Eli siis, koiramme komentaa minua haukkumalla ja mikäli otan sitä kiinni esim. alistaakseni sen, se yrittää näykkiä. Olen huutanut ja karjunut ja tuijottanut ja pyöritellyt ja kaikenmoista, mutta ei mitään vaikutusta. Olisin kiitollinen, mikäli joku osaisi hiukan auttaa minua löytämään sen pomon paikan...? :)
Koira komentaa
38
12173
Vastaukset
- muututhan
Sinulla onkin opettelemista oman käytöksesi muuttamisessa.
Lue tämä http://koti.mbnet.fi/tuulen/sm/smarti1.htm - Miksi ihmeessä
sinun sitten pitäisi alistaa, huutaa, karjua, ja pyöritellä kaikenlaista VAIN jotta SAISIT johtajuuden koiraltasi? Minä ainakin OTIN sen rauhallisuudella, jäänkylmän viileällä suhtautumisella kaikkinaiseen riekkumiseen, hämäämällä, harhauttamalla ja kusettamalla ja ohjeistamalla koiraa niissä paikoissa joissa jotain ristiriitoja joskus tuli.
Helpoiten saavutat koirasi nk. johtajuuden kun vastaat sen tarpeisiin.
Neuvoni siis on että älä alista vaan anna koiran itsensä alistua. Se tekee sen mielellään kun katsoo sinut sen arvoiseksi.- jotain neuvoa
Hyvä! Laitoin tälle peukku pystyyn -tykkäyksen.
- joobax
Komentelun jätän huomiotta ja käännän koiralle selän. Siihen se yleensä jää. Jos ei jää, nousen seisomaan (jos istun) ja eleilläni kerron, että nyt riittää. Otan muutaman askeleen koiraa kohti ja pakotan sen pakittamaan. Sitten palaan istumaan enkä huomioi koiraa. Tähän se viimeistään jää.
Kun se vekkulina murkkuna ei jäänyt tuohonkaann, laitoin sen pakittamaan pois huoneesta ja käskin sen pysyä siellä, ja palasin takaisin istumaan. Kun tämä ei pentuna vielä ymmärtänyt mistä on kyse, laitoin häkkiin jäähtymään. Tässä mun menetelmät aikuisesta pentuun. Ei tarvii koskea koiraan ollenkaan, eikä tarvii olla uhkaava, pelottava tms. - jotain neuvoa
Joopa joo, koira ei saa komentaa ihmistä. Piste.
Ehkä vieraita ihmisiä, mutta ei omaa "laumaa".
Ala heti harjoittamaan johtajuuden vahvistamista. Aihe on liian laaja tässä selitettäväksi, mutta etsi hakukoneista, tuloksia on paljon. Lyhyesti sanottuna sinun täytyy saada koira tajuamaan että sinä olet pomo. Se vaatii todennäköisesti kokonaiskäyttäytymisesti muutosta. Annan ihan muutaman käytännön vinkin.
-Kotona älä väistä koiraa vaan pakota esim. "lyhyillä askeleilla" koira tekemään sinulle tilaa. Tilankäyttö vahvistaa johtajuutta.
-Älä huomioi koiraa kun se lepää/nukkuu
-Älä pidä koiraa hyvänä,kun se tulee luoksesi, pidä sitä silloin hyvänä niin paljon kun haluat, kun olet ensin käskenyt sen luoksesi
-Jos haluat opettaa koiran olemaan sängyssä, opeta se niin, että se ei koskaan saa hypätä sinne omasta päätöksestä, vaan se tulee sinne kutsusta/käskystä
-Älä lepertele ja pussaile koiraa. Koira ei ymmärrä tällaista elekieltä. Kohtele sitä muuten rakastavasti, reilusti ja ystävällisesti
-Lenkillä älä anna koiran vetää yhtään hihnassa. Älä myöskään kuopia maata ulostettuaan.
Ja paljon muuta, mutta tästä voit lähteä liikkeelle,
Lisäksi ole elekielessäsi ja käyttäytymisessäsi hyvin varman itsevarman oloinen, anna sen kuulua äänestäsi ja kaikesta käytöksestäsi. Pikku hiljaa koira huomaa, että pentele vieköön, toihan on pomo enkä mä!- ...
Tälle löin peukun pystyyn, ihan vain tämän riemastuttavuudesta:
"-Älä huomioi koiraa kun se lepää/nukkuu" - riemastuttavaa
... kirjoitti:
Tälle löin peukun pystyyn, ihan vain tämän riemastuttavuudesta:
"-Älä huomioi koiraa kun se lepää/nukkuu"Niin, aika moni tekee sen virheen että menee silittelemään lepäävää tai nukkuvaa koiraa. Sitä ei kyllä pidä tehdä, seurauksena on se, että koira alkaa kuvittelemaan itsestään liikoja. Sitten sitä riemua vasta riittääkin :)
Aina: koira kutsutaan luokse ensin, sitten hyvänä pito / huomiointi. - Laumaa seurannut
... kirjoitti:
Tälle löin peukun pystyyn, ihan vain tämän riemastuttavuudesta:
"-Älä huomioi koiraa kun se lepää/nukkuu"Siis oikeesti.... mulla on vissiin ollu aina liian energisiä koiria, kun ei tulis mieleenkään mennä nukkuvaa häiritsemään... päinvastoin, huokaisen tyytyväisenä pienestä lepohetkestä!
"Älä myöskään kuopia maata ulostettuaan." Tälläkö johtajuutta osoitetaan???? No en liputakaan näille johtajuusteorioille (kenenkähän teoria tämä on?) eikä silti ongelmia ole. Kaikki (entiset ja nykyiset) kuopii enkä näe siinä minkäänlaista dominointihalua (siis minua kohtaan). Tämän teorian mukaan siis ainoastaan lauman johtaja kuopii... mun laumoissa se ei ole ikinä pitänyt paikkaansa, kaikki ne on aina potkutelleet ponnekkaasti asioittensa jälkeen. Laumaa seurannut kirjoitti:
Siis oikeesti.... mulla on vissiin ollu aina liian energisiä koiria, kun ei tulis mieleenkään mennä nukkuvaa häiritsemään... päinvastoin, huokaisen tyytyväisenä pienestä lepohetkestä!
"Älä myöskään kuopia maata ulostettuaan." Tälläkö johtajuutta osoitetaan???? No en liputakaan näille johtajuusteorioille (kenenkähän teoria tämä on?) eikä silti ongelmia ole. Kaikki (entiset ja nykyiset) kuopii enkä näe siinä minkäänlaista dominointihalua (siis minua kohtaan). Tämän teorian mukaan siis ainoastaan lauman johtaja kuopii... mun laumoissa se ei ole ikinä pitänyt paikkaansa, kaikki ne on aina potkutelleet ponnekkaasti asioittensa jälkeen.Tuo kuopimisen estäminen on joskus jaettu vinkkinä esim remmirähjääjille. Perustunee siihen, että reviirikäytöstä rajoitetaan ettei se ottaisi ns aluetta omakseen niin heppoisesti ja alkaisi sitä puolustamaan.
Jotkut menevät tässä niinkin pitkälle, että opettavat koiralle yhden paikan johon hädät tehdään ettei se alkaisi laajentamaan "pihaansa" ja merkkailemaan reviiriä yhtään sen pidemmälle.
Oli tästä mitä mieltä tahansa, joskus tuntuu että näitä neuvoja jaetaan helpommin ihmisille joiden on jo alkujaankin vaikeampi hallita koiriaan ja näin heidän taakkaansa koetetaan kaikin mahdollisin keinoin keventää. Ehkä joku tekee sitä muutenkin, sitä en sano, mutta näistä "mene aina ensin ovesta"-jutuista tulee monesti sellaista mieleen.- niin juurikin
clarma kirjoitti:
Tuo kuopimisen estäminen on joskus jaettu vinkkinä esim remmirähjääjille. Perustunee siihen, että reviirikäytöstä rajoitetaan ettei se ottaisi ns aluetta omakseen niin heppoisesti ja alkaisi sitä puolustamaan.
Jotkut menevät tässä niinkin pitkälle, että opettavat koiralle yhden paikan johon hädät tehdään ettei se alkaisi laajentamaan "pihaansa" ja merkkailemaan reviiriä yhtään sen pidemmälle.
Oli tästä mitä mieltä tahansa, joskus tuntuu että näitä neuvoja jaetaan helpommin ihmisille joiden on jo alkujaankin vaikeampi hallita koiriaan ja näin heidän taakkaansa koetetaan kaikin mahdollisin keinoin keventää. Ehkä joku tekee sitä muutenkin, sitä en sano, mutta näistä "mene aina ensin ovesta"-jutuista tulee monesti sellaista mieleen.Sitä kuopimisen estäminen juuri onkin, olet oikeassa.
Kyllä koiran voi päästää ovesta ennen itseään. Mutta ei se saa omalla päätöksellä mennä, oma koirani katsoo minua silmiin, ja odottaa komentoa "saa mennä". Kun olen sanonut sen, se menee, siis minua ennen. Näin se menee hyvin. - olet oikeillajäljill
Laumaa seurannut kirjoitti:
Siis oikeesti.... mulla on vissiin ollu aina liian energisiä koiria, kun ei tulis mieleenkään mennä nukkuvaa häiritsemään... päinvastoin, huokaisen tyytyväisenä pienestä lepohetkestä!
"Älä myöskään kuopia maata ulostettuaan." Tälläkö johtajuutta osoitetaan???? No en liputakaan näille johtajuusteorioille (kenenkähän teoria tämä on?) eikä silti ongelmia ole. Kaikki (entiset ja nykyiset) kuopii enkä näe siinä minkäänlaista dominointihalua (siis minua kohtaan). Tämän teorian mukaan siis ainoastaan lauman johtaja kuopii... mun laumoissa se ei ole ikinä pitänyt paikkaansa, kaikki ne on aina potkutelleet ponnekkaasti asioittensa jälkeen.>Siis oikeesti.... mulla on vissiin ollu aina liian energisiä koiria, kun ei tulis >mieleenkään mennä nukkuvaa häiritsemään... päinvastoin, huokaisen >tyytyväisenä pienestä lepohetkestä!
Teet aivan oikein. Koira tarvitsee omaa rauhaa, kun se vetäytyy levolle, torkuille on suotavaa ettei sen luokse mennä.
Koirien energisyys on tiettyyn mittaan asti ihan hyvä juttu, mutta stressitasoon on syytä kiinnittää huomiota. Esim. palloleikkejä vain kerran viikossa mielellään jne. Aina parempi jos koirille annetaan aivojen käyttöä eikä sitä energistä toimintaa. Ongelmien ratkomista, maan nuuhkimista lenkeillä, jne. - Laumaa seurannut
olet oikeillajäljill kirjoitti:
>Siis oikeesti.... mulla on vissiin ollu aina liian energisiä koiria, kun ei tulis >mieleenkään mennä nukkuvaa häiritsemään... päinvastoin, huokaisen >tyytyväisenä pienestä lepohetkestä!
Teet aivan oikein. Koira tarvitsee omaa rauhaa, kun se vetäytyy levolle, torkuille on suotavaa ettei sen luokse mennä.
Koirien energisyys on tiettyyn mittaan asti ihan hyvä juttu, mutta stressitasoon on syytä kiinnittää huomiota. Esim. palloleikkejä vain kerran viikossa mielellään jne. Aina parempi jos koirille annetaan aivojen käyttöä eikä sitä energistä toimintaa. Ongelmien ratkomista, maan nuuhkimista lenkeillä, jne."Koirien energisyys on tiettyyn mittaan asti ihan hyvä juttu, mutta stressitasoon on syytä kiinnittää huomiota." Tästä stressitasosta saisikin oikein hyvän uuden keskustelun, olen sitä useasti miettinyt omien koirien osalta.
Koirat käyvät päivittäin pitkällä lenkillä (itsestäänselvää) ja saavat omassa pihassa leikkiä keskenään/toteuttaa itseään useita tunteja päivässä. Lisäksi käyn jäljellä, teen tottista ja treenaan puruja yht. n. 5 kertaa viikossa.
Purujen jälkeen tämä "energiapakkaus" on yleensä väsynyt, siellä sitä viedään usein sen psyykkeen äärirajoille (tätähän voi tehdä, koska palkka on niin suuri). Sitten taas tottis- ja jälkitreenien jälkeen koira usein yrittää "haastaa" uutta treeniä, nämä harjoitukset olen pyrkinyt aina tekemään niin, että koiralle jää into päälle. Ja sitten jään ihmettelemään, että onko koira ylistressattu vai saako se liian vähän virikkeitä.
Eli pitäisikö esim. jälkeä vaikeuttaa ja pidentää niin, että se joutuu oikeasti tekemään kovasti töitä selvitäkseen siitä. Vai onko kysymys siitä, että koira ei kykene rauhoittumaan treenin jälkeen eli stressitaso on liian korkea. Tätä en voisi uskoa, kun vertaan puruja (missä siis viettitaso nostetaan tosi korkealle eli koira voisi olla hyvinkin ylistressattu tämän treenin jälkeen, mutta päinvastoin rauhoittuu ja lepäilee treenin jälkeen) ja jälkeä ja koiran käyttäytymistä....
Olen nähnyt stressaantuneita koiria, joita jatkuvasti viedään hirveällä vietillä, ja jotka eivät pysty rauhoittumaan millään missään tilanteessa. Omani ei mielestäni näitä kriteerejä täytä, pystyy kyllä rauhoittumaan kotona ja myöskin treeneissä, kun siltä sitä vaadin. Näissä tottis- ja jälkitreeneissä koira joutuu käyttämään niitä aivojaan, mutta teenkö treeneistä kuitenkin liian helppoja? riemastuttavaa kirjoitti:
Niin, aika moni tekee sen virheen että menee silittelemään lepäävää tai nukkuvaa koiraa. Sitä ei kyllä pidä tehdä, seurauksena on se, että koira alkaa kuvittelemaan itsestään liikoja. Sitten sitä riemua vasta riittääkin :)
Aina: koira kutsutaan luokse ensin, sitten hyvänä pito / huomiointi.Noh,ehkä nyt kumminkin on vähän eri,ollaanko koiran kanssa ongelmissa vai ei...
Kyllä itse lähden siitä,että voin mennä ja menenkin koiran luo,ihan koska tykkään.En suinkaan rapsuttele niitä vain silloin,kun pistän ne jotain tekemään,vaan useasti silloinkin,kun ne itsensä viereen tuo.Jos on muuta tekemistä,niin sitten ei,mutta jos ei,niin kyllä jokusen kertaa useinmiten niitä kyhäsen.Kun ne niin tykkää :)
Silloin,kun koiran ja omistajan suhde on hyvä,niin koira tietää,että kaikki on normaalia,mitä omistaja tekee.Ei siitä mitään ihmejuttuja koiran tarvi "miettiä".Omistaja tekee ja koiralle se vaan on okei.
Lähtökohta vaan pitäisi olla se,että ihminen määrittää,koira toimii niiden sisällä.
Eri ihmisillä on eri tapoja toimia koiransa kanssa,mutta pointti on se,että ihminen siis määrittää,mitä sitten haluaakin koiralta vaatia.Ja siitä pidetään kiinni.
Ja sehän nyt on selvää,että toimiessaan on ihmisen oltava looginen ja koiran luottamuksen arvoinen.Koskaan ei valtaansa saa käyttää väärin.- samaa mieltä
molossi kirjoitti:
Noh,ehkä nyt kumminkin on vähän eri,ollaanko koiran kanssa ongelmissa vai ei...
Kyllä itse lähden siitä,että voin mennä ja menenkin koiran luo,ihan koska tykkään.En suinkaan rapsuttele niitä vain silloin,kun pistän ne jotain tekemään,vaan useasti silloinkin,kun ne itsensä viereen tuo.Jos on muuta tekemistä,niin sitten ei,mutta jos ei,niin kyllä jokusen kertaa useinmiten niitä kyhäsen.Kun ne niin tykkää :)
Silloin,kun koiran ja omistajan suhde on hyvä,niin koira tietää,että kaikki on normaalia,mitä omistaja tekee.Ei siitä mitään ihmejuttuja koiran tarvi "miettiä".Omistaja tekee ja koiralle se vaan on okei.
Lähtökohta vaan pitäisi olla se,että ihminen määrittää,koira toimii niiden sisällä.
Eri ihmisillä on eri tapoja toimia koiransa kanssa,mutta pointti on se,että ihminen siis määrittää,mitä sitten haluaakin koiralta vaatia.Ja siitä pidetään kiinni.
Ja sehän nyt on selvää,että toimiessaan on ihmisen oltava looginen ja koiran luottamuksen arvoinen.Koskaan ei valtaansa saa käyttää väärin.Juuri noin. En ymmärrä miksei nukkuvaa koiraa saisi silittää ? Meitin koiruus näyttää masua, että rapsutappa ohi mennen, kesken unienkin jos liikettä lähellä huomaa.
Mutta tuo nyt ei todellakaan hyvältä kuulosta, että huutaa ja reuhaa koiralle, mitäs koira muutakaan kuin huutaa takaisin. Puhetta ovat meillä tajunneet, ikinä ei ole yhdellekkään pitänyt huutaa eikä möykätä, ei ole pitänyt selättää eikä mitään muutakaan. Odotellut ollaan että tekee mitä pyydetään. Niin ja meillä koirat saa riehkasta sisälläkin, eli juosta ympyrää jne.
ps. väkivalta lisää väkivaltaa, huuto lisää huutoa, koirilla on hyvä kuulo. Laumaa seurannut kirjoitti:
"Koirien energisyys on tiettyyn mittaan asti ihan hyvä juttu, mutta stressitasoon on syytä kiinnittää huomiota." Tästä stressitasosta saisikin oikein hyvän uuden keskustelun, olen sitä useasti miettinyt omien koirien osalta.
Koirat käyvät päivittäin pitkällä lenkillä (itsestäänselvää) ja saavat omassa pihassa leikkiä keskenään/toteuttaa itseään useita tunteja päivässä. Lisäksi käyn jäljellä, teen tottista ja treenaan puruja yht. n. 5 kertaa viikossa.
Purujen jälkeen tämä "energiapakkaus" on yleensä väsynyt, siellä sitä viedään usein sen psyykkeen äärirajoille (tätähän voi tehdä, koska palkka on niin suuri). Sitten taas tottis- ja jälkitreenien jälkeen koira usein yrittää "haastaa" uutta treeniä, nämä harjoitukset olen pyrkinyt aina tekemään niin, että koiralle jää into päälle. Ja sitten jään ihmettelemään, että onko koira ylistressattu vai saako se liian vähän virikkeitä.
Eli pitäisikö esim. jälkeä vaikeuttaa ja pidentää niin, että se joutuu oikeasti tekemään kovasti töitä selvitäkseen siitä. Vai onko kysymys siitä, että koira ei kykene rauhoittumaan treenin jälkeen eli stressitaso on liian korkea. Tätä en voisi uskoa, kun vertaan puruja (missä siis viettitaso nostetaan tosi korkealle eli koira voisi olla hyvinkin ylistressattu tämän treenin jälkeen, mutta päinvastoin rauhoittuu ja lepäilee treenin jälkeen) ja jälkeä ja koiran käyttäytymistä....
Olen nähnyt stressaantuneita koiria, joita jatkuvasti viedään hirveällä vietillä, ja jotka eivät pysty rauhoittumaan millään missään tilanteessa. Omani ei mielestäni näitä kriteerejä täytä, pystyy kyllä rauhoittumaan kotona ja myöskin treeneissä, kun siltä sitä vaadin. Näissä tottis- ja jälkitreeneissä koira joutuu käyttämään niitä aivojaan, mutta teenkö treeneistä kuitenkin liian helppoja?Tilanteitahan on monia, mutta itse huomasin tuon saman kuumottelun edellisen koiran kanssa. Eli purujen jälkeen ihan lääh puuh mutta varsinkin tottiksen jälkeen oli aikamoista bailbailaa.
En tiedä miten reenaat tottista (kuinka ressaavasti), mutta meillä "kattilan kansi" oli kiinni tottiksen (tai jäljen) ajan ja kun sen sitten homman päätteeksi avasi niin oli ilmiselvää, että meno oli sen mukaista (sama tilanne esim puruissa, patoat koiraa tottiksella ja avaat läpän kun on aika haukkua tai purra = poksahdus). Eli koiran viettivire oli tottiksessa niin korkealla, ettei se liike mikä siihen sisältyi, kyennyt millään purkamaan sitä energiaa pois.
Ja sehän on vain hyvä jos koira koettaa haastaa uuteen reeniin ! Meillä lähdetään tämän pennun kanssa jäljeltä aika syvissä urissa kun ei meinaa muuten pois tulla :) Eli himo jätetään päälle, ollaan siinä vaiheessa vielä.
Meillä ei ole ikinä ollut rauhoittumisvaikeuksia sitten kotona reenien jälkeen, mutta onhan niitä viettipommeja olemassa joilla vähän "viiraa". Ehkä siinä koiranpidossa on jotain muutakin häikkää silloin, vaikea sanoa kumpi vai kumpaakin. On niitä sellaisiakin koiria ollut, jotka käy jumalattoman kuumana joka asiasta, enkä ole oikein varma onko se kovin hyvä tai toivottava ominaisuus, mutta kait sillä huipulle pääsee. Itse en vain enää jaksais sellaista :)
Mutta vielä : jos taas koira on jossain joutunut oikein kovan stressin alle, se on puolestaan ollut entistä ja normaalia väsyneempi.- Laumaa seurannut
clarma kirjoitti:
Tilanteitahan on monia, mutta itse huomasin tuon saman kuumottelun edellisen koiran kanssa. Eli purujen jälkeen ihan lääh puuh mutta varsinkin tottiksen jälkeen oli aikamoista bailbailaa.
En tiedä miten reenaat tottista (kuinka ressaavasti), mutta meillä "kattilan kansi" oli kiinni tottiksen (tai jäljen) ajan ja kun sen sitten homman päätteeksi avasi niin oli ilmiselvää, että meno oli sen mukaista (sama tilanne esim puruissa, patoat koiraa tottiksella ja avaat läpän kun on aika haukkua tai purra = poksahdus). Eli koiran viettivire oli tottiksessa niin korkealla, ettei se liike mikä siihen sisältyi, kyennyt millään purkamaan sitä energiaa pois.
Ja sehän on vain hyvä jos koira koettaa haastaa uuteen reeniin ! Meillä lähdetään tämän pennun kanssa jäljeltä aika syvissä urissa kun ei meinaa muuten pois tulla :) Eli himo jätetään päälle, ollaan siinä vaiheessa vielä.
Meillä ei ole ikinä ollut rauhoittumisvaikeuksia sitten kotona reenien jälkeen, mutta onhan niitä viettipommeja olemassa joilla vähän "viiraa". Ehkä siinä koiranpidossa on jotain muutakin häikkää silloin, vaikea sanoa kumpi vai kumpaakin. On niitä sellaisiakin koiria ollut, jotka käy jumalattoman kuumana joka asiasta, enkä ole oikein varma onko se kovin hyvä tai toivottava ominaisuus, mutta kait sillä huipulle pääsee. Itse en vain enää jaksais sellaista :)
Mutta vielä : jos taas koira on jossain joutunut oikein kovan stressin alle, se on puolestaan ollut entistä ja normaalia väsyneempi.Koiran kanssa on jälkityöskentely aloitettu pellolla, missä todellakin vaaditaan kurinalaisuutta (eli "kattilan kansi" on kiinni, jos oikein tulkitsen tätä termiä?). Myös metsässä koira jäljestää erittäin keskittyneesti, joskin hieman korkeammalla nenällä (liian tuore jälki?), ja hyvin innokkaasti/itsevarmasti.
Ja sitten tämä tottis (huokaus)... Koira on yli-innokas, palkkaan sitä liikkeiden jälkeen pallolla/patukalla... ja sitten riekutaan. Rotu ei ole todellakaan tunnettu siitä, että olisi jonkinlainen viettipommi. Tämä on varmaankin syy siihen, että yritän tehdä treeneistä mahdollisimman kivoja (että koiralla ei menisi mielenkiinto asiaan). Eräs rotua tunteva ihminen sanoi minulle kerran, että vitsi sä saat tosta koirasta vielä megamageen tottikseen. Ihan kiva, mutta siitäkin tuli sitten paineita, etten vaan pilaa sitä. Niinpä ollaan jatkettu tällä hurlumhei-meiningillä.... eli treeneihin mennään niin kuin lasta veisi huvipuistoon.Toisaalta taas yksi guru tottiskurssilla sanoi minulle, että voisit vielä nostaa koiran viettitasoa.... miten ihmeessä, kun koira ei nytkään meinaa pysyä hanskassa? Miten tätä "kattilan kansi kiinni" -asiaa käytännössä tottiksessa toteutetaan? Kuvan perusteella sinulla "clarma" ei myöskään ole niitä maailman helpoimpia palveluskoiria...
"Tuo kuopimisen estäminen on joskus jaettu vinkkinä esim remmirähjääjille.". Varmaan näinkin. Muistan tuttavan, jolla oli hyvin dominoiva uroskoira. Oli opettanut sille käskyn: "Nyt loppuu kuseminen", jolloin koira tiesi, että työnteko alkaa ja on syytä ruveta kuuntelemaan omistajaa :)
"Ehkä siinä koiranpidossa on jotain muutakin häikkää...." Olen miettinyt tätä asiaa myös omalta kohdaltani. Kun koira muuten on varsin helppo ja mukava kotona, tottelee ja hyväksyy kaiken tekemisen (ja tekemättäjättämisen) eikä ikinä "uhmaa" minun käskyjä tai kieltoja. Esim. koira on kovin "vahtiviettinen" (ei ehkä mikään tieteellinen termi :), joten älkää takertuko tähän), haukkuu ja puolustaa pihaansa aina, kun kuulee jotain epänormaalia. Minun ei tarvitse kuin sanoa, että nyt riittää tms, niin koira laskee häntänsä ja hiljenee. En ole luonteeltani mikään päällepäsmäri, joten koirilla on myöskin vapuksia, mitä joku toinen ei missään nimessä sallisi. Kuitenkin ne rajat, jotka koirilleni olen laittanut, eivät tuota ongelmia. - canis.familiaris
Laumaa seurannut kirjoitti:
Koiran kanssa on jälkityöskentely aloitettu pellolla, missä todellakin vaaditaan kurinalaisuutta (eli "kattilan kansi" on kiinni, jos oikein tulkitsen tätä termiä?). Myös metsässä koira jäljestää erittäin keskittyneesti, joskin hieman korkeammalla nenällä (liian tuore jälki?), ja hyvin innokkaasti/itsevarmasti.
Ja sitten tämä tottis (huokaus)... Koira on yli-innokas, palkkaan sitä liikkeiden jälkeen pallolla/patukalla... ja sitten riekutaan. Rotu ei ole todellakaan tunnettu siitä, että olisi jonkinlainen viettipommi. Tämä on varmaankin syy siihen, että yritän tehdä treeneistä mahdollisimman kivoja (että koiralla ei menisi mielenkiinto asiaan). Eräs rotua tunteva ihminen sanoi minulle kerran, että vitsi sä saat tosta koirasta vielä megamageen tottikseen. Ihan kiva, mutta siitäkin tuli sitten paineita, etten vaan pilaa sitä. Niinpä ollaan jatkettu tällä hurlumhei-meiningillä.... eli treeneihin mennään niin kuin lasta veisi huvipuistoon.Toisaalta taas yksi guru tottiskurssilla sanoi minulle, että voisit vielä nostaa koiran viettitasoa.... miten ihmeessä, kun koira ei nytkään meinaa pysyä hanskassa? Miten tätä "kattilan kansi kiinni" -asiaa käytännössä tottiksessa toteutetaan? Kuvan perusteella sinulla "clarma" ei myöskään ole niitä maailman helpoimpia palveluskoiria...
"Tuo kuopimisen estäminen on joskus jaettu vinkkinä esim remmirähjääjille.". Varmaan näinkin. Muistan tuttavan, jolla oli hyvin dominoiva uroskoira. Oli opettanut sille käskyn: "Nyt loppuu kuseminen", jolloin koira tiesi, että työnteko alkaa ja on syytä ruveta kuuntelemaan omistajaa :)
"Ehkä siinä koiranpidossa on jotain muutakin häikkää...." Olen miettinyt tätä asiaa myös omalta kohdaltani. Kun koira muuten on varsin helppo ja mukava kotona, tottelee ja hyväksyy kaiken tekemisen (ja tekemättäjättämisen) eikä ikinä "uhmaa" minun käskyjä tai kieltoja. Esim. koira on kovin "vahtiviettinen" (ei ehkä mikään tieteellinen termi :), joten älkää takertuko tähän), haukkuu ja puolustaa pihaansa aina, kun kuulee jotain epänormaalia. Minun ei tarvitse kuin sanoa, että nyt riittää tms, niin koira laskee häntänsä ja hiljenee. En ole luonteeltani mikään päällepäsmäri, joten koirilla on myöskin vapuksia, mitä joku toinen ei missään nimessä sallisi. Kuitenkin ne rajat, jotka koirilleni olen laittanut, eivät tuota ongelmia."Lisäksi käyn jäljellä, teen tottista ja treenaan puruja yht. n. 5 kertaa viikossa."...aika paljon treeniä, kun lisää vielä muut ulkoilut..Missä vaiheessa koira lepää? Nopeasti luettuna, kannattaisi seurata, että koira ei ole ylikierroksilla väsymyksen vuoksi.
Tuohon treenimäärään pitäisi koiralle olla 2pv./vko palautumispäiviä. Laumaa seurannut kirjoitti:
Koiran kanssa on jälkityöskentely aloitettu pellolla, missä todellakin vaaditaan kurinalaisuutta (eli "kattilan kansi" on kiinni, jos oikein tulkitsen tätä termiä?). Myös metsässä koira jäljestää erittäin keskittyneesti, joskin hieman korkeammalla nenällä (liian tuore jälki?), ja hyvin innokkaasti/itsevarmasti.
Ja sitten tämä tottis (huokaus)... Koira on yli-innokas, palkkaan sitä liikkeiden jälkeen pallolla/patukalla... ja sitten riekutaan. Rotu ei ole todellakaan tunnettu siitä, että olisi jonkinlainen viettipommi. Tämä on varmaankin syy siihen, että yritän tehdä treeneistä mahdollisimman kivoja (että koiralla ei menisi mielenkiinto asiaan). Eräs rotua tunteva ihminen sanoi minulle kerran, että vitsi sä saat tosta koirasta vielä megamageen tottikseen. Ihan kiva, mutta siitäkin tuli sitten paineita, etten vaan pilaa sitä. Niinpä ollaan jatkettu tällä hurlumhei-meiningillä.... eli treeneihin mennään niin kuin lasta veisi huvipuistoon.Toisaalta taas yksi guru tottiskurssilla sanoi minulle, että voisit vielä nostaa koiran viettitasoa.... miten ihmeessä, kun koira ei nytkään meinaa pysyä hanskassa? Miten tätä "kattilan kansi kiinni" -asiaa käytännössä tottiksessa toteutetaan? Kuvan perusteella sinulla "clarma" ei myöskään ole niitä maailman helpoimpia palveluskoiria...
"Tuo kuopimisen estäminen on joskus jaettu vinkkinä esim remmirähjääjille.". Varmaan näinkin. Muistan tuttavan, jolla oli hyvin dominoiva uroskoira. Oli opettanut sille käskyn: "Nyt loppuu kuseminen", jolloin koira tiesi, että työnteko alkaa ja on syytä ruveta kuuntelemaan omistajaa :)
"Ehkä siinä koiranpidossa on jotain muutakin häikkää...." Olen miettinyt tätä asiaa myös omalta kohdaltani. Kun koira muuten on varsin helppo ja mukava kotona, tottelee ja hyväksyy kaiken tekemisen (ja tekemättäjättämisen) eikä ikinä "uhmaa" minun käskyjä tai kieltoja. Esim. koira on kovin "vahtiviettinen" (ei ehkä mikään tieteellinen termi :), joten älkää takertuko tähän), haukkuu ja puolustaa pihaansa aina, kun kuulee jotain epänormaalia. Minun ei tarvitse kuin sanoa, että nyt riittää tms, niin koira laskee häntänsä ja hiljenee. En ole luonteeltani mikään päällepäsmäri, joten koirilla on myöskin vapuksia, mitä joku toinen ei missään nimessä sallisi. Kuitenkin ne rajat, jotka koirilleni olen laittanut, eivät tuota ongelmia.On aika tyypillistä, että koira ajaa nopeammin tai huolimattomammin mettässä, ns luonnollisemmin. Monet sanovat myös, että peltojäljellähän ei ole mitään tekemistä jäljestämisen kanssa ;)
Mutta älä nyt hyvä ihminen vaan ota tuollaisia paineita, been there ja done that, eikä se tule todellakaan parantamaan suoristustanne tai fiiliksiä. Menee äkkiä sitten ihan oikeasti yrittämisen puolelle (suorittamisen) ja sulta häviää siitä ilo, vaikka koira toimiskin hyvin.
Voit kerätä painetta sinne kattilaan kiihottamalla koiraa mutta estämällä sitä purkamasta siitä keräytyvää viettienergiaa. Ota mielikuva puruista : koira istuu vierelläsi hiljaa, hötkyilemättä ja vinkumatta (muuten kattila vuotaa), katse tiukasti maalimiehessä. Sitten käsky vaikka piilolle = kansi aukeaa. Voit lisätä tällaisessa tilanteessa painetta, esim vielä seurauttamalla koiraa sen piilon ympäri ja jos joudut antamaan neg.palautetta (koira koettaa karata tai vuotaa), maalimiehen tehtävä on avustaa nostamaan viettivirettä taas ylös... jonka patoat kattilaan kiinni. MUTTA jos et ole valmis käyttämään neg.palautetta, et tule saamaan koiraa oikeasti siinä hanskaan vaan se vuotaa ulos jostain päästä. Siis olettaen että koiran viettivire nostetaan kattoon.
Noh, tottiksessa periaate on sama mutta sulla pitäis olla kiihoke joka saa sen aivan liekkeihin. Sitten "tiukkaa seuraamista" vaikka ja kattot ettei se vuoda, kuten vingu, näyki, hypi päälle, hauku tai "sekoile". Jos kuviteltaisiin vaikka ihan pallohullua koiraa, voitaisiin ottaa siitä esimerkki. Liekität koiran ihan hurmokseen antamatta palloa. Käsket sen tiukasti maahan ja huolehdit ettei se vuoda. Laitat pallon vaikka metrin päähän siitä ja annat odottaa... katto vastaavassa tilanteessa pysyykö se läppä kiinni vai ei. Jos se pysyy, pystyt nostamaan sen koiran viettivirettä vielä (uskoisin) aikamoisesti mutta pitää todellakin varautua siihen että se alkaa "karkailemaan". Kun eka on tehnyt vaikka ton maahanmeno-jutun, sitten ottaakin siitä vielä seuraamaan tai jotain muuta ja patoat sen energian sinne sisään...
Muuten kuulostaa näin äkkiseltään, että olet hyvällä tiellä. Saanko udella minkä rotuinen koira on ?
Mä en sinuna stressailis siitä, että koira on innokas ja täynnä viettiä, jos se kerran on riittävällä tasolla ja toimii. Ole iloinen ;)clarma kirjoitti:
On aika tyypillistä, että koira ajaa nopeammin tai huolimattomammin mettässä, ns luonnollisemmin. Monet sanovat myös, että peltojäljellähän ei ole mitään tekemistä jäljestämisen kanssa ;)
Mutta älä nyt hyvä ihminen vaan ota tuollaisia paineita, been there ja done that, eikä se tule todellakaan parantamaan suoristustanne tai fiiliksiä. Menee äkkiä sitten ihan oikeasti yrittämisen puolelle (suorittamisen) ja sulta häviää siitä ilo, vaikka koira toimiskin hyvin.
Voit kerätä painetta sinne kattilaan kiihottamalla koiraa mutta estämällä sitä purkamasta siitä keräytyvää viettienergiaa. Ota mielikuva puruista : koira istuu vierelläsi hiljaa, hötkyilemättä ja vinkumatta (muuten kattila vuotaa), katse tiukasti maalimiehessä. Sitten käsky vaikka piilolle = kansi aukeaa. Voit lisätä tällaisessa tilanteessa painetta, esim vielä seurauttamalla koiraa sen piilon ympäri ja jos joudut antamaan neg.palautetta (koira koettaa karata tai vuotaa), maalimiehen tehtävä on avustaa nostamaan viettivirettä taas ylös... jonka patoat kattilaan kiinni. MUTTA jos et ole valmis käyttämään neg.palautetta, et tule saamaan koiraa oikeasti siinä hanskaan vaan se vuotaa ulos jostain päästä. Siis olettaen että koiran viettivire nostetaan kattoon.
Noh, tottiksessa periaate on sama mutta sulla pitäis olla kiihoke joka saa sen aivan liekkeihin. Sitten "tiukkaa seuraamista" vaikka ja kattot ettei se vuoda, kuten vingu, näyki, hypi päälle, hauku tai "sekoile". Jos kuviteltaisiin vaikka ihan pallohullua koiraa, voitaisiin ottaa siitä esimerkki. Liekität koiran ihan hurmokseen antamatta palloa. Käsket sen tiukasti maahan ja huolehdit ettei se vuoda. Laitat pallon vaikka metrin päähän siitä ja annat odottaa... katto vastaavassa tilanteessa pysyykö se läppä kiinni vai ei. Jos se pysyy, pystyt nostamaan sen koiran viettivirettä vielä (uskoisin) aikamoisesti mutta pitää todellakin varautua siihen että se alkaa "karkailemaan". Kun eka on tehnyt vaikka ton maahanmeno-jutun, sitten ottaakin siitä vielä seuraamaan tai jotain muuta ja patoat sen energian sinne sisään...
Muuten kuulostaa näin äkkiseltään, että olet hyvällä tiellä. Saanko udella minkä rotuinen koira on ?
Mä en sinuna stressailis siitä, että koira on innokas ja täynnä viettiä, jos se kerran on riittävällä tasolla ja toimii. Ole iloinen ;)Tuli vielä varmuudeksi mieleeni, että tarkoitus on "ajaa" koira aktiiviseen vireeseen eikä esim neg.palautteen avuin passiiviseen väistämiseen. Eli koiran tulisi kiihottua entisestään vaikka joutuisitkin nykäisemään hihnasta.
Tässä ohjaajan pitää osata pitää liike ja koira aktiivisena ja alkuun palkata koira suht nopeasti kunnes tuntuu että homma alkaa toimimaan. Sitten sitä menoa ei estä enää mikään vaan alkaa satkut lähenemään tottispuolen tuloksissa ;) !
Siis jos ei vuoda... ;D- canis.familiaris
clarma kirjoitti:
Tuli vielä varmuudeksi mieleeni, että tarkoitus on "ajaa" koira aktiiviseen vireeseen eikä esim neg.palautteen avuin passiiviseen väistämiseen. Eli koiran tulisi kiihottua entisestään vaikka joutuisitkin nykäisemään hihnasta.
Tässä ohjaajan pitää osata pitää liike ja koira aktiivisena ja alkuun palkata koira suht nopeasti kunnes tuntuu että homma alkaa toimimaan. Sitten sitä menoa ei estä enää mikään vaan alkaa satkut lähenemään tottispuolen tuloksissa ;) !
Siis jos ei vuoda... ;D". Monet sanovat myös, että peltojäljellähän ei ole mitään tekemistä jäljestämisen kanssa"...heh..hauskoja jamppoja. Kysehän on hajuaistin käytöstä -ei muusta ...sama se etsitkö jotain , peltihallissa, jalkapallokentällä, vai suolla.
canis.familiaris kirjoitti:
". Monet sanovat myös, että peltojäljellähän ei ole mitään tekemistä jäljestämisen kanssa"...heh..hauskoja jamppoja. Kysehän on hajuaistin käytöstä -ei muusta ...sama se etsitkö jotain , peltihallissa, jalkapallokentällä, vai suolla.
Tällä vissiin viitataan siihen, että se konemainen pilkunpiippaus ei oikein vastaa "pelkkää jäljestystä" vaan kyse on osin jonkin sortin tottiksesta. Eli askel askeleelta, ei yhtään omaakaan askelta yli kulman ei vissiin ole koiran luonnollisin tapa jäljestää.
- canis.familiaris
clarma kirjoitti:
Tällä vissiin viitataan siihen, että se konemainen pilkunpiippaus ei oikein vastaa "pelkkää jäljestystä" vaan kyse on osin jonkin sortin tottiksesta. Eli askel askeleelta, ei yhtään omaakaan askelta yli kulman ei vissiin ole koiran luonnollisin tapa jäljestää.
Juu varmaan "jurmuniskojen" meriselityksiä..niitä oli ja riitti..Jos tekemisen tarkoitus täyttyy, niin sama se, vaikka koira kipittäisi takaperin ja laulaisi salkkareiden tunnaria eestiksi...(vaikka vaativa olen itsekkin)
canis.familiaris kirjoitti:
"Lisäksi käyn jäljellä, teen tottista ja treenaan puruja yht. n. 5 kertaa viikossa."...aika paljon treeniä, kun lisää vielä muut ulkoilut..Missä vaiheessa koira lepää? Nopeasti luettuna, kannattaisi seurata, että koira ei ole ylikierroksilla väsymyksen vuoksi.
Tuohon treenimäärään pitäisi koiralle olla 2pv./vko palautumispäiviä.SIis kaikesta kolmesta osa-alueesta yhteensä 5 reenikertaa ? Käsitinkö oikein ?
Ehkä nämä on näkemyseroja tai mielipidekysymyksiä, jopa koirastakin joskus riippuen, mutta mun mielestä ei ole paljoa.
Suojelu on todella aikaa vievä laji kun siinä on ne kolme osa-aluetta. Itte tuli edellisen kanssa vedettyä varmaan päivittäin, vähintään edes tottista ( pari jälkeä ja suojereeniä), mutta se olikin hullua aikaa se, koira oli hyvä ja vietikäs ja meikäläinen hurmoksessa ;)canis.familiaris kirjoitti:
Juu varmaan "jurmuniskojen" meriselityksiä..niitä oli ja riitti..Jos tekemisen tarkoitus täyttyy, niin sama se, vaikka koira kipittäisi takaperin ja laulaisi salkkareiden tunnaria eestiksi...(vaikka vaativa olen itsekkin)
No joo, mutta pointti on mielestäni ihan oleellinen.
Itte olen ollut pellolla aina, sieltä sitten siirtynyt mettään ja on se vaan jotenkin rennompaa. Eikä joka saakelin päänkääntämiseen tai ylimääräiseen liikahdukseen tarvi puuttua pisteiden menettämisen pelossa.- Laumaa seurannut
clarma kirjoitti:
No joo, mutta pointti on mielestäni ihan oleellinen.
Itte olen ollut pellolla aina, sieltä sitten siirtynyt mettään ja on se vaan jotenkin rennompaa. Eikä joka saakelin päänkääntämiseen tai ylimääräiseen liikahdukseen tarvi puuttua pisteiden menettämisen pelossa."MUTTA jos et ole valmis käyttämään neg.palautetta, et tule saamaan koiraa oikeasti siinä hanskaan..." "Sitten "tiukkaa seuraamista" vaikka ja kattot ettei se vuoda, kuten vingu, näyki, hypi päälle, hauku tai "sekoile"." HEH, tunnetaanko me? Poistetaan tosta listasta vinkuminen ja haukkuminen, mutta lisätään siihen pallon varastamisyritykset taskusta. Siinä sitten täydellinen kuvaus sekä minusta että koirasta...
Mulle tosiaankin tuottaa vaikeuksia tämä negatiivinen palaute. Puruissa olen sitä joutunut käyttämään, kun ollaan treenattu hallintaa. Koira ei siitä möksähdä millään tavalla, päinvastoin rupeaa skarppaamaan (jos se osaisi puhua niin sanoisi varmasti, että ai sä olit ihan tosissasi, olisit heti sanonut niin :)) eikä siis todellakaan ajaudu minkäänlaiseen passiiviseen väistämiseen. Lueskelin noita muita viestiketjuja, jossain puhuttiin myös tästä negatiivisesta palautteesta (olikohan peräti sun kirjoitus?). Siinä mainittiin, että tämän neg.palautteen tulee olla riittävä. Ymmärrän oikein hyvin tämän kommentin ja se nimenomaa aiheuttaa mulle ahdistusta. Tämä koira kun on isokokoinen ja hirveän fyysinen yksilö (en nyt keksi tähän mitään muuta sopivaa adjektiivia...on siis fyysisesti raju ja "kovanahkainen", toivottavasti ymmärrät, mitä tarkoitan) eli sille ei mikään pieni remmistänyppäisy riitä, vaan sitä pitää rykäistä ihan kunnolla... Ja sitä kun en millään haluaisi tehdä.
Puruissa olen nähnyt näitä vuotavia koiria, vinkuu, haukkuu hysteerisesti vähän joka tilanteessa, mutta en ole tuota hyppimistä ja sekoilua tottiksessa koskaan mieltänyt vuotamiseksi, eli tässä ajattelemisen aihetta minulle... Tajusin tuon vietinnostatuksen tekniikan tottiksessa, mutta... jos koira ennestäänkin "riekkuu", niin kannattaako sitä edes yrittää lähteä kokeilemaan (tässä vaiheessa)? Eli pitäisikö mun ihan ensin koittaa saada koira kunnolla hallintaan, niin että näitä vuotamisia ei tapahdu? Ja tässä sitten palataan taas neg.palautteeseen (huokaus). Tiedän/tunnen koirani niin hyvin, että se ei tosiaankaan "mene pilalle", vaikka sitä vähän kovemmalla kädellä ohjaisinkin. Voiko tässä tilanteessa ajatella niin, että pelkästään näiden hyppimisistä ja näppimisistä aiheutuva neg.palaute olisikin jo sinänsä sitä patoomista?
Koira on rodultaan hovawart. Mulla on näitä ollut aiemminkin, mutta tämä poikkeaa suuresti entisistä... sen vuoksi olen ihan hukassa tämän kanssa, kun tällä tuntuu oikeasti olevan ominaisuuksia käyttöpuolelle enkä halua sitä pilata omaan kädettömyyteeni.
Ja kyllä, olen iloinen koirastani :)))) Laumaa seurannut kirjoitti:
"MUTTA jos et ole valmis käyttämään neg.palautetta, et tule saamaan koiraa oikeasti siinä hanskaan..." "Sitten "tiukkaa seuraamista" vaikka ja kattot ettei se vuoda, kuten vingu, näyki, hypi päälle, hauku tai "sekoile"." HEH, tunnetaanko me? Poistetaan tosta listasta vinkuminen ja haukkuminen, mutta lisätään siihen pallon varastamisyritykset taskusta. Siinä sitten täydellinen kuvaus sekä minusta että koirasta...
Mulle tosiaankin tuottaa vaikeuksia tämä negatiivinen palaute. Puruissa olen sitä joutunut käyttämään, kun ollaan treenattu hallintaa. Koira ei siitä möksähdä millään tavalla, päinvastoin rupeaa skarppaamaan (jos se osaisi puhua niin sanoisi varmasti, että ai sä olit ihan tosissasi, olisit heti sanonut niin :)) eikä siis todellakaan ajaudu minkäänlaiseen passiiviseen väistämiseen. Lueskelin noita muita viestiketjuja, jossain puhuttiin myös tästä negatiivisesta palautteesta (olikohan peräti sun kirjoitus?). Siinä mainittiin, että tämän neg.palautteen tulee olla riittävä. Ymmärrän oikein hyvin tämän kommentin ja se nimenomaa aiheuttaa mulle ahdistusta. Tämä koira kun on isokokoinen ja hirveän fyysinen yksilö (en nyt keksi tähän mitään muuta sopivaa adjektiivia...on siis fyysisesti raju ja "kovanahkainen", toivottavasti ymmärrät, mitä tarkoitan) eli sille ei mikään pieni remmistänyppäisy riitä, vaan sitä pitää rykäistä ihan kunnolla... Ja sitä kun en millään haluaisi tehdä.
Puruissa olen nähnyt näitä vuotavia koiria, vinkuu, haukkuu hysteerisesti vähän joka tilanteessa, mutta en ole tuota hyppimistä ja sekoilua tottiksessa koskaan mieltänyt vuotamiseksi, eli tässä ajattelemisen aihetta minulle... Tajusin tuon vietinnostatuksen tekniikan tottiksessa, mutta... jos koira ennestäänkin "riekkuu", niin kannattaako sitä edes yrittää lähteä kokeilemaan (tässä vaiheessa)? Eli pitäisikö mun ihan ensin koittaa saada koira kunnolla hallintaan, niin että näitä vuotamisia ei tapahdu? Ja tässä sitten palataan taas neg.palautteeseen (huokaus). Tiedän/tunnen koirani niin hyvin, että se ei tosiaankaan "mene pilalle", vaikka sitä vähän kovemmalla kädellä ohjaisinkin. Voiko tässä tilanteessa ajatella niin, että pelkästään näiden hyppimisistä ja näppimisistä aiheutuva neg.palaute olisikin jo sinänsä sitä patoomista?
Koira on rodultaan hovawart. Mulla on näitä ollut aiemminkin, mutta tämä poikkeaa suuresti entisistä... sen vuoksi olen ihan hukassa tämän kanssa, kun tällä tuntuu oikeasti olevan ominaisuuksia käyttöpuolelle enkä halua sitä pilata omaan kädettömyyteeni.
Ja kyllä, olen iloinen koirastani :))))Negatiivisen palautteen pitää tarvittaessa olla riittävä tai et ole reilu koirallesi. Sellanen loputtomiin jatkuva rykiminen ja taistelu tuolla tienlaidalla vaikka ohitustilanteissakaan ei ole kenenkään tavoite, vähiten reilun ohjaajan.
Oli kyse sitten negatiivisesta tai positiivisesta palautteesta, jos se ei toimi....niin se ei toimi ja pitää vaihtaa taktiikkaa ja tyyliä.
Toi pallojuttu tossa aiemmin oli vain esimerkkinä, vaikea sanoa täältä kannattaako sitä juuri nyt lähteä tekemään tms. Musta tollanen näpsiminen, vaikka siinä saattaakin enolle tulla nenä tai sormet kipeeksi, on ihan "hauskan koiran" merkki mutta onhan se karsittava.
Siinäkin näkyy se, että koira purkaa virettä jonnekin : jotkut koirat tekee niin ohitustilanteissa (näykkäävät jotakuta jostakin kun eivät pääse tavoitteeseensa) tai vaikka puruissa kun ovat liinassa kiinni ja maalimies kiihottaa oikein kunnolla. Onhan noita osumia tullut monellekin ;)
Voithan sä harjoitella sitä patoamista perusliikkeissä kuten ennenkin tai sitten aloitat sen noilla "odotusharjoituksilla". Ihan miten vain.
Mitäs mieltä maalimies on hallinnasta ? Osaisko neuvoa kun tuntee teidät ja koira paremmin ?
Jotkut koirat ovat aika "raffeja" ja varsinkin silloin kun viettivire on katossaan. Tietäähän sen ihminenkin kun adrenaliinit jyllää... tai koira räyhää vaikka siinä remissä jollekin - eipä siinä paljon pikkunipistelyt auta, kuvainnollisesti ;)
Päinvastoin ne yleensä vain kiihottaa koiraa. Sitten on vielä ns pehmeys-kovuus-erot ja toisille koirille vahingossa vaikka tassunpäälle astuminen on "kuolema" kun taas toinen vaan vilkasee että mikäs kärpänen se siellä meni..
Jotkut koirat seuraa aikalailla hyppimällä, mutta tosiaan, onhan toi näpsiminen ja varastelu saatava kuriin tai saat kulkea kisoissakin nahkahanskat käsissä ;)
Aloita siitä vaikka. Eipä niistä patoamisharjoituksista ole mitään hyötyä, tai viettivireen nostamisesta entisestään jos jo nyt kuumottelee yli äyräiden ;)
Tsemppiä!
- 16+9
Kyllä mäkin koirana haukkuisin ja ehkä näykkäisinkin, jos mua kohdeltaisiin samalla tapaa kuin sinä koiraasi...
Vaihda metodia. Riittävä kielto, kun tekee väärin ja heti kun tekee oikein RIITTÄVÄ palkkaus. Motivoi sitä. Aloituksesta.
Ottamatta sen kummemmin kantaa näihin alistusjuttuihin yleensä, tuossa tilanteessa on ainakin hyvä esimerkki siitä miten tilanteen EI pitäis mennä.
Vaikuttaa tyypilliseltä "painilta" jolla ei ole mitään tekemistä alistamisen kanssa jos sitä haluaa tehdä. Hyvässä lykyssä saadaan aikaan koira, joka todellakin alkaa pomottelemaan, koska "painiin" lähtenyt omistaja ottaa iskua jatkuvasti eikä saa oikeasti koiraa alistetuksi. Eli ohjaaja saattaa opettaa koiralle täysin päinvastaista mitä oli tarkoitus.
Toinen vaihtoehto on sekin, että koira ON JO alistunut (tai pelkää ohjaajan sekavaa huutoa ja käytöstä) eikä ohjaaja näe sitä `koska se puree´ja siksi jatkaa toimiaan. Koira on silloin hämmentynyt ja kärjistettynä taistelee hengestään. Siinä kun sitten alkaa antamaan lisämuljuutusta niin saa varmasti aikaan kunnon pelkopurijan.
Jos noihin hommiin haluaa lähteä, on ENSIsijaisen tärkeää osata lukea koiraa ja pysyä r-a-u-h-a-l-l-i-s-e-n-a.- ljkh
En tahtoisi valittaa, mutta nyt täytyy kyllä sanoa, että kaikki kommentit antaa kovasti moitetta, että teen kaiken väärin, mutta huomattavasti vähemmän sitä, että miten sitten pitäisi toimia. Totesin jo aloituksessa, ettei kyseiset metodit ole toimivia, vaan tarvitsisin apua arvojärjestyksen palauttamiseen. Koira ei kunnioita minua pätkääkään, tosin nyt on kyllä muidenkin käytösongelmien takia huomioimattomuus yms. johtajuuskuuri päällä...
Kaupungin tottelevaisuuskoulutuksissa vaan on neuvottu, että kun koira ei lopeta komentamista, sitä täytyy kovistella kunnolla... - canis.familiaris
ljkh kirjoitti:
En tahtoisi valittaa, mutta nyt täytyy kyllä sanoa, että kaikki kommentit antaa kovasti moitetta, että teen kaiken väärin, mutta huomattavasti vähemmän sitä, että miten sitten pitäisi toimia. Totesin jo aloituksessa, ettei kyseiset metodit ole toimivia, vaan tarvitsisin apua arvojärjestyksen palauttamiseen. Koira ei kunnioita minua pätkääkään, tosin nyt on kyllä muidenkin käytösongelmien takia huomioimattomuus yms. johtajuuskuuri päällä...
Kaupungin tottelevaisuuskoulutuksissa vaan on neuvottu, että kun koira ei lopeta komentamista, sitä täytyy kovistella kunnolla...Tilanne on varmasti harmittava, mutta ei täällä "nettineuvoilla" voi antaa kuin yleisiä "vinkkejä" koska useimmin varsinainen syy on muualla, kuin käytöksessä..(ei siis aina omistajassaan)..Pitäisi siis nähdä kokonaisuus, miten koira käyttäytyy kotona ja sisällä..jne..kokonaishallinta....rotukin vaikuttaa..
"Kaupungin tottelevaisuuskoulutuksissa vaan on neuvottu"...Koirakerhot on yleensä yhdistyspohjaisia, jota pyörittävät vapaaehtoiset harrastajat, joten sieltä voisi löytyä myös toinen mielipide, tai voi saada jopa apua.....(Lisäksi on kaupallisia firmoja) ljkh kirjoitti:
En tahtoisi valittaa, mutta nyt täytyy kyllä sanoa, että kaikki kommentit antaa kovasti moitetta, että teen kaiken väärin, mutta huomattavasti vähemmän sitä, että miten sitten pitäisi toimia. Totesin jo aloituksessa, ettei kyseiset metodit ole toimivia, vaan tarvitsisin apua arvojärjestyksen palauttamiseen. Koira ei kunnioita minua pätkääkään, tosin nyt on kyllä muidenkin käytösongelmien takia huomioimattomuus yms. johtajuuskuuri päällä...
Kaupungin tottelevaisuuskoulutuksissa vaan on neuvottu, että kun koira ei lopeta komentamista, sitä täytyy kovistella kunnolla...Tärkeätä lienee mainita, että hommat ovat tällä hetkellä pielessä.
Ei pysty mitenkään antamaan tarkkoja neuvoja, koiraa, sinua ja tilannetta paremmin tuntematta, ja epäilemättä, etteikö tilanne voisi mennä vielä huonommaksi kun jo nyt on noin vakavia ongelmia.
Tuohon juttuun kun lähtee tai joutuu lähtemään, ollaan erittäin hienovaraisella alueella ja koira saadaan äkkiä vielä huonokäytöksisemmäksi (lisätään dominanssia) tai pilataan suhde muuten (mennään överiksi).
Valitettavasti tottelevaisuuskoulutuksessa olevien ohjaajien kirjo on valtava. Jotkut eivät osaa kouluttaa edes omaa koiraansa. Siinä sokea taluttaa toista.
Mutta jos sattuu osaava kouluttaja kohdalle, kysy henkilökohtaisempaa apua tai etsi sitä jostain muualta ?
Jos koira on oikeasti dominantti, niin joutunet ehkä ottamaan hieman raffimmat otteet käyttöön, mutta niiden neuvominen täällä olis lähinnä edesvastuutonta jos asiasta ei kokemusta vielä ole.
Eräs, jolta tietääkseni saa kysyä neuvoa ihan muutkin kuin kasvattien omistajat (ainakin ennen sai, on tehnyt tuota pyyteetöntä työtään koirien ja ihmisten eteen jo pitkään), on Ilmari Virtanen jonka perusperiaatteisiin kuuluu, että koira ei kasvaessaan tarvitse muuta kuin hyvää ruokaa ja tukkapöllyä ;)
Kuvainnollisesti :)
- labbispoitsu
jäähy oli meillä aikanaan tehokkain keino. Nykyään poitsu on laupea kuin lammas =D Kärsivällisyyttä se kyll vaati ja paljon, mut nyt uurastus ton koiran kans palkitaan 10000kertaisesti. Stemppiä!
- bullipoju
Mitä koirasi saa aikaan kun se haukkuu? Siis ei koira turhaa sinulle räksytä vaan saa siitä jotain "palkkioksi". Mikä se on mitä koira saa? Kun sen selvität ja sitten estät koiraa saamasta tätä "palkintoa" niin pitäisi haukkumisen loppua.
Jos koira vaatii sinua tekemään jotain, vaikka heittämään lelun, niin pidät huolta että lelua se ei todellakaan saa niin kauan kuin leuat louskuu. Jos koirasi komentaa sinua muuten vain, selvästi hakee huomiota tms. niin et anna sille sitä, olet kuin sitä ei olisikaan. Hankit korvatulpat ja pistät telkkaria isommalle. Sinnikäs koira jaksaa yrittää pitkäänkin mutta väsyy jossakin vaiheessa. Sinun on vain pysyttävä kovana ja aina jos koira haukkuu et tee niin kuin se haluaa ja suurin virheesi onkin juuri ollut se että koira on varmasti haukkunut juuri huomiota ja saanutkin sitä sitten kun olet sille alkanut karjumaan.
Nyt kyse ei ole johtajuudesta vaan siitä että koira on oppinut että haukkumalla se saa mitä haluaa joten ei kannata ainakaan tämän asian suhteen niitä johtajuusjuttuja miettiä. Ei tuo minusta vaikuta siltä että et olisi johtaja koirallesi, olet vain vahingossa opettanut koiralle huonon tavan! :) Tsemppiä! Kyllä se siitä kun pysyt vaan kovana!- ljkh
Tämän olen itsekkin hoksannut ja esimerkiksi kotosalla en katsokaan koiraan. Mutta sitten kun ollaan yleisellä paikalla ja koira räkyttää vaikka tunnin kun muut ovat aivan hiljaa, niin pakkohan sitä on yrittää hiljentää...
- bullipoju
Olisko kyse turhautumisesta. Miksi koira silloin haukkuu? Siis missä tilanteessa? Kun ei pääse leikkiin mukaan tai ehkä siksi kun joutuu olemaan paikoillaan? Koiran haukkumiseen on yleensä aina jokin syy joka yleensä on helppo eliminoida kun sen vain keksii. Eri asia jos koira haukkuu yksin kotona mutta jos sinulla koira haukkuu silloin kun olet paikalla, syy ja seuraus on helpompi korjata.
Auttaisi jos kertoisit millaisissa tilanteissa koira haukkuu ulkona. Voisi vähän helpommin sitten miettiä sitä mikä on se syy miksi koira haukkuu. Mahdollisia syitä on tosiaan turhautuminen ja toinen yleinen on se että koiralle ei ole opetettu kärsivällisyyttä eikä se ole tottunut odottamaan. Tällaisia kärsimättömiä koiria näkee vähän väliä, ne haukkuvat ja vikisevät heti kun pysähtyy eikä jatka hetkeen matkaa tai silloin jos ne näkevät toisen koiran mutta eivät heti pääse sen luo tai jos ei ihan heti lähdetäkään lenkille vaikka hihna on jo kaulassa. Tällaiset tapaukset on helppo "korjata" odottamisharjoituksilla.- ljkh
Joo elikkäs tuo odottaminen on juuri se juttu. Ja se ei vaadi kuin sen sekunnin toimettomana. Pienempänä ongelmaa ei ollut, mutta murkun myötä on tullut kärsimättömäksi.
Sepä se, vaikea arvioida kun ei tiedä missä/miksi/miten tapahtuu.
Tuli mieleeni se mahdollisuus myös, että koira on saavuttanut sillä jotain, ehkä vahingollisimmassa tapauksessa jopa sen "paininsa" (mutta ainakin jotain hässäkkää) jossa on vain saanut lisää kierroksia koneeseensa tai pitää omistajaansa muuten vain "pellenä".
Meillä kävi nykyisen kanssa ihan vauva-aikana jo niin, että jos pyysin esim työpäivän aikana teinityttöä viemään pennun pissalle, se saattoi alkaa kiertämään ympärillä, haukkumaan ja näpsimään. Siinä tilassa jos olis napannut kiinni ja alkanut sekoilemalla "alistamaan", niin enpäs tiedä Frank...tollasta siitä olis tullut.
Eli me vain jouduttiin luopumaan ulkoilutusavusta kun rahkeet ei hänellä tilanteen korjaamiseksi riittäneet,- bullipoju
ljkh kirjoitti:
Joo elikkäs tuo odottaminen on juuri se juttu. Ja se ei vaadi kuin sen sekunnin toimettomana. Pienempänä ongelmaa ei ollut, mutta murkun myötä on tullut kärsimättömäksi.
Jeps eli koirasi ei varmaan ole oppinut rauhoittumisen jaloa taitoa. Ala opettamaan koirallesi odottamista, kaikkea pitää odottaa ennen kuin saa palkkion, ulos lähtöä, ruokaa, leikkiä. Koiran pitää rauhoittua ja istua aina ennen kuin se saa mitään. Mitä pidempään koirasi malttaa odottaa, sen parempi, joten kannattaa kehittää tuota ihan siihen asti että koira malttaa odottaa useita minuutteja ennen kuin saa palkkion. Namit ja kaikki pitää ottaa kädestä rauhallisesti eikä hösöttäen, muuten nameja tai muitakaan palkkioita ei saa. Nämä pienet jutut alkaa kytkemään niitä pieniä harmaita soluja siellä päässä yhteen ja ne luovat hyvän pohjan tositilanteeseen. Parempi yleensäkin koiran kanssa, olisi ensin opetella rauhoittumaan ennen kuin opitaan riehumaan ja touhuamaan.
Haukkuuko koirasi jos jätät sen vaikka tolpan nokkaan ja kävelet kauemmas? Jos se tekee näin, siitä saat hyvän harjoituksen. Pistät koiran tolpan nokkaan ja lähdet kävelemään kauemmas, menet niin kauas että koira reagoi, alkaa vikisemään, haukkumaan tms. siinä sitten seisot niin kauan että koira hiljenee hetkeksikin jolloin otat askeleen sitä kohti. Heti jos haukku alkaa, astut kauemmas. Koiran pitäisi jossain vaiheessa ymmärtää yhteys, kun se haukkuu menet kauemmas, jos se on hiljaa tulet lähemmäs. Näin sitten etenet ja jossain vaiheessa toivottavasti pääset ihan koiran luokse asti jolloin kehut rauhallisesti ja annat palkkion. Kun lähdette taas liikkeelle tolpan juuresta, koiran on myös oltava rauhallinen, joten kuten kotona AINA ennen lenkille lähtöä, koira istumaan ja kun se on rauhallinen, jatkatte matkaa.
Jos koira ei hötkyile kuin silloin kun olet sen kanssa pysähdyksissä (eikä tuo tolppa juttu siis toimi), sinun on vain kestettävä sitä haukkua vaikka se kestäisi vaikka tunnin! Kun koira on hetkenkin hiljaa, kehuja! Tässä olisi hyvä jos koira on opetettu naksuttimeen koska sillä on helppo ja nopea palkita koiraa hiljaisuudesta. Jos tuntuu että koira ei hiljene millään vaan haukkuminen on ihan jatkuvaa ja voi oikeasti kestää sen tunnin ajan putkeen, voit kokeilla jotain harhautusta kuten vaikka pilliä, johon puhallat lyhyen ja napakan puhalluksen joka keskeyttää koiran haukunnan ja sitten kehuja. Kun haukku jatkuu, taas sama homma. Tässä tapauksessa hiljaisuuden pitää olla pikkuisen pitempi, esim. 3-4 sekuntia, jotta koira tajuaa että se palkitaan juuri hiljaisuudesta eikä pelkästään pillin huomioimisesta. Jos palkitset liian aikaisin voi käydä niin että koira luulee että riittävä toiminto on pillin huomioiminen ja pillin soidessa se vain kääntyy katsomaan sinua mutta jatkaa haukkua.
Missään nimessä et saa alkaa kilpailemaan koiran kanssa kummalla on lujempi ääni etkä saa luovuttaa! Päätät ennen lenkille lähtöä että nyt treenataan, etkä jätä sitä sitten kesken vaikka kuinka alkaisi kyllästyttämään. Koira ei pääse liikkeelle ennen kuin on hiljaista. Jos joskus tuntuu siltä että ei jaksa, niin jätät treenin kokonaan tekemättä ja vältät tilanteita joissa sinun pitäisi pysähtyä.
Tuntuisiko siltä että nämä voisivat auttaa?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Immu otti pataan
Olen pettynyt, hänen piti viedä Stagalaa kuin litran mittaa - mutta kuinka kävikään? Voi hemmetti sentään.... Ääääääh!1452525Näetkö feminismin uhkana
Vai mahdollisuutena kun deittailet naisia? Mitä miehet mieltä feminismistä?2031190Tykkäätkö halaamisesta?
Minä en. Tänään tuttava, jolle olen maininnut että en pidä halaamisesta, yritti halata minua ja olen vieläkin ihan raivo1131091Hinduilu on suurta eksytystä
tekosyvällinen tarina uppoaa moneen. Harhautusta todellisen Jumalan yhteydestä. Kuka haluaisi nähdä sielunvaelluksessa389940Malmin tapaus on järkyttävä
Kolme ulkomaalaistaustaista miestä raiskasi nuoren tytön tavalla, jota ei meinaa uskoa todeksi. Mikä voisi olla oikeampi299923- 100896
- 66878
- 53851
- 46839
- 60832