

        Kiitos korjauksesta - saman virheen huomasin itsekin viestini jälkitarkastuksessa !


      • Nimim. Epätietoinen
        Scuderia QV kirjoitti:

        Kennon jäätymistä tutkailevan lämpökytkimen lisäksi kompuran käyntiä ohjaa painekytkin, joka sallii kompressorin käydä tiettyjen ylä- ja alarajapaineiden välillä. Kun kompura on saanut hakattua järjestelmään tarpeeksi painetta, painekytkin pysäyttää sen ja käynnistää taas uudelleen, kun paine on pudonnut. Vaadittava alarajapaine taas estää järjestelmän käytön tyhjänä ja suojaa kompressoria rikkoutumiselta, mutta sillä nyt ei varsinaisesti ole tekemistä kulutuslaskelmien kanssa.

        Toisin sanoen, ei se kompura aina käy vaikka se olisikin kabiinista kytkettynä. Ainakin vanhemmissa autoissa huomaa selvän naksauksen tai kalahduksen kun hihnapyörän magneettikytkin vetää, lisäksi joissakin peleissä tyhjäkäyntikierrokset nyykähtävät hetkeksi.

        Onko siis niin, että itse kompressori käy aina joko täysillä tai ei käy ollenkaan ja esimerkiksi matkustamon termostaatilta tuleva ohjaus vain säätelee kompressorin päälläoloaikaa ? Ja jos taas termostaattiohjausta ei ole, säätelijöinä ovat ON-OFF-nappulan lisäksi vain kennon jäätymistä seuraava kytkin ja painekytkin ?

        Olen havainnut, että ilmastoinnin kun panee päälle, sisään tulevan ilman läpötila painuu hetkeksi jopa hieman pakkasen puolelle, mutta asettuu sitten noin 1 asteen tienoille. Tuo alun tosi kylmä ilma siis selittyisi sillä, että aluksi kompressori käy täysillä niin kauan kunnes kompressorin jäätymiskytkin sammuttaa sen hetkeksi aikaa. Näinkö ?


      • Oikeasti
        ... kirjoitti:

        Itse en edes ole huomannut lisäystä keskikulutuksessa vaikka ilmastointi olisi ollut pitkiä matkoja päällä, niin pieni se on. Puhutaan siis desistä tai kahdesta. Laitehan (kompressori) ei toimi muutenkaan kuin vain osan ajasta termostaatin ohjaamana. Kulutuslisä riippuu tietysti laitteen toteutuksesta. Itselläni on Corolla -02 1.6 manuaali-ilmastoinnilla. Ajotietokoneen näytöstä voi juuri ja juuri havaita ajoittaisen kulutuksen kasvun kompressorin kytkeytyessä.

        Tietenkin kulutuslisä voi olla oikeasti 0,1-0,2 l / 100 km, jos kompressori käy kolmasosan ajoajasta.


      • Scuderia QV
        Nimim. Epätietoinen kirjoitti:

        Onko siis niin, että itse kompressori käy aina joko täysillä tai ei käy ollenkaan ja esimerkiksi matkustamon termostaatilta tuleva ohjaus vain säätelee kompressorin päälläoloaikaa ? Ja jos taas termostaattiohjausta ei ole, säätelijöinä ovat ON-OFF-nappulan lisäksi vain kennon jäätymistä seuraava kytkin ja painekytkin ?

        Olen havainnut, että ilmastoinnin kun panee päälle, sisään tulevan ilman läpötila painuu hetkeksi jopa hieman pakkasen puolelle, mutta asettuu sitten noin 1 asteen tienoille. Tuo alun tosi kylmä ilma siis selittyisi sillä, että aluksi kompressori käy täysillä niin kauan kunnes kompressorin jäätymiskytkin sammuttaa sen hetkeksi aikaa. Näinkö ?

        Joo, se siis joko käy tai ei käy. Kompura on "tyhmä" mekaaninen vehje, jonka akseli joko on (magneettikytkimellä) kytkettynä hihnapyörään tai ei ole. Toisin sanoen kompressorin akselin pyörintänopeus on riippuvainen vain moottorin (kampiakselin) pyörintänopeudesta, ja sitähän ei ilmastoinnin tarpeiden mukaan säädetä.

        Kompressorin tehtävänä on siis vain pitää kylmäaineen paine tiettyjen rajojen sisällä, ja se viis veisaa auton sisälämpötilasta. Tosin auton ilmastoinnin automatiikan toteutuksesta riippuu, milloin se katsoo parhaaksi käskyttää kompuraa päälle. Jotta kompressori lähtisi käyntiin, pitää siis seuraavien ehtojen täyttyä:

        - automatiikkapurkin (tai manuaali-ilmastoinnin käyttökytkimen) pitää ohjata kompressori päälle
        - kennon lämpökytkimen pitää olla kytkettynä (eli kenno ei ole vaarassa jäätyä)
        - kylmäaineen paineen pitää olla minimi- ja maksimipaineiden välillä

        Lämpötilan säätö tapahtuu käsittääkseni jokaisessa vehkeessä avaamalla lämmityslaitteen kennon hanaa eli lämmittämällä ilmastoinnin höyrystinkennon läpi kulkenutta, jäähdytettyä ilmaa. Se, milloin automatiikka katsoo parhaaksi olla käyttämättä kompressoria (eli jäähdyttämättä höyrystinkennoa), riippuu sitten automatiikan toteutuksesta.

        Laitetaan perään vielä "disclaimer": En ole alan asiantuntija vaan maallikko, joka on sattuneesta syystä hiukan perehtynyt asiaan. Jos joku kohta meni pieleen niin korjauksia otetaan ilomielin vastaan.


      • Epätietoinen
        Scuderia QV kirjoitti:

        Joo, se siis joko käy tai ei käy. Kompura on "tyhmä" mekaaninen vehje, jonka akseli joko on (magneettikytkimellä) kytkettynä hihnapyörään tai ei ole. Toisin sanoen kompressorin akselin pyörintänopeus on riippuvainen vain moottorin (kampiakselin) pyörintänopeudesta, ja sitähän ei ilmastoinnin tarpeiden mukaan säädetä.

        Kompressorin tehtävänä on siis vain pitää kylmäaineen paine tiettyjen rajojen sisällä, ja se viis veisaa auton sisälämpötilasta. Tosin auton ilmastoinnin automatiikan toteutuksesta riippuu, milloin se katsoo parhaaksi käskyttää kompuraa päälle. Jotta kompressori lähtisi käyntiin, pitää siis seuraavien ehtojen täyttyä:

        - automatiikkapurkin (tai manuaali-ilmastoinnin käyttökytkimen) pitää ohjata kompressori päälle
        - kennon lämpökytkimen pitää olla kytkettynä (eli kenno ei ole vaarassa jäätyä)
        - kylmäaineen paineen pitää olla minimi- ja maksimipaineiden välillä

        Lämpötilan säätö tapahtuu käsittääkseni jokaisessa vehkeessä avaamalla lämmityslaitteen kennon hanaa eli lämmittämällä ilmastoinnin höyrystinkennon läpi kulkenutta, jäähdytettyä ilmaa. Se, milloin automatiikka katsoo parhaaksi olla käyttämättä kompressoria (eli jäähdyttämättä höyrystinkennoa), riippuu sitten automatiikan toteutuksesta.

        Laitetaan perään vielä "disclaimer": En ole alan asiantuntija vaan maallikko, joka on sattuneesta syystä hiukan perehtynyt asiaan. Jos joku kohta meni pieleen niin korjauksia otetaan ilomielin vastaan.

        Selityksesi on ristiriidaton ja looginen - suorastaan erinomainen !

        Voisiko joku tietäjä vielä kommentoida edellisen kommenttini seuraavaa kappaletta: "Olen havainnut, että ilmastoinnin kun panee päälle, sisään tulevan ilman läpötila painuu hetkeksi jopa hieman pakkasen puolelle, mutta asettuu sitten noin 1 asteen tienoille. Tuo alun tosi kylmä ilma siis selittyisi sillä, että aluksi kompressori käy täysillä niin kauan kunnes kompressorin jäätymiskytkin sammuttaa sen hetkeksi aikaa. Näinkö ?"

        Lisäksi olen ollut havaitsevinani, että ensimmäisten ilmastointiminuuttien alle nolla-asteista ilmaa tulee vain, jos auton nopeus on yli 80 km/t. Voiko havaintoni olla oikea, jos kompressorin pyörintänopeus määräytyy moottorin kierrosluvun perusteella ? Ehkä en vain ole kokeillut pientä vaihdetta korkeilla kierroksilla kyllin pitkään, vaan ajellut alhaisilla kierroksilla. Comments ?

        Millainen kompressorin jäätymissensori on toimintatavaltaan ? Mittako se siis mekaanisesti jäätymistä vai seuraako se lämpötilaa vai ?


      • Epätietoinen
        Scuderia QV kirjoitti:

        Joo, se siis joko käy tai ei käy. Kompura on "tyhmä" mekaaninen vehje, jonka akseli joko on (magneettikytkimellä) kytkettynä hihnapyörään tai ei ole. Toisin sanoen kompressorin akselin pyörintänopeus on riippuvainen vain moottorin (kampiakselin) pyörintänopeudesta, ja sitähän ei ilmastoinnin tarpeiden mukaan säädetä.

        Kompressorin tehtävänä on siis vain pitää kylmäaineen paine tiettyjen rajojen sisällä, ja se viis veisaa auton sisälämpötilasta. Tosin auton ilmastoinnin automatiikan toteutuksesta riippuu, milloin se katsoo parhaaksi käskyttää kompuraa päälle. Jotta kompressori lähtisi käyntiin, pitää siis seuraavien ehtojen täyttyä:

        - automatiikkapurkin (tai manuaali-ilmastoinnin käyttökytkimen) pitää ohjata kompressori päälle
        - kennon lämpökytkimen pitää olla kytkettynä (eli kenno ei ole vaarassa jäätyä)
        - kylmäaineen paineen pitää olla minimi- ja maksimipaineiden välillä

        Lämpötilan säätö tapahtuu käsittääkseni jokaisessa vehkeessä avaamalla lämmityslaitteen kennon hanaa eli lämmittämällä ilmastoinnin höyrystinkennon läpi kulkenutta, jäähdytettyä ilmaa. Se, milloin automatiikka katsoo parhaaksi olla käyttämättä kompressoria (eli jäähdyttämättä höyrystinkennoa), riippuu sitten automatiikan toteutuksesta.

        Laitetaan perään vielä "disclaimer": En ole alan asiantuntija vaan maallikko, joka on sattuneesta syystä hiukan perehtynyt asiaan. Jos joku kohta meni pieleen niin korjauksia otetaan ilomielin vastaan.

        Selityksesi on ristiriidaton ja looginen - suorastaan erinomainen !

        Voisiko joku tietäjä vielä kommentoida edellisen kommenttini seuraavaa kappaletta: "Olen havainnut, että ilmastoinnin kun panee päälle, sisään tulevan ilman läpötila painuu hetkeksi jopa hieman pakkasen puolelle, mutta asettuu sitten noin 1 asteen tienoille. Tuo alun tosi kylmä ilma siis selittyisi sillä, että aluksi kompressori käy täysillä niin kauan kunnes kompressorin jäätymiskytkin sammuttaa sen hetkeksi aikaa. Näinkö ?"

        Lisäksi olen ollut havaitsevinani, että ensimmäisten ilmastointiminuuttien alle nolla-asteista ilmaa tulee vain, jos auton nopeus on yli 80 km/t. Voiko havaintoni olla oikea, jos kompressorin pyörintänopeus määräytyy moottorin kierrosluvun perusteella ? Ehkä en vain ole kokeillut pientä vaihdetta korkeilla kierroksilla kyllin pitkään, vaan ajellut alhaisilla kierroksilla. Comments ?

        Millainen kompressorin jäätymissensori on toimintatavaltaan ? Mittaako se siis mekaanisesti jäätymistä vai seuraako se lämpötilaa vai ?


      • Wet
        Scuderia QV kirjoitti:

        Joo, se siis joko käy tai ei käy. Kompura on "tyhmä" mekaaninen vehje, jonka akseli joko on (magneettikytkimellä) kytkettynä hihnapyörään tai ei ole. Toisin sanoen kompressorin akselin pyörintänopeus on riippuvainen vain moottorin (kampiakselin) pyörintänopeudesta, ja sitähän ei ilmastoinnin tarpeiden mukaan säädetä.

        Kompressorin tehtävänä on siis vain pitää kylmäaineen paine tiettyjen rajojen sisällä, ja se viis veisaa auton sisälämpötilasta. Tosin auton ilmastoinnin automatiikan toteutuksesta riippuu, milloin se katsoo parhaaksi käskyttää kompuraa päälle. Jotta kompressori lähtisi käyntiin, pitää siis seuraavien ehtojen täyttyä:

        - automatiikkapurkin (tai manuaali-ilmastoinnin käyttökytkimen) pitää ohjata kompressori päälle
        - kennon lämpökytkimen pitää olla kytkettynä (eli kenno ei ole vaarassa jäätyä)
        - kylmäaineen paineen pitää olla minimi- ja maksimipaineiden välillä

        Lämpötilan säätö tapahtuu käsittääkseni jokaisessa vehkeessä avaamalla lämmityslaitteen kennon hanaa eli lämmittämällä ilmastoinnin höyrystinkennon läpi kulkenutta, jäähdytettyä ilmaa. Se, milloin automatiikka katsoo parhaaksi olla käyttämättä kompressoria (eli jäähdyttämättä höyrystinkennoa), riippuu sitten automatiikan toteutuksesta.

        Laitetaan perään vielä "disclaimer": En ole alan asiantuntija vaan maallikko, joka on sattuneesta syystä hiukan perehtynyt asiaan. Jos joku kohta meni pieleen niin korjauksia otetaan ilomielin vastaan.

        Ilmeisesti ilmastointilaitteesta saatava ilma on aina ainakin jossakin määrin jäähdytettyä, koska muutenhan kosteudenpoisto ilmastoinnin avulla ei onnistuisi, jos matkustamoon toivottaisiin lämpimämpää ilmaa kuin mitä ulkoilma on. Esimerkiksi jos matkustamoon toivotaan 22 ja ulkolämpötila on 18, termostaatin pitäisi lämpötilan perusteella pitää kompressori poissa käynnistä, mutta näin ei näyttäisi tapahtuvan, koska ilmastoinnin kautta tuleva ilma on kuivaa.


      • Scuderia QV
        Epätietoinen kirjoitti:

        Selityksesi on ristiriidaton ja looginen - suorastaan erinomainen !

        Voisiko joku tietäjä vielä kommentoida edellisen kommenttini seuraavaa kappaletta: "Olen havainnut, että ilmastoinnin kun panee päälle, sisään tulevan ilman läpötila painuu hetkeksi jopa hieman pakkasen puolelle, mutta asettuu sitten noin 1 asteen tienoille. Tuo alun tosi kylmä ilma siis selittyisi sillä, että aluksi kompressori käy täysillä niin kauan kunnes kompressorin jäätymiskytkin sammuttaa sen hetkeksi aikaa. Näinkö ?"

        Lisäksi olen ollut havaitsevinani, että ensimmäisten ilmastointiminuuttien alle nolla-asteista ilmaa tulee vain, jos auton nopeus on yli 80 km/t. Voiko havaintoni olla oikea, jos kompressorin pyörintänopeus määräytyy moottorin kierrosluvun perusteella ? Ehkä en vain ole kokeillut pientä vaihdetta korkeilla kierroksilla kyllin pitkään, vaan ajellut alhaisilla kierroksilla. Comments ?

        Millainen kompressorin jäätymissensori on toimintatavaltaan ? Mittako se siis mekaanisesti jäätymistä vai seuraako se lämpötilaa vai ?

        Tuo kysymyksesi "jäätymissensorista" laittoi tutkimaan korjaamomanuaaleja, ja - kas kas - sitä lämpökytkintä ei näköjään olekaan kaikissa autoissa. Edellisessä autossani sellainen oli, mutta korjaamomanuaalin mukaan nykyisessä on pelkkä painekytkin, tai tarkemmin ottaen kaksi.

        Kompressorin osaltakin täytyy korjata kertomaani; Joissakin autoissa näkyy olevan käytössä kompressorityyppi, joka osaa itse säätää tehoaan kuormitusta vastaavaksi. Tässäkään tapauksessa sillä ei ole muuta ulkopuolista ohjausta kuin päälle/pois-tieto, mutta se se hoitaa fiksummin hommaansa järjestelmän paineen ylläpitäjänä säätymällä itse kuormituksen mukaan.

        Lämpökytkin on siis samantyyppinen kuin esimerkiksi moottorin flektiä ohjaava, jäähdyttimeen ympätty kytkin. Kun höyrystimen lämpötila laskee tarpeeksi alas aiheuttaen jäätymisvaaran, kytkin aukeaa eikä kompressorin magneettikytkin enää saa käyttöjännitettä.

        Tuo suurempi jäähdytysteho kovemmassa nopeudessa johtunee siitä, että lauhdutin (se kenno siinä nokalla moottorin jäähdytysnesteen jäähdyttimen edessä/takana) jäähtyy ajoviimassa paremmin kuin paikallaan tai pienemmässä nopeudessa. Ilmastointilaitehan on toimintaperiaatteeltaan lämpöpumppu, joka pumppaa lämpöä jäähdytettävästä tilasta ulkoilmaan. Mitä suuremmaksi lauhduttimen luovuttama lämpöenergiamäärä saadaan sitä tehokkaammin matkustamo jäähtyy.

        Tuohon lainaamaasi kappaleeseen en valitettavasti osaa kommentoida muuta kuin että voit olla oikeassa sen lämpökytkimen suhteen.


      • Scuderia QV
        Wet kirjoitti:

        Ilmeisesti ilmastointilaitteesta saatava ilma on aina ainakin jossakin määrin jäähdytettyä, koska muutenhan kosteudenpoisto ilmastoinnin avulla ei onnistuisi, jos matkustamoon toivottaisiin lämpimämpää ilmaa kuin mitä ulkoilma on. Esimerkiksi jos matkustamoon toivotaan 22 ja ulkolämpötila on 18, termostaatin pitäisi lämpötilan perusteella pitää kompressori poissa käynnistä, mutta näin ei näyttäisi tapahtuvan, koska ilmastoinnin kautta tuleva ilma on kuivaa.

        Juuri tuota kosteudenpoistoa tarkoitin kirjoittamalla, että automatiikan toiminnasta riippuu, milloin kompressoria käytetään. Ainakin osa automaatti-ilmastoinneista lienee niin fiksuja, että käyttävät kompressoria sisäilmaa kuivaamaan vain silloin, kun puhallus suunnataan osittain tai kokonaan ikkunoille. Muissa tapauksissahan lasit eivät ilmeisesti ole huurtumassa, joten ulkolämpötilan ollessa riittävän matala voi jäähdytyksen kytkeä pois ja säästää polttoainetta.


      • Epätietoinen
        Scuderia QV kirjoitti:

        Tuo kysymyksesi "jäätymissensorista" laittoi tutkimaan korjaamomanuaaleja, ja - kas kas - sitä lämpökytkintä ei näköjään olekaan kaikissa autoissa. Edellisessä autossani sellainen oli, mutta korjaamomanuaalin mukaan nykyisessä on pelkkä painekytkin, tai tarkemmin ottaen kaksi.

        Kompressorin osaltakin täytyy korjata kertomaani; Joissakin autoissa näkyy olevan käytössä kompressorityyppi, joka osaa itse säätää tehoaan kuormitusta vastaavaksi. Tässäkään tapauksessa sillä ei ole muuta ulkopuolista ohjausta kuin päälle/pois-tieto, mutta se se hoitaa fiksummin hommaansa järjestelmän paineen ylläpitäjänä säätymällä itse kuormituksen mukaan.

        Lämpökytkin on siis samantyyppinen kuin esimerkiksi moottorin flektiä ohjaava, jäähdyttimeen ympätty kytkin. Kun höyrystimen lämpötila laskee tarpeeksi alas aiheuttaen jäätymisvaaran, kytkin aukeaa eikä kompressorin magneettikytkin enää saa käyttöjännitettä.

        Tuo suurempi jäähdytysteho kovemmassa nopeudessa johtunee siitä, että lauhdutin (se kenno siinä nokalla moottorin jäähdytysnesteen jäähdyttimen edessä/takana) jäähtyy ajoviimassa paremmin kuin paikallaan tai pienemmässä nopeudessa. Ilmastointilaitehan on toimintaperiaatteeltaan lämpöpumppu, joka pumppaa lämpöä jäähdytettävästä tilasta ulkoilmaan. Mitä suuremmaksi lauhduttimen luovuttama lämpöenergiamäärä saadaan sitä tehokkaammin matkustamo jäähtyy.

        Tuohon lainaamaasi kappaleeseen en valitettavasti osaa kommentoida muuta kuin että voit olla oikeassa sen lämpökytkimen suhteen.

        Muutama kommentti ja jatkokysymys:

        1. Ymmärsin niin, että jäätymissensori seuraa lämpötilaa eikä jäätymistä, mikä tarkoittaa, että vähänkin liian kylmän yön jälkeen kompressori ei lähde käyntiin, koska kytkin estää sen. Jos kyseessä olisi jäätymiskytkin, kompressori saattaisi käydä muutaman minuutin, kunnes muodostunut jää laukaisisi kytkimen. Tällä on merkitystä, jos yrittää käyttää ilmastointia huurteenpoistoon nollakeliaamuna heti auton käynnistyksen jälkeen.

        2. Missä lämpökytkin tarkalleen ottaen sijaitsee eli minkä lämpötilaa se seuraa ?

        3. Mutta mikäs hoitaa lämpökytkimen tehtävän autoissa, joissa sitä ei ole ? Käsittääkseni aina on olemassa järjestelmä, joka estää jäähdyttimen jäätymisen. Lämpötilaa, kenties ulkoilman, mitataan siis jossakin muualla ja termostaatilta syötetään ON-OFF-tieto ilmastoinnille ?

        4. Minullakin on ollut (eiliseen asti) käsitys, että kompressorin tehoa voidaan jollakin tavalla säädellä. Siihen itsekin oheisessa vastauksessasi päädyit. Mutta jos se ei ole ON-OFF-säätelyä, mitä se on ? Pyörimisnopeushan riippuu moottorin pyörimisnopeudesta, joten jokin muu sen pitää olla mutta mikä ?

        5. Lauhduttimen jäähdytysilmavirtaus tosiaan voisi selittää jäähdytystehon nousun auton vauhdin kasvaessa. Mutta - siis mutta - sopiiko kuvaan se, että sisään tulevan jäähdytetyn ilman lämpötila nousee, kun säädän tuuletinta suuremmalle ?


      • Scuderia QV
        Epätietoinen kirjoitti:

        Muutama kommentti ja jatkokysymys:

        1. Ymmärsin niin, että jäätymissensori seuraa lämpötilaa eikä jäätymistä, mikä tarkoittaa, että vähänkin liian kylmän yön jälkeen kompressori ei lähde käyntiin, koska kytkin estää sen. Jos kyseessä olisi jäätymiskytkin, kompressori saattaisi käydä muutaman minuutin, kunnes muodostunut jää laukaisisi kytkimen. Tällä on merkitystä, jos yrittää käyttää ilmastointia huurteenpoistoon nollakeliaamuna heti auton käynnistyksen jälkeen.

        2. Missä lämpökytkin tarkalleen ottaen sijaitsee eli minkä lämpötilaa se seuraa ?

        3. Mutta mikäs hoitaa lämpökytkimen tehtävän autoissa, joissa sitä ei ole ? Käsittääkseni aina on olemassa järjestelmä, joka estää jäähdyttimen jäätymisen. Lämpötilaa, kenties ulkoilman, mitataan siis jossakin muualla ja termostaatilta syötetään ON-OFF-tieto ilmastoinnille ?

        4. Minullakin on ollut (eiliseen asti) käsitys, että kompressorin tehoa voidaan jollakin tavalla säädellä. Siihen itsekin oheisessa vastauksessasi päädyit. Mutta jos se ei ole ON-OFF-säätelyä, mitä se on ? Pyörimisnopeushan riippuu moottorin pyörimisnopeudesta, joten jokin muu sen pitää olla mutta mikä ?

        5. Lauhduttimen jäähdytysilmavirtaus tosiaan voisi selittää jäähdytystehon nousun auton vauhdin kasvaessa. Mutta - siis mutta - sopiiko kuvaan se, että sisään tulevan jäähdytetyn ilman lämpötila nousee, kun säädän tuuletinta suuremmalle ?

        1&2. Lämpökytkin sijaitsee höyrystinkennossa, eli siinä lämmityslaitteen koteloon sijoitetussa kennossa, joka jäähdyttää auton sisään puhallettavaa ilmaa. Se ei siis odota jään muodostumista, vaan estää kompressorin toiminnan kennon pintalämpötilan ollessa niin alhainen, että jään muodostumista on syytä pelätä.

        Edellisen autoni kompressori ei käynnistynyt talvella esim. läheisen kauppakeskuksen parkkihallissa, jonka lämpötila pidetään kyllä plussan puolella, mutta ilmeisesti ei höyrystimen lämpökytkimen kannalta riittävän ylhäällä. Työpaikan parkkihallissa, jossa lämpötila pidetään korkeammalla, se kyllä suostui käynnistymään.

        3. Kahden auton korjausmanuaalit ovat sen verran pieni otanta, etten pysty tekemään tästä mitään varmaa yleistystä. Tuon nykyisen autoni, josta kytkin puuttuu, manuaalissa oli kyllä maininta jostain ylimääräisestä kennon painetta (paine-eroa kennon tulo- ja lähtöpuolella?) tarkkailevasta kytkimestä, mutta en päässyt oikein selvyyteen sen toiminnasta.

        Kyseisen auton ilmastointi on automatisoitu, joten siihen sisältyy myös ulkoilman lämpöanturi. On mahdollista, että automatiikka päättelee ulkolämpötilan lämpötilan ja kylmäaineen paineen (paine-eron?) perusteella, milloin kompressoria on soveliasta käyttää. Tarkempi selvitys löytynee kyllä manuaalista, mutta se on nyt kotona.

        4. Tarkoitin siis, että osa kompressoreista on itsesäätyvää tyyppiä. Omassa autossani on perinteinen, kiinteätuottoinen kompura, mutta rinnakkaismallissa näyttää olevan hienompi, säätyvä kompressori.

        Perinteinen kompressori tuottaa järjestelmään lisää painetta, kunnes painekytkimen määräämä katkaisupaine on saavutettu. Tämän jälkeen paine hiljalleen laskee, kunnes tullaan painekytkimen kytkentäpaineeseen ja kompressori käynnistyy uudelleen. Kompressori siis aiheuttaa moottorille vakiokuorman tai ei kuormaa lainkaan, riippuen siitä onko magneettikytkin kytkettynä.

        Korjaamomanuaalin hätäisen silmäilyn perusteella ymmärsin, että säätyvä kompressori osaa säätää tuottoaan kuormituksen mukaan eli pyrkii pitämään järjestelmän paineen tietyssä arvossa. Perinteisen kompressorin täysteho/nollatehon sijaan se siis kuormittaa moottoria tasaisemmin niin, että paine pyritään säilyttämään käyttämällä kompressoria pienemmällä teholla (ja pienemmällä vastuksella) mutta jotakuinkin jatkuvasti. Teho sitten säätyy sen mukaan, kuinka suuri on paineenalenema järjestelmässä. Perinteisessä vehkeessä paineenaleneman suuruus siis puolestaan "säätäisi" kompressorin päälläolon tiheyttä kytkemällä painekytkintä pientä paineenalenemaa useammin.

        5. Niinhän se tekee. Jäähdytysteho on riippuvainen jäähdytetyn ilman määrästä ja sen lämpötilaerosta jäähdyttämättömään ilmaan nähden. Jos järjestelmän maksimi jäähdytysteho on jo käytössä ja puhallustehoa lisätään, ilman lämpötila luonnollisesti nousee.

        Tuo ei ole ristiriidassa lauhduttimen paremman jäähtymisen aiheuttaman jäähdytystehon paranemisen kanssa, sillä lauhduttimen siirtämän lämpömäärän suuruus määrää järjestelmän jäähdytystehon. Höyrystin siis voi jäähdyttää sisäilmaa sillä teholla, jonka lauhdutin saa siirrettyä ulos. Jäähdytysteho ei riipu siitä, otetaanko "kylmäenergia" höyrystimestä ulos kuljettamalla ilmaa sen läpi nopeasti tai hitaasti. Tuo siis olettaen, että höyrystimen pintalämpötila ei laske niin alas, että lämpökytkin katsoisi aiheelliseksi katkaista kompressorin ohjauksen.

        Ja muistutan vielä, että olen siis amatööri. On terveellistä suhtautua varauksella kaikkeen nettiin kirjoitettuun :-D


      • Wet
        Scuderia QV kirjoitti:

        Juuri tuota kosteudenpoistoa tarkoitin kirjoittamalla, että automatiikan toiminnasta riippuu, milloin kompressoria käytetään. Ainakin osa automaatti-ilmastoinneista lienee niin fiksuja, että käyttävät kompressoria sisäilmaa kuivaamaan vain silloin, kun puhallus suunnataan osittain tai kokonaan ikkunoille. Muissa tapauksissahan lasit eivät ilmeisesti ole huurtumassa, joten ulkolämpötilan ollessa riittävän matala voi jäähdytyksen kytkeä pois ja säästää polttoainetta.

        Noinhan se saattaisi olla, ja periaatteessa tuon saisi kokeilemalla selville suuntaamalla huurtumistilanteessa ilmavirta ensin keskisuuttimiin ja tarkkailemalla, meneekö kompressori päälle samalla, kun ilma suunnataan tuulilasille.


      • Scuderia QV
        Epätietoinen kirjoitti:

        Muutama kommentti ja jatkokysymys:

        1. Ymmärsin niin, että jäätymissensori seuraa lämpötilaa eikä jäätymistä, mikä tarkoittaa, että vähänkin liian kylmän yön jälkeen kompressori ei lähde käyntiin, koska kytkin estää sen. Jos kyseessä olisi jäätymiskytkin, kompressori saattaisi käydä muutaman minuutin, kunnes muodostunut jää laukaisisi kytkimen. Tällä on merkitystä, jos yrittää käyttää ilmastointia huurteenpoistoon nollakeliaamuna heti auton käynnistyksen jälkeen.

        2. Missä lämpökytkin tarkalleen ottaen sijaitsee eli minkä lämpötilaa se seuraa ?

        3. Mutta mikäs hoitaa lämpökytkimen tehtävän autoissa, joissa sitä ei ole ? Käsittääkseni aina on olemassa järjestelmä, joka estää jäähdyttimen jäätymisen. Lämpötilaa, kenties ulkoilman, mitataan siis jossakin muualla ja termostaatilta syötetään ON-OFF-tieto ilmastoinnille ?

        4. Minullakin on ollut (eiliseen asti) käsitys, että kompressorin tehoa voidaan jollakin tavalla säädellä. Siihen itsekin oheisessa vastauksessasi päädyit. Mutta jos se ei ole ON-OFF-säätelyä, mitä se on ? Pyörimisnopeushan riippuu moottorin pyörimisnopeudesta, joten jokin muu sen pitää olla mutta mikä ?

        5. Lauhduttimen jäähdytysilmavirtaus tosiaan voisi selittää jäähdytystehon nousun auton vauhdin kasvaessa. Mutta - siis mutta - sopiiko kuvaan se, että sisään tulevan jäähdytetyn ilman lämpötila nousee, kun säädän tuuletinta suuremmalle ?

        1&2. Lämpökytkin sijaitsee höyrystinkennossa, eli siinä lämmityslaitteen koteloon sijoitetussa kennossa, joka jäähdyttää auton sisään puhallettavaa ilmaa. Se ei siis odota jään muodostumista, vaan estää kompressorin toiminnan kennon pintalämpötilan ollessa niin alhainen, että jään muodostumista on syytä pelätä.

        Edellisen autoni kompressori ei käynnistynyt talvella esim. läheisen kauppakeskuksen parkkihallissa, jonka lämpötila pidetään kyllä plussan puolella, mutta ilmeisesti ei höyrystimen lämpökytkimen kannalta riittävän ylhäällä. Työpaikan parkkihallissa, jossa lämpötila pidetään korkeammalla, se kyllä suostui käynnistymään.

        3. Kahden auton korjausmanuaalit ovat sen verran pieni otanta, etten pysty tekemään tästä mitään varmaa yleistystä. Tuon nykyisen autoni, josta kytkin puuttuu, manuaalissa oli kyllä maininta jostain ylimääräisestä kennon painetta (paine-eroa kennon tulo- ja lähtöpuolella?) tarkkailevasta kytkimestä, mutta en päässyt oikein selvyyteen sen toiminnasta.

        Kyseisen auton ilmastointi on automatisoitu, joten siihen sisältyy myös ulkoilman lämpöanturi. On mahdollista, että automatiikka päättelee ulkolämpötilan lämpötilan ja kylmäaineen paineen (paine-eron?) perusteella, milloin kompressoria on soveliasta käyttää. Tarkempi selvitys löytynee kyllä manuaalista, mutta se on nyt kotona.

        4. Tarkoitin siis, että osa kompressoreista on itsesäätyvää tyyppiä. Omassa autossani on perinteinen, kiinteätuottoinen kompura, mutta rinnakkaismallissa näyttää olevan hienompi, säätyvä kompressori.

        Perinteinen kompressori tuottaa järjestelmään lisää painetta, kunnes painekytkimen määräämä katkaisupaine on saavutettu. Tämän jälkeen paine hiljalleen laskee, kunnes tullaan painekytkimen kytkentäpaineeseen ja kompressori käynnistyy uudelleen. Kompressori siis aiheuttaa moottorille vakiokuorman tai ei kuormaa lainkaan, riippuen siitä onko magneettikytkin kytkettynä.

        Korjaamomanuaalin hätäisen silmäilyn perusteella ymmärsin, että säätyvä kompressori osaa säätää tuottoaan kuormituksen mukaan eli pyrkii pitämään järjestelmän paineen tietyssä arvossa. Perinteisen kompressorin täysteho/nollatehon sijaan se siis kuormittaa moottoria tasaisemmin niin, että paine pyritään säilyttämään käyttämällä kompressoria pienemmällä teholla (ja pienemmällä vastuksella) mutta jotakuinkin jatkuvasti. Teho sitten säätyy sen mukaan, kuinka suuri on paineenalenema järjestelmässä. Perinteisessä vehkeessä paineenaleneman suuruus siis puolestaan "säätäisi" kompressorin päälläolon tiheyttä kytkemällä painekytkintä pientä paineenalenemaa useammin.

        5. Niinhän se tekee. Jäähdytysteho on riippuvainen jäähdytetyn ilman määrästä ja sen lämpötilaerosta jäähdyttämättömään ilmaan nähden. Jos järjestelmän maksimi jäähdytysteho on jo käytössä ja puhallustehoa lisätään, ilman lämpötila luonnollisesti nousee.

        Tuo ei ole ristiriidassa lauhduttimen paremman jäähtymisen aiheuttaman jäähdytystehon paranemisen kanssa, sillä lauhduttimen siirtämän lämpömäärän suuruus määrää järjestelmän jäähdytystehon. Höyrystin siis voi jäähdyttää sisäilmaa sillä teholla, jonka lauhdutin saa siirrettyä ulos. Jäähdytysteho ei riipu siitä, otetaanko "kylmäenergia" höyrystimestä ulos kuljettamalla ilmaa sen läpi nopeasti tai hitaasti. Tuo siis olettaen, että höyrystimen pintalämpötila ei laske niin alas, että lämpökytkin katsoisi aiheelliseksi katkaista kompressorin ohjauksen.

        Ja muistutan vielä, että olen siis amatööri. On terveellistä suhtautua varauksella kaikkeen nettiin kirjoitettuun :-D


      • Epätietoinen
        Scuderia QV kirjoitti:

        1&2. Lämpökytkin sijaitsee höyrystinkennossa, eli siinä lämmityslaitteen koteloon sijoitetussa kennossa, joka jäähdyttää auton sisään puhallettavaa ilmaa. Se ei siis odota jään muodostumista, vaan estää kompressorin toiminnan kennon pintalämpötilan ollessa niin alhainen, että jään muodostumista on syytä pelätä.

        Edellisen autoni kompressori ei käynnistynyt talvella esim. läheisen kauppakeskuksen parkkihallissa, jonka lämpötila pidetään kyllä plussan puolella, mutta ilmeisesti ei höyrystimen lämpökytkimen kannalta riittävän ylhäällä. Työpaikan parkkihallissa, jossa lämpötila pidetään korkeammalla, se kyllä suostui käynnistymään.

        3. Kahden auton korjausmanuaalit ovat sen verran pieni otanta, etten pysty tekemään tästä mitään varmaa yleistystä. Tuon nykyisen autoni, josta kytkin puuttuu, manuaalissa oli kyllä maininta jostain ylimääräisestä kennon painetta (paine-eroa kennon tulo- ja lähtöpuolella?) tarkkailevasta kytkimestä, mutta en päässyt oikein selvyyteen sen toiminnasta.

        Kyseisen auton ilmastointi on automatisoitu, joten siihen sisältyy myös ulkoilman lämpöanturi. On mahdollista, että automatiikka päättelee ulkolämpötilan lämpötilan ja kylmäaineen paineen (paine-eron?) perusteella, milloin kompressoria on soveliasta käyttää. Tarkempi selvitys löytynee kyllä manuaalista, mutta se on nyt kotona.

        4. Tarkoitin siis, että osa kompressoreista on itsesäätyvää tyyppiä. Omassa autossani on perinteinen, kiinteätuottoinen kompura, mutta rinnakkaismallissa näyttää olevan hienompi, säätyvä kompressori.

        Perinteinen kompressori tuottaa järjestelmään lisää painetta, kunnes painekytkimen määräämä katkaisupaine on saavutettu. Tämän jälkeen paine hiljalleen laskee, kunnes tullaan painekytkimen kytkentäpaineeseen ja kompressori käynnistyy uudelleen. Kompressori siis aiheuttaa moottorille vakiokuorman tai ei kuormaa lainkaan, riippuen siitä onko magneettikytkin kytkettynä.

        Korjaamomanuaalin hätäisen silmäilyn perusteella ymmärsin, että säätyvä kompressori osaa säätää tuottoaan kuormituksen mukaan eli pyrkii pitämään järjestelmän paineen tietyssä arvossa. Perinteisen kompressorin täysteho/nollatehon sijaan se siis kuormittaa moottoria tasaisemmin niin, että paine pyritään säilyttämään käyttämällä kompressoria pienemmällä teholla (ja pienemmällä vastuksella) mutta jotakuinkin jatkuvasti. Teho sitten säätyy sen mukaan, kuinka suuri on paineenalenema järjestelmässä. Perinteisessä vehkeessä paineenaleneman suuruus siis puolestaan "säätäisi" kompressorin päälläolon tiheyttä kytkemällä painekytkintä pientä paineenalenemaa useammin.

        5. Niinhän se tekee. Jäähdytysteho on riippuvainen jäähdytetyn ilman määrästä ja sen lämpötilaerosta jäähdyttämättömään ilmaan nähden. Jos järjestelmän maksimi jäähdytysteho on jo käytössä ja puhallustehoa lisätään, ilman lämpötila luonnollisesti nousee.

        Tuo ei ole ristiriidassa lauhduttimen paremman jäähtymisen aiheuttaman jäähdytystehon paranemisen kanssa, sillä lauhduttimen siirtämän lämpömäärän suuruus määrää järjestelmän jäähdytystehon. Höyrystin siis voi jäähdyttää sisäilmaa sillä teholla, jonka lauhdutin saa siirrettyä ulos. Jäähdytysteho ei riipu siitä, otetaanko "kylmäenergia" höyrystimestä ulos kuljettamalla ilmaa sen läpi nopeasti tai hitaasti. Tuo siis olettaen, että höyrystimen pintalämpötila ei laske niin alas, että lämpökytkin katsoisi aiheelliseksi katkaista kompressorin ohjauksen.

        Ja muistutan vielä, että olen siis amatööri. On terveellistä suhtautua varauksella kaikkeen nettiin kirjoitettuun :-D

        Pitääpä vielä miettiä, vieläkö joku asia ihmetyttäisi - suurin osa ilmastoinnin mysteereistä on nyt kyllä selvinnyt. Siis kiitokset selkeistä selityksistä ! Palaan tässä viikolla asiaan, jos vielä kysyttää.


      • Scuderia QV
        Epätietoinen kirjoitti:

        Pitääpä vielä miettiä, vieläkö joku asia ihmetyttäisi - suurin osa ilmastoinnin mysteereistä on nyt kyllä selvinnyt. Siis kiitokset selkeistä selityksistä ! Palaan tässä viikolla asiaan, jos vielä kysyttää.

        Hyvä jos osasin olla avuksi.


      • Epätietoinen
        Scuderia QV kirjoitti:

        1&2. Lämpökytkin sijaitsee höyrystinkennossa, eli siinä lämmityslaitteen koteloon sijoitetussa kennossa, joka jäähdyttää auton sisään puhallettavaa ilmaa. Se ei siis odota jään muodostumista, vaan estää kompressorin toiminnan kennon pintalämpötilan ollessa niin alhainen, että jään muodostumista on syytä pelätä.

        Edellisen autoni kompressori ei käynnistynyt talvella esim. läheisen kauppakeskuksen parkkihallissa, jonka lämpötila pidetään kyllä plussan puolella, mutta ilmeisesti ei höyrystimen lämpökytkimen kannalta riittävän ylhäällä. Työpaikan parkkihallissa, jossa lämpötila pidetään korkeammalla, se kyllä suostui käynnistymään.

        3. Kahden auton korjausmanuaalit ovat sen verran pieni otanta, etten pysty tekemään tästä mitään varmaa yleistystä. Tuon nykyisen autoni, josta kytkin puuttuu, manuaalissa oli kyllä maininta jostain ylimääräisestä kennon painetta (paine-eroa kennon tulo- ja lähtöpuolella?) tarkkailevasta kytkimestä, mutta en päässyt oikein selvyyteen sen toiminnasta.

        Kyseisen auton ilmastointi on automatisoitu, joten siihen sisältyy myös ulkoilman lämpöanturi. On mahdollista, että automatiikka päättelee ulkolämpötilan lämpötilan ja kylmäaineen paineen (paine-eron?) perusteella, milloin kompressoria on soveliasta käyttää. Tarkempi selvitys löytynee kyllä manuaalista, mutta se on nyt kotona.

        4. Tarkoitin siis, että osa kompressoreista on itsesäätyvää tyyppiä. Omassa autossani on perinteinen, kiinteätuottoinen kompura, mutta rinnakkaismallissa näyttää olevan hienompi, säätyvä kompressori.

        Perinteinen kompressori tuottaa järjestelmään lisää painetta, kunnes painekytkimen määräämä katkaisupaine on saavutettu. Tämän jälkeen paine hiljalleen laskee, kunnes tullaan painekytkimen kytkentäpaineeseen ja kompressori käynnistyy uudelleen. Kompressori siis aiheuttaa moottorille vakiokuorman tai ei kuormaa lainkaan, riippuen siitä onko magneettikytkin kytkettynä.

        Korjaamomanuaalin hätäisen silmäilyn perusteella ymmärsin, että säätyvä kompressori osaa säätää tuottoaan kuormituksen mukaan eli pyrkii pitämään järjestelmän paineen tietyssä arvossa. Perinteisen kompressorin täysteho/nollatehon sijaan se siis kuormittaa moottoria tasaisemmin niin, että paine pyritään säilyttämään käyttämällä kompressoria pienemmällä teholla (ja pienemmällä vastuksella) mutta jotakuinkin jatkuvasti. Teho sitten säätyy sen mukaan, kuinka suuri on paineenalenema järjestelmässä. Perinteisessä vehkeessä paineenaleneman suuruus siis puolestaan "säätäisi" kompressorin päälläolon tiheyttä kytkemällä painekytkintä pientä paineenalenemaa useammin.

        5. Niinhän se tekee. Jäähdytysteho on riippuvainen jäähdytetyn ilman määrästä ja sen lämpötilaerosta jäähdyttämättömään ilmaan nähden. Jos järjestelmän maksimi jäähdytysteho on jo käytössä ja puhallustehoa lisätään, ilman lämpötila luonnollisesti nousee.

        Tuo ei ole ristiriidassa lauhduttimen paremman jäähtymisen aiheuttaman jäähdytystehon paranemisen kanssa, sillä lauhduttimen siirtämän lämpömäärän suuruus määrää järjestelmän jäähdytystehon. Höyrystin siis voi jäähdyttää sisäilmaa sillä teholla, jonka lauhdutin saa siirrettyä ulos. Jäähdytysteho ei riipu siitä, otetaanko "kylmäenergia" höyrystimestä ulos kuljettamalla ilmaa sen läpi nopeasti tai hitaasti. Tuo siis olettaen, että höyrystimen pintalämpötila ei laske niin alas, että lämpökytkin katsoisi aiheelliseksi katkaista kompressorin ohjauksen.

        Ja muistutan vielä, että olen siis amatööri. On terveellistä suhtautua varauksella kaikkeen nettiin kirjoitettuun :-D

        Pidän mahdollisena, että höyrystimen jäätymiskytkintä ei tarvita silloin, kun termostaatti mittaa suoraan ulkolämpötilaa eikä anna kompressorin käynnistyä, kun lämpötila laskee alle 5 asteen. Tuo 5 on yleisin käytössä oleva raja automaatti-ilmastointilaitteissa. Lienee niin, että 5:n yläpuolella ulkoilman lämpö riittää aina pitämään höyrystimen sulana. Tähän sopii sekin havainto, että muutaman minuutin kuluttua ilmastoinnin päällekytkemisestä ilmastointi-ilma menee hetkeksi pakkasen puolelle, kunnes nousee noin 1 asteen tienoille. Kompressori saa siis paahtaa täysillä, kunnes paine nousee liian korkeaksi.


    • mitsu carisma

      Ei lisää merkittävästi polttoaineenkulutusta. Kyllä Suomessa on sen verran aurinkoisia päiviä, että kun on ilmastoituun autoon tottunut, ei viitsi tavallisella ajaa. Itsellä 98- mitsu carisma ja ei ole tarvinnu huoltaa eikä rempata. Huom! sitä voi käyttää muulloinkin kun kesällä ja pitääkin. Poistaa kosteuden tosi nopeesti ikkunoista kosteella.

      • automaattinen

        on, kun se on automaattinen.

        reissussa ihan ehdoton. säätää vaa vaikka 23 astetta ja se pysyy siinä hiplailematta. ennen oli ilmoastoimatonta sun muuta käsisäätöromua, joilla usein reissun jälkeen olo oli enemmän tai vähemmän nuutunut. vakaa sisälämpö rules!


    • ...

      ...

    • ,,,

      ,,,

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9216
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      374
      8034
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      162
      5813
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2397
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2114
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1759
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      20
      1705
    8. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1470
    9. Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista

      Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      7
      1418
    10. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      440
      1389
    Aihe