Kun keskustelua ateismista käydään, ongelmana on lähinnä se ettei tämä keskustelu useimmiten koske sitä mitä ateismi on, vaan sitä mitä kulloinkin kyseessä oleva ateisti ajattelee.
Joku saattaa tässä vaiheessa kysyä että mitä eroa on ajatuksilla joita ateistilla on ja ateismilla? Eikö ateistilla ole ateistinen vakaumus?
Vastaus tähän on: Ei sitten ollenkaan!
Vaikka seuraava saattaakin vaikuttaa joidenkin mielestä hiusten halkomiselta ja saattaa aiheuttaa pään kivistystä, pahoittelen, toivon todella että vaivaudut lukemaan myös perustelut.
Sen sijaan että minulla olisi ateistinen vakaumus minun vakaumuksen on ateistinen.
Mikä tarkoittaa sitä että minun vakaumukseni ei johdu ateismista vaan minun ateismini johtuu siitä positiivisesta vakaumuksesta jonka pohjalta minä toimin ja oikeutan omat käsitykseni, myös ateismin.
Tämä tarkoittaa myös sitä että ateismi on totaalisesti merkityksetön sen suhteen millä perusteilla minä toimin taikka argumentoin yhtään mitään jonka lisäksi minä omaan hyvin monta filosofista käsitystä ja perus periaatetta joilla minä voisin kutsua itseäni ateistin sijasta.
Tämä tarkoittaa myös sitä ettei ole olemassa mitään yksiselitteistä määritelmää sille mitä positiivisia asemia jonkun tulee omaksua vakaumukseensa voidakseen kutsua itseään ateistiksi.
Jonka seurauksesta kaksi sattumanvaraisesti valittua ateistia voivat olla eri mieltä lähestulkoon mistä tahansa kysymyksestä, perustella ja toimia täysin eri tavoin ja siitäkin huolimatta molemmat voivat täysin oikeutetusti kutsua itseään ateistiksi.
Mikä tarkoittaa sitä ettei myöskään ole olemassa mitään sellaista kuin "oikeaa ateistia" sillä mitään välttämätöntä kaikkia ateisteja yhdistävää positiivista asemaa, uskomusta taikka käsitystä ei ole olemassa.
Tämä tarkoittaa sitä että mikäli joku kohtaa jonkun henkilön joka kutsuu itseään ateistiksi, tämän seikan tietäminen kyseisestä henkilöstä ei kerro yhtään mitään siitä kuka tämä henkilö on.
Ainoa asia josta voi olla varma on siitä että kyseinen henkilö ei usko jumalan/ jumalien olemassaoloon.
Joku saattaa tässä vaiheessa kysyä että mitä eroa on ajatuksilla joita ateistilla on ja ateismilla? Eikö ateistilla ole ateistinen vakaumus?
Vastaus tähän on: Ei sitten ollenkaan!
Vaikka seuraava saattaakin vaikuttaa joidenkin mielestä hiusten halkomiselta ja saattaa aiheuttaa pään kivistystä, pahoittelen, toivon todella että vaivaudut lukemaan myös perustelut.
Sen sijaan että minulla olisi ateistinen vakaumus minun vakaumuksen on ateistinen.
Mikä tarkoittaa sitä että minun vakaumukseni ei johdu ateismista vaan minun ateismini johtuu siitä positiivisesta vakaumuksesta jonka pohjalta minä toimin ja oikeutan omat käsitykseni, myös ateismin.
Tämä tarkoittaa myös sitä että ateismi on totaalisesti merkityksetön sen suhteen millä perusteilla minä toimin taikka argumentoin yhtään mitään jonka lisäksi minä omaan hyvin monta filosofista käsitystä ja perus periaatetta joilla minä voisin kutsua itseäni ateistin sijasta.
Tämä tarkoittaa myös sitä ettei ole olemassa mitään yksiselitteistä määritelmää sille mitä positiivisia asemia jonkun tulee omaksua vakaumukseensa voidakseen kutsua itseään ateistiksi.
Jonka seurauksesta kaksi sattumanvaraisesti valittua ateistia voivat olla eri mieltä lähestulkoon mistä tahansa kysymyksestä, perustella ja toimia täysin eri tavoin ja siitäkin huolimatta molemmat voivat täysin oikeutetusti kutsua itseään ateistiksi.
Mikä tarkoittaa sitä ettei myöskään ole olemassa mitään sellaista kuin "oikeaa ateistia" sillä mitään välttämätöntä kaikkia ateisteja yhdistävää positiivista asemaa, uskomusta taikka käsitystä ei ole olemassa.
Tämä tarkoittaa sitä että mikäli joku kohtaa jonkun henkilön joka kutsuu itseään ateistiksi, tämän seikan tietäminen kyseisestä henkilöstä ei kerro yhtään mitään siitä kuka tämä henkilö on.
Ainoa asia josta voi olla varma on siitä että kyseinen henkilö ei usko jumalan/ jumalien olemassaoloon.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Hyvä kirjoitus, juuri näinhän asia on.
Valitettavasti näyttää vain pahasti siltä että tämän mitä yksinkertaisimman seikan ymmärtäminen on hyvin monille ylimaallisen vaikeaa....
Ateisti ei usko jumalaan tai jumaliin. Sitähän se tarkoittaa. Ja siihen se saisi jäädäkin.
Mutta se että ateismia lähdetään tuputtamaan muille ja julkisesti irvailemaan niille jotka ovat aateisteja, onkin jo toinen juttu.asia on muuttunut opiksi, jota pyritään levittämään.
Puolueet ovat eri asia, ne pyrkivät hallitsemaan ja kehittämään yhteiskuntaa aatteensa mukaan.
Jos ateismia levitetään sen takia että maailma tulisi paremmaksi, se onkin muuttunut ideologiaksi. Eräänlaiseksi puolueeksi, kuten ateistinen sosialismi.
Siis ateisti olla köllöttelee omassa ateismissaan.se on positiivista ateismia.
Ateismistansa voi puhua muttei tuputtaa.
Uskonnot levittävät omaa oppiaan oppinsa mukaan ja sen kieltäminen on politiikkaa.
Kannattaa lukea aloitus uudelleen, voisit hyötyä siitä.
Juuri tässä on sitten teille kaikille uskoville että ateisteille esimerkki perus uskovasta.
Toisesta sisään, toisesta ulos.
Lue hyvä ihminen se aloitus kunnolla ja ajatuksella.
'' Ja siihen se saisi jäädäkin.''
Siihen se jääkin! Vai onko sinulle taskussa jokin muu asia, minkä voit yleistää kaikkiin ateisteihin jumaluskon puutteen lisäksi? Mikäli ei ole, niin olet väärässä!
''Mutta se että ateismia lähdetään tuputtamaan muille''
Oletko sokea vai valehtelija? Uskonto on se mitä jokaiselle tuputetaan ja josta ei saisi sanoa mitään pahaa! Te uskovat teett kuitenkin alituisesti virheellisiä ja loukkaavia väittämiä ateismista...Jotkut ateistit haluavat argumentoida uskovien kanssa, ja jotkut eivät. Ateismi ei itsessään ole tuputusta, ja jotkut ateistit jopa halveksuvat sitä, että uskoville mennään jauhamaan jumalan olemsassaolemattomuudesta.
''Puolueet ovat eri asia, ne pyrkivät hallitsemaan ja kehittämään yhteiskuntaa aatteensa mukaan.''
Katsos ymmärsithän jotain. Puolueella on aate, ideologia. Ateismi ei ole aate taikka ideologia, eikä voi siis olla puolue. Puolue voi toki kutsua itseään esim. ''ateistipuolueeksi'', mutta mitä tälläinen puolue voisi ajaa ilman että siitä tulisi anti-teistinen (jolloin se luonnollisesti olisi anti-teismipuolue)?
''Siis ateisti olla köllöttelee omassa ateismissaan.se on positiivista ateismia.
Ateismistansa voi puhua muttei tuputtaa.''
Ateismista voidaan puhua niin kauan kunnes se on määritelty. Tämän jälkeen ei ole paljoa puhuttavaa...yleensä siinä vaiheessa siirrytään jumalista keskustelemiseen.
''Uskonnot levittävät omaa oppiaan oppinsa mukaan ja sen kieltäminen on politiikkaa.''
Paskanjauhamisen kieltäminen todellakin on ainakin omasta mielestäni poliittisesti ihailtava päämäärä. Toisaalta, jokaisella on vapaus uskoa mihin haluaa. Tämän oman uskon tuputtaminen muille on se ongelma (kuten itsekin sanoit ateismista).
Miksi tämä on niin vaikea ymmärtää??
Ateismi on toki sitä ettei joku usko jumalan taikka jumalien olemassaoloon, mutta ateisti ei koskaan voi olla ainoastaan ateisti.
Ateismi kun ei anna oikeutuksia taikka perusteluja millekään, jolloin jokaisen ateistin on löydettävä oikeutukset mielipiteilleen ja toimilleen jostakin muualta.....sikäli kun kokee tarpeelliseksi perustella omat mielipiteensä ja sen miten toimii.
Siinäkin tapauksessa että ateismi olisi jokin oppi jota joku pyrkisi levittämään ei siinä olisi mitään vikaa, niin kun ei ole siinäkään että uskonnolliset henkilöt pyrkivät käännyttämään ihmisiä omaan uskoonsa........no lukuun ottamatta tietenkin sitä että uskovat ovat väärässä..... =)
Niin ikään omien asemiensa ilmaiseminen ja niiden käsitysten kritisointi ja arvostelu joita itse ei jaa on täysin oikeutettua, koski tämä sitten mitä tahansa kysymystä ja oli kritiikki taikka arvostelu esitetty sitten mistä tahansa näkökulmasta.
Ateismi ei kuitenkaan ole oppi eikä ateismi voi toimia perusteluna yhtään millekään, edes silloin jos ateismi on positiivinen uskomus jonka mukaan jumalien olemassaolo on mahdotonta.
Sen sijaan jokaisen ateistin on muodostettava oma positiivinen käsitys asioista joiden pohjalta omia toimiaan ja mielipiteitään lähdetään oikeuttamaan.
Tämä ideologia on se mitä kukin ateisti tuo esiin argumenteissaan ja toimiessaan.
Mikä tarkoittaa sitä että mikäli joku ateisti pyrkii vakuuttamaan jonkun omaamistaan käsityksistä hän ei argumentoi ateismin puolesta taikka pyri vakuuttamaan ketään ateismista, vaan siitä ideologisesta näkemyksestä jonka kautta hän on myös päätynyt ateismiin.
Tai no ainakin silloin jos kyseinen ateisti kykenee perustelamaan näkemyksensä..... ateismi kun ei myöskään valitettavasti edellytä kykyä perustella.... no yhtään mitään. =(
>>> Puolueet ovat eri asia, ne pyrkivät hallitsemaan ja kehittämään yhteiskuntaa aatteensa mukaan. > Jos ateismia levitetään sen takia että maailma tulisi paremmaksi, se onkin muuttunut ideologiaksi. Eräänlaiseksi puolueeksi, kuten ateistinen sosialismi. > Uskonnot levittävät omaa oppiaan oppinsa mukaan ja sen kieltäminen on politiikkaa.
theism, a -theism, jumalusko, kieltojumalusko, jumaluskon kielto, jumalan kieltäminen, jumalanpilkka
Teismi=jumalusko
Ateismi=(kielto)jumalusko=ei-jumalusko=jumaluskon puute
Ateismi=/=jumalan kieltäminen=/=jumalanpilkka.
Ei vaan näin.
Teismi on uskoa persoonalliseen luojajumalaan.
Ateismi laittamalla a-kirjaimen tuon sanan eteen tarkoittaa: ei-teimiä
Ei-teismi: tarkoittaa kaikkia sellaisia käsityksiä joissa ei ole uskoa persoonalliseen luojajumalaan.
Se että ei usko johonkin voidaan jakaa kahteen katekoriaan.
Yksinkertaiseen näkemykseen jossa usko persoonallisen jumalan olemassaoloon on perustelematonta.
Positiiviseen vakaumukseen jonka mukaan usko persoonallisen jumalan olemassaoloon on, uskomus johonkin mitä ei voi olla olemassa.
Kumpikaan näistä ei vaadi aktiivista jumaluskon kieltämistä taikka ole oikeutus pyrkimykselle kieltää muita uskomasta jumalien olemassaoloon.
Tästä syystä jumaluskon kieltämiselle ja jumaluskon vastustamiselle on olemassa eri nimitys.
Tätä nimitystä kutsutaan: anti-teismiksi.
Anti- jonkin sanan edessä tarkoittaa vastaista taikka vastustusta.
Anti- teismi voidaan jakaa kahteen eri katekoriaan riippuen siitä mitä määritelmää anti- teismille käytetään.
Jos anti-teismi käsitetään teismin vastaisuudeksi, silloin on mahdollista oikeuttaa toiminta joka pyrkii kieltämään uskontojen harjoittamisen.
Jos anti-teismi käsitetään teismin vastustamiseksi, silloin voidaan päätyä kahteen eri positiiviseen asemaan.
1. Saman kaltainen asema kuin teismin vastaisuudessa jossa teismiä vastustetaan toimimalla teistisiä käsityksiä vastaan.
2. Asema jossa teistisiä käsityksiä vastustetaan esittämällä argumentteja ja kritiikkiä teististen käsitysten perustana olevia uskomuksia ja käsityksiä vastaan.
Kumpikaan näistä vaihtoehdoista ei itsessään ole jotakin mikä on laitonta, niin kauan kun esitetyt argumentit ovat sellaisia etteivät ne kehota väkivaltaan taikka muuhun laittomaan toimintaan teistisiä henkilöitä ja järjestöjä kohtaan, tai vaihtoehtoisesti että toiminta teistisiä katsomuksia vastaan ei ole samoissa puitteissa laitonta.
Jumalan kieltäminen on puolestaan yksi perus oikeuksista sillä meillä on olemassa sellainen kuin uskonnon ja omantunnon vapaus.
Niin ja jumalanpilkka on uhriton rikos.
voi siis olla edelleen ateisti, vaikka uskoo henkimaailmaan, kuolemanjälkeiseen elämään, osaan raamattua, kuten Jeesukseen historiallisena henkilönä ( ei Jumalana ), kuoleman kokemukseen, kuolleista heräämisiin, henkiparannukseen, homeopatiaan, intuitioon ns. kuudes aisti jne.
Kuinkahan moni ateisti on näin positiivinen ja rationaalinen", että jättää vai jumalien
osalta listan lyhyemmäksi. Tuskin yksikään ateisti, koska ateismi on asenne, joka
vaatii todisteita ateistille ymmärrettävässä muodossa, eli tieteen avulla. Jos taas löytyy niitä jotka uskovat muiden olemassaoloon, on järjellisesti epärehellistä puhua enää ateismista
" ateismi on asenne, joka vaatii todisteita ateistille ymmärrettävässä muodossa, eli tieteen avulla. Jos taas löytyy niitä jotka uskovat muiden olemassaoloon, on järjellisesti epärehellistä puhua enää ateismista"
Tässä taitaa taas olla kyse siitä erehdyksestä, että käsitetään ateistina oleminen jonkinlaiseksi sitoumukseksi, kuin olisi vannonut valan: "Olen ja aina tulen olemaan ateisiti ja suhtaudun kaikkiin asioihin ateistiluontoni mukaisesti"
Siitä ei ole kysymys. Se että on ateisti on SEURAUS siitä että ei usko persoonallisiin jumaliin. Ateistina oleminen loppuu noin vain heti jos alkaa uskoa persoonalliseen jumalaan.
Jos sinulla ei ole koiraa olet koiraton. Koirattomuus ei määrittele sitä pidätkö eläimistä tai pystytkö huolehtimaan lemmikistä tai kykenetkö tekemään ulkoilulenkkejä. Se ei myöskään mitenkään määrittele sitä voitko jossakin vaiheessa hankkia koiran. Heti kun sinulla on koira et enää ole koiraton - noin vain. Muuten pysyt tietysti samana ihmisenä. Vain yksi ruutu on ruksittu eri tavalla: ennen ruksi oli "koiraton"-ruudussa, nyt se on "koiranomistaja"-ruudussa.
Siis: se että joku on ateisti vain ILMOITTAA erään asian tästä ihmisestä - sen uskooko hän persoonallisiin jumaliin. Se ei ole ateistin tekemä sitoumus mihinkään. Ymmärrätkö?
''intuitioon''
Intuitio on jokaisella ihmisellä oleva psykologinen ominaisuus, jossa tiedostamaton prosessointi johtaa päätöksiin. Toisinsanoen perstuntumaan. Saatat kohdata ihmisen, ja jo sekunnin murto-osassa koet tämän epämiellyttäväksi, jopa vaaralliseksi. Intuitiosi on ollut työssä. Intuitio ei ole mikään maaginen kuudes aisti!
''Kuinkahan moni ateisti on näin positiivinen ja rationaalinen", että jättää vai jumalien
osalta listan lyhyemmäksi.''
Miten niin moni teisti on niin irrationaalinen, että kieltää kaikki muut jumalat paitsi sen yhden jumalan, vaikka yhdestäkään jumalasta ei ole yhtään enempää todisteita kuin toisestakaan? Koska se on se jumala josta heille on hoilattu pienestä pitäen. Jos olisit syntynyt toisessa maassa, sinulla olisi toinen jumala, ja olisit sen olemassaolosta aivan yhtä varma, kuin olet sinun tämänhetkisen jumalasi olemassaolosta, ellet jopa varmempi!
''koska ateismi on asenne''
Ei ole.
''joka
vaatii todisteita ateistille ymmärrettävässä muodossa, eli tieteen avulla.''
Onko sinulla parempaa metodia saada tietoa kuin tieteellinen metodi? Moni uskovainen käyttää myös tieteellistä metodia, sillä hyvin moni uskovainen työskentelee tieteen alalla. Jopa Darwin uskoi johonkin suurempaan voimaan, joka pisti todellisuuden liikkeelle, mutta ei uskonut persoonalliseen jumalaan joka loi ihmisen erikseen.
"voi siis olla edelleen ateisti, vaikka uskoo henkimaailmaan, kuolemanjälkeiseen elämään, osaan raamattua, kuten Jeesukseen historiallisena henkilönä ( ei Jumalana ), kuoleman kokemukseen, kuolleista heräämisiin, henkiparannukseen, homeopatiaan, intuitioon ns. kuudes aisti jne."
Voipa jopa olla ateisti että uskoo Jeesukseen oman sielunsa pelastajana.
http://en.wikipedia.org/wiki/Christian_atheism
Voi myös olla ateisti, vaikka käyttää kristallipalloja, tarotteja tai heiluria ennustamiseen. Ateismi koskee vain yhtä ainutta asiaa ihmisessä. Se ei ole kokonaisvaltainen kristinuskon kaltainen näkemys joka selittäisi, minkälainen ihminen tulisi olla tai miten hänen pitäisi elää. Ateismi on käytännössä mielipide jumalan/jumalten olemassaolosta.
Tosi filosofinen tämä näkemyksesi, vaikkakin siitä ei oikein tahdo saada tolkkua, ei sitten millään.
Ensin pohdit: "Eikö ateistilla ole ateistinen vakaumus?"
Ja sitten toteat: " Ei sitten ollenkaan! "
Ja edelleen kuitenkin toteat: "Sen sijaan että minulla olisi ateistinen vakaumus minun vakaumuksen on ateistinen."
Ja kun perustelet ideaasi, niin eikö perusteluasi voisi sitten hyödyntää myös jumal'uskovaisen suhteenkin?
Eli: .. ettei myöskään ole olemassa mitään sellaista kuin "oikeaa jumal'uskovaa"
>>> Ja kun perustelet ideaasi, niin eikö perusteluasi voisi sitten hyödyntää myös jumal'uskovaisen suhteenkin? > Eli: .. ettei myöskään ole olemassa mitään sellaista kuin "oikeaa jumal'uskovaa"
Koska en viitse vaivautua tekemään tästä asiasta uutta aloitusta ja koska yllättävän moni viimeaikaisista kommenteista palstalla itseasissa viittaa siihen mitä ateismi on....tämä toimii vastauksena kyseisiin esityksiin.
Ateisti tarkoittaa, ettei usko jumalaan, olla köllöttelee vain uskomattomuudessaan.
Uskovainen tarkoittaa, että uskoo jumalaan.
Mitä p...skan jauhantaa siinä tarvitaan. Muka filosofista pohdiskelua haista p....ka tasolla.
Ongelma on siinä, että siitä ateismistakin on tehty uskonto, johon pitää uskoa hampaat irvessä ja evankelioida jumalattomuutta.
Vieläpä perustettu uskontoseura eli ateistinen seurakunta : Vapaa- ajattelijat.
Heillä on myös omat apostolinsa, joita siteerataan.
Jos ateismi on uskonnottomuudessa köllöttelyä niin onko jumalusko sitten jumaluskossa köllöttelyä??
Ja miksi pas*kan jauhamista asiasta sitten tarvitaan? Sitä tarvitaan siksi että ihmiset tulisivat tietoisiksi siitä keitä ateistit varsinaisesti ovat sekä siksi että voidaan välttää ja korjata tämän kaltaisissa esityksissä ilmenevät väärinkäsitykset.... joita jotkut valitettavasti esittävät ihan vakavissaan ilman trollaus tarkoitusta.
Ongelma totta tosiaan on sellainen että ateismistakin on tehty uskonto, mutta vain julkisessa keskustelussa niiden toimesta jotka eivät itse ole taikka halua kutsua itseään ateisteiksi.
Mikäli joku vaivautuisi keskustelemaan ainoankaan ateistiksi itseään luonnehtivan kanssa tästä kysymyksestä, vastaukseksi saisi jotakin täysin muuta.
Niin ikään se että uskonnottomat henkilöt perustavat yhteisöjä, kuten esim: vapaa-ajattelijainliitto, ei missään muodossa tee vapaa-ajattelijainliitosta uskonnollista eikä tällaisen yhteisön perustaminen anna mitään auktoriteettia kertoa keitä ateistit ovat, mitä ateistit ajattelevat taikka miten ateistien tulisi toimia.
Toki joissakin tapauksissa joku vapaa-ajattelijoiden jäsenistä taikka liitto itsessään antaa lausuntoja joita voi siteerata, mutta niitä ei siteerata siksi että vapaa-ajattelijainliitto on niitä esittänyt vaan siksi että sattuu olemaan samaa mieltä kyseisen asian suhteen.
Se että sattuu olemaan joidenkin asioiden suhteen samaa mieltä jonkun toisen henkilön taikka järjestön lausuntojen kanssa, kun ei missään mielessä tarkoita sitä että hyväksyy kaikki esitykset mitä kyseinen henkilö taikka järjestö esittää.
Yhteistä sentään löytyi. Tarkoitus oli antaa uskovaisten köllötellä myös rauhassa uskossaan eikä irvailla heidän kustannuksellaan.
Kirkosta eroamispalsta, jossa siis pitäisi keskustella eroamisesta kirkosta, on täynnä irvailua. Ja jos lukee tämänkin palstan kirjoituksia , niin tuntuu kuin kaikki eri uskontokuntien jäsenet ovat liki pelkkiä pedofiileja.
Kaikki uskovaiset ovat samanlaisia hölmöjä mutta ateisteista erottuu vapaa-ajattelijat, kommunistit ym omiksi ryhmikseen.
Jos esim.ateistisissa valtioissa tehtiin hirmutekoja uskonnon kitkemiseksi, se
oli eri asia kuin ateismi.
Jos joskus historiassa on joku johonkin uskontokuntaan kuulunut töpeksinyt se on ilman muuta osoitus kaikkien uskovaisten härskiydestä.
Pikkasen voisi toivoa jotain järkeä räävimmille ateismin apostoleille. Parempi olisi silloin vain jöllötellä ja keskustella vaikkapa säästä.
Oman ateismin evankelioimisessa ei ole muuta motiivia kuin saada toisetkin pakotettua samaan ajatusmuottiin.
Silloin kirkonkellojen harvoin kuuluva äänikin tuntuu hermoja raastavalta. Kihkoilemattomalle kirkonkellojen soitto tai minareetista kuuluva rukouskehotus on vain eksoottinen ääni kuten jäätelöauton ääni. Joillekin sekin on ärsyttävä muistutus amerikkalaisesta kapitalismista.
Minä jätän uskonnolliset henkilöt ja näkemykset rauhaan heti siinä vaiheessa kun nämä lopettavat pyrkimyksensä rajoittaa muiden oikeuksia ja vapauksia sekä lopettavat uskonnon julkisen esittämisen.
Mutta niin kauan kun joku esittää mielipiteitään julkisesti niin minä katson että minulla on oikeus esittää oma käsitykseni niistä ajatuksista joita on tuotu julki.
Tämä ei tarkoita sitä että pyrkisin estämään ihmiä esittämästä uskonnollisia ajatuksiaan, vaan tämä tarkoittaa sitä että minä vaadin itselleni yhtälaisen oikeuden esittää mielipiteitäni kuin uskonnollisilla henkilöillä on oikeus esittää omiaan.
Esittäessäni kritiikkiä minä esitän kritiikkiäni koskien uskonnollisia konsepteja taikka toimia joita uskonnolliset henkilöt ovat tehneet. Jos joku on eri mieltä jostakin opin tulkinnasta jonka olen tehnyt taikka ei hyväksy niitä tapoja toimi joita arvostelen, niin kritiikkini tällöin ei tietenkään koske kyseistä henkilöä.
Ongelma keskusteluss on myös se että atesimi ei ole ideologia kun puolestaan uskonnot ovat, jolloin tämän kaltainen vertailu on jokseenkin perusteetonta jo ensialkuun.
Tämä tarkoittaa myös sitä että uskonto on ideologia jonka mukaan toimiaan voi oikeuttaa, kun puolestaan ateismi ei ole ideologia eikä ateismin pohjalta voi oikeuttaa ainuttakaan tekoa.
Mitä tämä tarkoittaa on sitä että ns: ateistisissa dikatatuuressa suoritettavat hirmuteot eivät ole jotakin mitä voi koskaan oikeuttaa ateismilla kun puolestaan teokraattisissa diktatuurteissa uskonto on aina oikeuttavana tekijänä.
Se että uskonnon nimissä on tehty hirmutekoja ei siis ole osoitus siitä että kaikki uskonnolliset henkilöt ovat hirtmutekojen suorittamisen puolella, vaan tämä tarkoittaa sitä että kaikki uskonnolliset henkilöt edustavat oppia jonka pohjalta hirmutekoja on oikeutettu.
Kyseessä on sama oppi vain eri tulkinta.
Toki ateistien osalta joskus näkee liiallista yksinkertaistamista jossa oletetaan että uskonto on ainoa motivoiva tekijä jonka perusteella uskonnollinen henkilö voi toimia. Jonka seurauksesta uskontoa syytetään sellaisistakin uskonnollisten henkilöiden tekemistä teoista joita ei välttämättä ole oikeutettu uskonnolla ollenkaan.
Argumentointi omasta asemasta ei ole missään mielessä pyrkimystä pakottaa ketään hyväksymään omat ajatukset ja käsitykset, vaan sen sijaan ainoastaan pyrkimys saada joku hyväksymään omat ajatukset ja käsitykset.
Eikä siinä ole mitään vikaa oli kyseessä sitten uskonnosta taikka uskonnottomasta ideologiasta.
Ongelmaksi uskontojen kohdalla muodostuu se että ne tekijät joilla on mitään uskonnollista merkitystä, ovat sellaisia asioita joiden yhteyttä havaittavaan todellisuuteen ei voida osoittaa.
Tämä tarkoittaa myös sitä että vaikka minä toivoisinkin että ihmiset hylkäisivät uskonnolliset ideologiat, en missään tapauksessa pyri tähän pakottamalla ketään yhtään mihinkään.
Minua ei myöskään häiritse....... no häiritse kovinkaan suuresti se että ihmiset omaavat käsityksiä jotka eroavat omistani mukaan luettuna uskonnot ja katson että näillä henkilöillä on täysin samat oikeudet ilmaisun ja sanavapauksien suhteen kuin itsellänikin.
Vaikka toki katson näiden olevan väärässä sen suhteen millainen todellisuus todella on.