Koska myös Keskustapuolueenjohdolla on hiemen epäselvyyttä siitä, mikä rooli on kunnanvaltuustoilla, näen tarpeeliseksi asioita hieman selventää edes täällä.
Sote uudistus on jo kahden edellisen hallituksen käsittelemä sosiaali- ja terveysalan uudistus. Uudistus on välttämätön koska: Terveyspalvelut ovat heikentyneet, näin väestön terveyserot ovat kasvaneet. Palvelujen saatavuus ja laatu vaihtelee kunnittain. Palveluja ei pystytä rahoittamaan nykyisellä rakenteella, kun väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee. Kunnat kilpailu työvoimasta jättää osan kunnista ilman pätevää henkilökuntaa esim. lääkäreitä, terveydenhoitajia tms... Uudistuksen tarve on ilmeinen. Keskustan hallituksessa olleiden ministereiden luulisi tietävän, ettei Sote uudistuksen sisältöä päätetä kunnanvaltuustoissa. On aika samantekevää miten valtuustot koostuvat, se ei vaikuta lainkaan Soten.n sisältöön.
Kuntavaaleissa äänestetään siitä, ketkä ja miten kuntien taloutta jatkossa hoidetaan. Onko itsenäisyys niin tärkeä, että kuntaäyriä voidaan nostaa hyvinkin korkeaksi? Jäädäänkö ilman palveluja, vai tyydytäänkö siihen, että palvelut ovat totuttua kauempana? Otetaanko riski yksityistämisestä? Nämä asiat ovat niitä joista valtuutetut päättävät samalla, kun kuntaliitoksia pohditaan.
Sosiaali- ja terveysuudistus on hankala paketti, se on vaikea jo yksin erikoissairaanhoidon osalta. Kustannusten karatessa hoitoja on pakko priorisoida. Keskustapuolueen hallitusvastuussa ollessa nämä vaikeat asiat siirrettiin virkamiesvastuulle ja jopa paikallisesti päätettäväksi. Toivoa sopii, että nykyisellä hallituksella riittäisi rohkeutta siihen, että keskustelua käytäisiin myös siitä, mitä hoitoja yhteiskunnan tulee maksaa ja missä laajuudessa. Sote uudistuksen viivästyminen yli kunnallisvaalien on hyvä asia, näin laajasta uudistuksesta tulisi keskustella silloin kun vaalikuume ei opposition järkeä sumenna.
Sote uudistus on jo kahden edellisen hallituksen käsittelemä sosiaali- ja terveysalan uudistus. Uudistus on välttämätön koska: Terveyspalvelut ovat heikentyneet, näin väestön terveyserot ovat kasvaneet. Palvelujen saatavuus ja laatu vaihtelee kunnittain. Palveluja ei pystytä rahoittamaan nykyisellä rakenteella, kun väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee. Kunnat kilpailu työvoimasta jättää osan kunnista ilman pätevää henkilökuntaa esim. lääkäreitä, terveydenhoitajia tms... Uudistuksen tarve on ilmeinen. Keskustan hallituksessa olleiden ministereiden luulisi tietävän, ettei Sote uudistuksen sisältöä päätetä kunnanvaltuustoissa. On aika samantekevää miten valtuustot koostuvat, se ei vaikuta lainkaan Soten.n sisältöön.
Kuntavaaleissa äänestetään siitä, ketkä ja miten kuntien taloutta jatkossa hoidetaan. Onko itsenäisyys niin tärkeä, että kuntaäyriä voidaan nostaa hyvinkin korkeaksi? Jäädäänkö ilman palveluja, vai tyydytäänkö siihen, että palvelut ovat totuttua kauempana? Otetaanko riski yksityistämisestä? Nämä asiat ovat niitä joista valtuutetut päättävät samalla, kun kuntaliitoksia pohditaan.
Sosiaali- ja terveysuudistus on hankala paketti, se on vaikea jo yksin erikoissairaanhoidon osalta. Kustannusten karatessa hoitoja on pakko priorisoida. Keskustapuolueen hallitusvastuussa ollessa nämä vaikeat asiat siirrettiin virkamiesvastuulle ja jopa paikallisesti päätettäväksi. Toivoa sopii, että nykyisellä hallituksella riittäisi rohkeutta siihen, että keskustelua käytäisiin myös siitä, mitä hoitoja yhteiskunnan tulee maksaa ja missä laajuudessa. Sote uudistuksen viivästyminen yli kunnallisvaalien on hyvä asia, näin laajasta uudistuksesta tulisi keskustella silloin kun vaalikuume ei opposition järkeä sumenna.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Uudistuksia tarvitaan kipeästi, mutta
esitän aivan toisenlaisia lääkkeitä kuin
hallituspuolueet.
Keskustalaisessa kuntakäsityksessä tär-
keintä on ihminen ja hänen tarvitsemansa
palvelut. Myös kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien
turvaaminen ja alueiden
elinvoiman säilyttäminen ovat meille tärkeitä. Jos
ihmiset passivoidaan, tarvitaan kallista virkamiesvoimaa.
Suomi ei ole enää sama maa, jos suurin osa siitä
kurjistetaan asuinkelvottomaksi.
Asukaspohjan, ikärakenteen, väestötiheyden ja etäisyyksien
osalta Suomen eri alueet poikkeavat toisistaan.
Ei ole mitään järkeä käyttää samanlaista uudistamisen
suurkuntamuottia koko maassa.
Millainen kuntamalli olisi hyvä? Pyörää ei tarvitse
keksiä uudelleen. Voimme ottaa oppia niistä eurooppalaisista
maista, joissa kunnat toimivat kahdella
tasolla. Suomen olosuhteissa kyse olisi kunnista
ja maakunnista.
Ajatuksena maakuntamalli ei ole uusi Suomessakaan.
Vuosikymmenten saatossa siitä on aika ajoin
keskusteltu. Lopputuloksena on aina ollut, ettei se
kelpaa kokoomukselle ja sosialidemokraateille. Niissä
tunnetaan vanhastaan epäluuloa maa-alkuisiin
sanoihin. Ideologinen vastustus estää harkinnan.
Kaksitasoisessa kuntamallissa – kunnat ja maakunnat
– kuntien päätöksenteko koostuisi jatkossakin
suoralla kansanvaalilla valitusta valtuustosta ja
muusta luottamushenkilöorganisaatiosta. Kunnat
noudattelisivat suunnilleen nykyisten kuntien rajoja.
Kuntaliitoksia tapahtuisi vain vapaaehtoisesti
kuntien omilla päätöksillä.
Maakunnat hoitaisivat kustannuksiltaan ja velvoitteiltaan
raskaimmat palvelutehtävät, nykyiset maakuntien
tehtävät sekä pääosan kuntayhtymien ja
yhteistyöelinten nykyisin hoitamista tehtävistä. Niil-
le voitaisiin myös siirtää tehtäviä valtion keskus- ja
aluehallinnosta soveltuvin osin.
Maakuntamallissa perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito
ja kuntien sosiaalipalvelut siirtyisivät
saman järjestäjän alle, mikä mahdollistaa näiden toimintojen
välisten raja-aitojen poistamisen.
Maakunnan päätöksenteosta vastaisi vaaleilla valittu
valtuusto ja luottamushenkilöt. Erityisen vaativa
erikoissairaanhoito annettaisiin viiden suuralueen
vastuulle.
Verotusoikeus olisi jatkossakin kunnilla, joille myös
valtionosuudet tuloutettaisiin. Maakuntatason rahoituksesta
säädettäisiin tarkemmin lailla. Valtionosuusjärjestelmää
ja siihen sisällytettyä verotulojen
tasausjärjestelmää tarvittaisiin edelleen tasaamaan
alueellisia olosuhde-, palvelutarve- ja verotuloeroja.
Kyse on eri puolilla maata asuvien suomalaisten
tasa-arvoisesta kohtelusta.
Etuina ovat kansanvaltainen ohjaus, hallinnon selkeys,
palvelujen saantioikeus mistä tahansa alueen
pisteestä sekä hoitoketjujen sujuvuus.
Painotan vielä lopuksi, että hallituksen suurkuntahankkeen
edessä ei ole syytä alistua. Voimassa
oleva lainsäädäntö ja tulossa oleva kuntarakennelaki
eivät sisällä kuntien pakkoliitosmahdollisuutta.
Jos hallitus on tekemässä pakkoliitoksia, tapahtuu
se aikaisintaan vuonna 2014. Niin lähellä eduskuntavaaleja
hallitus tuskin uskaltaa pakkoon tarttua.
Meillä on siis vielä mahdollisuus pitää kiinni kotikunnista
ja lähipalveluista.
Juha Sipilä: Vaihtoehto
Sipilän malli on mielenkiintoinen monestakin syystä. Jos mallista poistaa turhan liirun laarumin, silloin sisällön voi tiivistää näin. Rakennetaan maakuntahallinto jossa asioista todella päätettäisiin, edustajat tosin valittaisiin vaaleilla. Kunnanvaltuustojen tehtäväksi jäisi ompelukerhomainen puuhastelu, koska oikeasti päätettäviä asioita ei juuri olisi.
Maakuntarahoitus jäisi valtion ja kuntien kontolle edelleenkin, koska tämä väliporras tarvitsee omat virkamiehensä ja muut toimijat, silloin verorasite luonnollisesti kasvaisi. Kasvukeskukset pääosin rahoittaisivat tämän "kuntauudistuksen", koska maaseutukunnat eivät siihen kykenisi.
Sipilän luottelemat edut saavutetaan kuntien yhdistämisellä, halvemmin, nopeammin ja demokratia säilyttäen. On suurta teeskentelyä, vastustaa kuntaliitoksia ja esittää järjestelmää, joka tekee käytännössä kunnista yhtenäisiä maakuntatasonpäätöksenteossa. Suurkunta ja maakuntamalli eivät eroa juuri toisistaan, mikäli ajatellaan palvelujen saajien näkökulmalta, toki virkamieskunta lisääntyisi.
Virkamiehet maakuntahallintoon siirtyisivät käytännössä kunnista eli virkamiesten lukumäärä ei kasvaisi, vaan päinvastoin hallinnoinnin tehostumisen takia vähenisi niin, koska eläkkeelle siirtyvien tilalle palkattaisi uusia.
Ellei maakuntahallinnolle sallita erillistä veronkantoa, kunnat rahoittaisivat sen asukaslukunsa mukaan. Tietysti niiden maksamiin summiin vaikuttaisivat myös asukkaidensa tulotaso eli hyvätuloisia veronmaksajia houkutelleet ns. siipeilijäkunnat maksaisivat suhteessa asukaslukuunsa hieman enemmän verotuloja kuin matalatuloisten asuttamat kunnat.
Sen sijaan pelkistä köyhistä kunnista muodostettujen uusien kuntien rahoitus ei onnistu ilman suuria valtionapuja.
Kertoisitko, kuinka kuntien itsehallinnon kävisi silloin, kun päätöksienteko siirtyisi maakuntatasolle ja kunnanvirkamiehet olisivat myös maakunnan palkkalistoilla, mitä tehtäviä "itsenäisille kunnille" jäisi ja miksi tätä kummajaista kannattaisi ylläpitää?
En ymmärrä käsitettä , asun itse kunnassa jonka palvelut toimivat erinomaisesti, äyrin hinta on alhainen ja kuntademokratia toimii. Hyvin hoidettu kuntatalous tulisi nähdä kilpailutekijänä, eikä kuten nyt, ongelmana. Vapaassa yhteiskunnassa tulisi voida valita asuinpaikkansa. On aika näköalatonta tämä keskustelu, köyhien ja taantuvien kuntien asukkailla on oikeus valita asuinpaikkansa ja vaatia asutuskeskuksien palvelutasoa -muiden kustantamana. Asutuskeskuksissa ei kuitenkaan tulisi olla mahdollisuuksia kilpailuttaa kuntia palvelutason ja äyrinhinnan tasolla. Hyvätuloiset veronmaksajat eivät sattumalta valitse asuinpaikkaansa, kuntien tulisi huomioida myös tämän tyyppiset asiat päätöksenteossaan.
Siipeilijäkunnat?
Siipeilijäkunnat on siis käsite, jota minun on vaikea ymmärtää. Käsiteeseen sisältynee ne kehyskunnat jotka houkuttelevat hyvätuloisia asukkaita, joko sijaintinsa, palvelutasonsa tai hoidetun taloutensa avulla. Miksi näitä kuntia tulisi rokottaa ylimääräisin maksuin.
70-80 prosenttia...
..kuntien nykyisistä toiminnoista jäisi maakuntamallissa edelleenkin kuntien itsenäiseeen päätäntä valtaan.
Kunnan budjetista valta osin vievissä, lakisääteisissä terveyspalveluissa kunnilla ei ole juurikaan muuta valtaa, kuin koittaa löytää rahat lain tuomiin velvoitteisiin..
Asun alle 10000 asukkaan kunnassa, palvelut toimivat ja pelaavat. Kustannukset asukasta kohden merkittävästi halvemmat kuin suurissa kaupunkikunnissa keskimäärin.
Ps. Saisikohan Sipilän malli kaupunki-kokkareiden keskuudessa myötätuntoa, jos MAAKUNTA-sana korvattaisiin ALUESAIRAALA-sanalla, tai jollakin muulla ehkä paremmallakin?
Maakuntamalli voi olla ihan hyvä, jos samalla poistettaisiin valtionosuuksien tasaujärjestelmä. Tämän vastavedon Sipilä on arvannut ja haluaa siis pitäytyä edelleen tässä rosvojärjestelmässä. Sipilän maakuntienkin kuluihin pitäisi saada siis pääkaupunkiseudun veronmaksajien rahat avuksi. Tällaista kepumeininkä tällä kertaa.
En puhunut mistään ylimääräisistä maksuista.
Järkevintä olisi luonnollisesti, että kunnallisveron perimisen yhteydessä perittäisiin maakuntavero samaan tapaan kuin sen yhteydessä peritään esim. kirkollisvero. Silloin suurituloiset maksaisivat automaattisesti absoluuttisesti enemmän veroa yhteisistä palveluista.
Kunnille jäisivät mm. kulttuuri- ja liikuntapalvelut, ympäristönhoito, kaavoitus ja asuntotuotanto sekä katujenhoito. Ylipäätään palvelut, jotka eivät ole yhtenäisiä ja lakisääteisiä. Niissä paikallisilla näkemyksillä, paikallistuntemuksella ja paikallisilla tarpeilla on suuri merkitys. Suuria eroja on myös siinä, mitä asukkaat itse tuntevat tarvitsevansa.
Esimerkiksi kaikkien kuntien asukkaat eivät tunne tarvitsevansa Guggenheim-museota, mutta siellä missä sellainen tarve on, asukkaat rakentakoon museon täysin vapaasti omilla rahoillaan. Pääasia, ettei muiden tarvitse siihen osallistua.
Kunnantoimistoissa tultaisiin toimeen neljällä, viidellä virkamiehellä. Pienimmissä ei tarvittaisi noinkaan monta. Myös esimerkiksi suurin osa teknisen toimiston palveluista voitaisiin vallan mainiosti ostaa yksityisiltä insinööritoimistoilta. Kirjastonhoitajaksi ei tarvita akateemisesti koulutettua, siinä hommassa pärjää sivistynyt "merkonomikin".
Maakuntamallia ei ole juurikaan tutkittu, esitys tuli . Tiedetään kuitenkin sen verran, ettei kustannukset ainakaan laske, jos päätöksenteko etäännytetään moniportaiseksi. Mitä monimutkaisempi on päätöksenteko, sitä hankalampaa on nähdä yksilöllinen vastuu proseississa. Suomessa sote menot ovat vertailumaita alhaisemmat, tämä osittain johtuu juuri tästä ruohonjuuripäätöksenteosta. Suurkunnat olisivat kaikesta huolimatta lähempänä heitä, joiden asioita edustajat hoitavat, kuin portautettu maakuntamalli.
Maakuntamalli ei ole suoraan sovellettavissa meidän oloihimme, maakuntamallin vaikutuksia kulurakenteeseen ei tiedetä.
Keskustapuolueella on varsin merkillinen vastuunkierto tapa. Vaihdetaan puheenjohtajaa ja kuin ihmeen kautta vanhojen päätöksien kritisoiminen voi alkaa. Jonkinlainen vastuukanto lisäisi yhteiskunnallista luottamusta ja äänestäjien oikeusturvaa.
Kuntien ympäristönhoito on jo nyt hyvin tiukasti säädeltyä, kovin suurta päätäntävaltaa ei tässä kunnilla ole.
Mikäli ajattelemme kuntien tehtävänä myös elinkeinorakenteen tukemisen, silloin kaavoituksen siirtäminen pois yksittäisiltä(pieniltä) kunnilta palvelisi tätä tarkoitusta. Aluerakenteen kokonaisuuden ymmärtäminen mahdollistaisi järkevät teollisuusalueiden sijoittelun ja vähentäisi kuntien keskinäistä kilpailua. Pienten kuntien resurssit eivät riitä kilpailutilanteessa, kun teollisista työpaikoista on kyse. Yhteistyö ei ole kaavoituspolitiikassa toiminut, näkökulmat ovat olleet niin kapeita.
Kunnantoimistossa tullaan toimeen toki pienellä henkilökunnalla jo nyt, työvoiman järkevää käyttöä ovat kuitenkin paljon henkilökuntaa vaativat palvelut. Terveys- sosiaali- ja sivistystoimi ovat niitä, joissa henkilökunnan järkevä käyttö tuo säästöjä ja myös vähentää työvoimapulan uhkaa. Peruskunnat pystyisivät järkeistämään työvoiman käytön, tähän ei maakuntamalli pysty.
Suurin osa Virkkusen hahmottelemista peruskunnista ei pystyisi huolehtimaan erikoissairaanhoidosta. Samaa voidaan ajatella myös yleisemmin terveyden- ja sairaanhoidon suhteen. Siksi hahmotellut peruskunnat eivät ratkaise asiaa. Tarvitaan leveämmät hartiat, ja ne hartiat löytyvät maakuntatasolta ja valtiolta. Valtiota tarvitaan kustantamaan erikoissairaanhoitoa.
Hahmoteltu peruskuntamalli tuo vain huonon lopputuloksen. Pakolla kuntia ei ole järkevä liittää yhteen, vaan liitosten tulee perustua pitkälti vapaaehtoisuuteen. Kunnalliset päättäjät ovat riittävän järkeviä päättämään. Virkkusella ei varmuudella ole suurempaa järkeä kuin ruohonjuuritason ihmisillä.
Olen samaa mieltä siitä, ettei pakkoliitoksin saavuteta mitään hyötyä. Kuntien yhdistämisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Harkinnanvaraisten valtionapujen tarpeeton jakaminen on se joka vapaaehtoisuutta vauhdittaa.
Erikoissairaanhoito tulee jatkossa kallistumaan, yhä enemmän ja kalliimpia toimenpiteitä voidaan tehdä ja tehdään. Erikoissairaanhoitoa tulisikin tarkastella kokonaisuutena, mitä on mielekästä hoitaa ja kuinka kalliin hoidon yhteiskunta takaa? Nykyisin hoitopriorisointi tehdään paikallisesti ja virkamiesten toimesta, alueellisia eroja on paljon. Poliittinen keskustelu hoidon kustannuksista olisi käytävä nopeasti ja osana sote uudistusta.
Valtion tai vakuutuslaitosten kustantamat sairaanhoitopalvelut ovat kalliita, se on kansainvälisissä vertailuissa todettu. Suomen hajautettu käytäntö on kustannustehokkaampi. Peruskuntien tulisi pystyä vastaamaan erikoissairaanhoidon kustannuksista, ellei tämä ole mahdollista silloin näiden saattohoitokuntien avustaminen valtion toimesta tulisi olla mahdollista, kohdennettu valtionapu siis. Valtionapujen toivossa yhdistymättä jääminen ei kuitenkaan ole pidemmän päälle mahdollista. Julkinen taloutemme on kuralla, tämä on viimeinkin uskottava myös kuntatasolla.
Ihmetyttää Kepulaisten jatkuvat väitteet siitä että palveluntuotannon kustannukset olisivat halvemmat pienissä kunnissa kuin suurissa kunnissa. Yksittäisissä yhden palvelualan kuluissa näin saattaa jonkin kunnnan osalta ollakin mutta kun kuntien tilinpäätöksiä lukee niin ne kertovat ihan toista, pienet kunnat ovat selkeästi kalliimpia palveluntuotannossaan kuin keskisuuret ja suuret kunnat. Edullisimpia palveluiden tuotannon osalta ovat noin 20 000 - 50 000 asukkaan kunnat ja kaikista kalleimpia alle 2000 asukkaan kunnat. Kun katsotaan myös palveluiden rahoitusta niin parhaiten pärjäävät suuret kunnat, eli suurissa asutuskeskuksissa tulotaso ja myös verotuotot ovat keskimäärin suurempia jolloin paras hyötysuhde palveluiden tuottaminen ja rahoitus huomioiden on yli 50 000 asukkan kunnissa. Tämä on huomioitu myös kepun johdolla tehdyssä valtionosuusuudistuksessa aikoinaan, näille pienille kunnille maksetaan harvaanasutus, syrjäseutu yms. lisiä nimenomaan sillä perusteella että palveluiden tuottaminen on kalliimpaa pienissä kunnissa.
Mihin muuten nyky Kepun väitteet perustuvat, yhden kunnan päivähoitopalveluiden hintaan?, jonka johdosta Sipilä väitti perusteettomasti että pienet kunnta ovat halvempia palveluiden tuottajia?
Kun katsoo kuntien käytössä olevia tuloja niin lähes kaikissa pienissä kunnissa valtiontasaukset ja muut syrjäseutu yms. valtionavustukset ovat tehneet tilanteen joissa pienille kunnille kipataan rahaa palveluiden tuottamiseen käsittämättömiä määriä, jopa 2000 - 3000 € / asukas enemmän kuin on suurilla kunnilla käytössä, siis suurien kuntien veronmaksajien rahaa
Ainoastaan sosiaali ja terveyspuoili ja ammattikoulutus siirtyisi maakunnalle..
KUnnalle jäisi kaikki muut tehtävät. Ei ne muutakaan tehtävät tule "kahvittelukerholla" hoidettua.
kirjotat soopaa. Mutta niinhän suurkuntahankkeen pulustajien pitääkin. Pitäähän sitä edes jotakin perusetta saada tyhjänpäiv'äiselle rajojen siirtelylle.
teistä kepulitolloista poiketen minun ei tarvitse valehdella.
Kuntien palveluntuotannon vertailun mukaan esim perusopetus maksaa alle 2000 asukkaan kunnassa 9294/ oppilas (kallein) kun 20 000 - 40 000 kunnassa perusopetus maksaa 7317/ oppilas. Lukio-opetus maksaa alle 2000 asukkaan kunnassa yli 16 000/ oppilas kun se maksaa 40 000 - 100 000 asukkaan kunnassa 5789/ oppilas. Myös sosiaali ja terveystoimessa kalleinta alle 2000 asukkaan kuntien tuottamat palvelut. Kirjasto, liikunta ja esim. kulttuuripalveluissa ei voida vertailua tehdä koska palvelut ovat aivan eri laatuisia.
kaikki tilastot löytyvät kunnat.fi svuilta
tällä palstalla ei muuten muistu yhtään kertaa mieleeni jossa tolliskototuus olisi ollut totta, aina nämä keputotuudet ovat huuhaata ja sairaan mielen tuotoksia
Maakuntahallinto on JO olemassa. SE ei POISTU edes hallituksen karttaharjoituksella:D
Maakunnalle siirretään ne tehtävät jotka nyt hoitaa kuntahtymät ja sairaanhoitopiirit. Eli maakunnat hoitaa kaikki terveyteen liittyvät asiat.
Yksinkertainen juttu käsittää:D
Ainoa muutos jonka tarvitsee jos katsoo että maakuntademokratialle pitäisi jotakin tehdä, on kuntavaalien yhteydessä valitaan myös maakuntavaltuusto.
Paljon yksinkertaisempi kuin hallituksen suunnittelema komen eri jäejestelmän sekasotku eri alueille Suomeen.
Maakuntahallintoa on kokeilu ns. Kainuun mallissa, myös äänestys järjestettiin. Kainuun malli on kaatunut kuntien keskinäiseen riitelyyn. Kokeilu tuli kalliiksi sekä valtiolle että kunnille.
Maakuntahallintoon siirryttäessä myös sivistystoimi tuli ottaa mukaan siihen päätöksentekoon josta maakunnallisesti päätöksiä tehtäisiin. Maakuntatasolla päätettäisiin siis sosiaali-, terveys ja sivistystoimen asioista, kaavoitus on jo nyt pääosin aluehallinnon käsissä. Voidaankin siis miettiä, mitä sellaisia tehtäviä kunnille jäisi, joiden siirtäminen ei maakuntatasolle onnistuisi yhtälailla. Miksi kunnanvaltuustot ja -hallinto tulisi säilyttää. Kuntaliitokset eivät lisää väliporrasta ja mahdollistavat demokraattisenpäätöksenteon myös paikallistasolla..
Maakuntamallissa pitäisi pohtia myös verotusoikeutta, rahoituksen järjestäminen muutoin kuin kuntienmaksuosuuksien kautta tekisi hallinnosta tulosvastuullisempaa. Olisihan se hauskaa jos hallintovirkamiehiä tulisi maakuntiin lisää, mutta näin vähäväkisellä maalla ei ole varaa tuhlata tämän tyyppiseen hallintoon.
Hallituksessa on jo keskusteltu, kuinka Sipilän järkevä ehdotus voidaan ottaa käyttöön ilman sen näyttävän Keskustan mallin hyväksymiseltä.
..mitenkä voitaisiin kiertää sana "maakunta".
Termi "työssäkäyntialue" näyttää olevan Kataisen hallituksen suosiossa. Todellisuudessahan maakunta vastaakin paremmin ihmisten luonnollista työssäkäyntialuetta kuin ne kolmen, neljän kunnan alueet, joihin hallitus on Suomen sattumanvaraisesti jakanut.
Lukekaapa Osmo Soininvaaran blogia. Hänen oli jo myönnettävä kannattavansa maakuntamallia, vaikka koettaa jollain lailla vääntää Keskustaa vastaan. Niin se vaan on, että hallituspuolueissakin alkaa Keskustan malli saada myönteistä vastaanottoa
Lupasin esityksen valmistuvan ennen kunnallisvaaleja. hih hih aprillia syö kuravettä hih hih minulla on uudet xxxl-sukkahousut hih hih
Koko Sote ja kuntauudistussekoilu osoittaa, ettei näin vaikeita asioita osata tämän päivän poliittisella päätöksneteolla ratkaista. Kun aina on joku vaali tulossa, ja kun niissä näyttää pärjäävän parhaiten vastustamalla kaikkea muutosta, niin eihän mistään mitään tule,
SDP on onnettomin esimerkki tuollaisesta populistisesta opportumismista. Kuntavaalien alla puolue jarruttaa kaikkea kunta- ja palvelurakenteen tervehdyttämiseen liittyvää vaalimenestyksen turvaamiseksi. Samaahan SDP harrasti jo eduskuntavaaleja ennen. kynnyskysymyksiä sateli ja niiden seurauksena ensin hallituksen muodostaminen oli melkoinen farssi ja sitten hallituksen työskentely on ollut kaikkea muuta kuin johdonmukasita ja jämäkkää. Nyt puolue vastustaa niin kuntaliitoksia kuin soteuudistusta, tai ainakin panttaa kertomasta mitä haluaa tehdä vaalien jälkeen.
Näyttää siis siltä, että SDP ja Keskusta ajavat kuntauudistuksen vesittämistä, ellei SDP sitten pelaa härskisti kaksilla korteilla, eli kääntää vaalien jälkeen takkinsa. SDP:lle valehtelu ei olisi uutta, sehän itse asiassa kuuluu hyvin kiinteänä osana demariuteen.
Kunta-asioissa Keskustakin on ollut demareita johdonmukaisempi ja vakuuttavampi
Kokoomuksella näyttää myös olevan hieman ongelmia. Jostain syystä vasemmisto saa yksityistämisen aina kuulostamaan kauhealta riistolta, vaikka monen kunnan palvelut olisi jo aikaa sitten menneet ilman yksityisiä palvelun tuottajia. Jostain menneisyydestä onnistutaan aina haalimaan esiin tuo yksityistämisen karmea peikko..
Perussuomalaisten linja kunta-asioihin on yhtä sekava kuin on puolueen yleinen profiili. Yhtä siellä toista täällä ja väliin kaikenlaista. Merkittävä voima puolueesta on kuitenkin tulossa ja pelin politiikka tulee lisääntymään kun vanhat yhteistyökuviot kunnissa menee uusiksi persujen nousun myötä.
En jaksanut lukea kaikkea, mutta kepulla oli 8 vuotta aikaa hoitaa sote ja kun kepu oli 8 vuotta hallitusvastuussa, niin heillä oli Kiviniemi kuntaministerinä ja pääministerinä, miksi he eivät hoitaneet sillon asioita, ottivat vain velkaa.
Kepuhallitusten aikana liitettiin enemmän kuntia yhteen kuin edeltävien 20 vuoden aikana (mm. Lipposen hallitukset) yhteensä.
Kyllä rakenteita siis muutettiin 8 vuoden aikana.
Vaan miksi ei demarit nytkään halua viedä uudistusta eteenpäin? Nyt ei ole se kamala Kepu hallituksessa haittaamassa uudistuksia,
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Salainen osakassopimus jakaa vallan Terveysrahastossa/1135232639353
Huomasin hyvän avauksesi tärkeästä asiasta jo päivällä, ja illansuussa täällä toisen kerran käydessäni huomasin sen herättäneen myös asiallista keskustelua hyvin puheenvuoroin mm. itseltäsi. En halunnut tulla mukaan keskusteluun, jotten vetäisi tänne perässäni avauksillani aina roikkuvaa älyvapaiden turhimusten joukkoa, mutta kun nyt olette asian jo keskustelleet niin pitkälle, että minulla ei olisi siihen lisäarvoa annettavanani, halusin tulla vain antamaan tunnustustani. Kun olette noinkin perusteellisesti asiasta jo keskustelleet, ei enää haitanne, vaikka se turhimusjoukko tänne perässäni tulisikin, eivät ne enää pysty peittämään sonnallaan asiakeskustelujanne.
"ei enää haitanne, vaikka se turhimusjoukko tänne perässäni tulisikin,"
Turhimusten turhimus päätti itse kuitenkin tulla vaikka ei ole mitään sanottavaa.
Eihän minun sanottavani varmaan ollut niin tärkeää kuin tuo sinun sanomasi, eikä aihekaan ollut minulle yhtä mielenkiintoinen kuin oli sinulle aihe sanomassasi, mutta halusinpahan kuitenkin antaa tunnustusta avaajalle hyvästä avauksestaan ja eräille keskustelijoille asiallisista puheenvuoroistaan. Jotka tietenkään eivät olleet yhtä hyviä ja asiallisia kuin tuo sinun puheenvuorosi.
Sinulla reppanalla ei ole mitään sanottavaa, kuinka olisikaan koska olet vain rottakoulun lusinut mitätön evp aliupseeri.
Halusin vain sanoa tämän, kun itse näy sitä ymmärtävän....
Pitää vain toivoa,että lopetatte tuon hölmön juttelun, nautitaan tästä hyvästä maasta. Olen syntynyt 1950 ja sen jälkeinen olo vennamolaisessa tuvassa ei ollut herkkua. Pienet maatilkut ja isojen riistot olivat sitä aikaa. Nyt nautin, että meidän pieni 20 hehtaarin maatilkku on meidän omissa käsissä ja suuri kartano on yynnissä.
Sinun antama tunnustuksesi on hapeäksi kenelle tahansa avaajalle. Ei kukaan halua leimautua kaltaiseksesi tai samanmieliseksi kanssasi, Miksi siis tulet tunkemaan itseäsi asialliseen keskusteluun?
KUSIPÄÄ:
Tulit "ULOSTEINESI" sotkemaan ja sottaamaan avaukseen ja kaikki järkevä keskustelu tyrehtyi siihen.
Kukaan sivistynyt keskustelija ei seuraasi kaipaa.
Kiitos!
Näinhän siinä kävi, ettei sotesta esitystä aikaan saatu ennen äänestyspäivää. Kokonaisuus on hankala ja alueellinen painotus tekee esityksestä poliittisesti aran.
Keskustan välistävetoja on vaikea ymmärtää siksikin, koska nimenomaan maaseutukuntia uudistuksen viivästyminen koskettaa eniten. Kainuun mallin kaatuminen oli ikävä takaisku, se oli sitä nimenomaan Keskustalle. Vaihtoehdot ovat aika vähissä, kuntaliitokset takkuilevat, sote uudistus ei valmistu ajoissa...
Terveydenhoitopalvelujen laaja yksityistäminen aiheuttanee ongelmia perusterveydenhuollossa jatkossa. Kilpailevien kuntapalvelujen puute alueellisesti, nostaa näiden palvelujen hintaa jatkossa. Ongelman on myös äyrin hinta, kuntaveroprosentin nostaminen ei auta kaikkien kuntien talousongelmiin, koska taantuvien kuntien asukkaiden keskimääräinen tulotaso on niin matala.
Soini yksityistämisestä: "Ei silloin tarvita julkista taksia viemään demaria"
Timo Soini määritteli perussuomalaisten kannan yksityistämiseen.
SDP:n kansanedustaja Antti Lindtman vaati saada tietää, mikä on perussuomalaisten kanta yksityistämiseen.
Asia nousi esille kuntauudistusta koskevassa välikysymyskeskustelussa, kun perussuomalaisten kansanedustaja Pietari Jääskeläinen sanoi, ettei hän tiedä, miten hallitus suhtautuu yksityistämiseen.
- Minä en tiedä, miten perussuomalaiset siihen suhtautuu. Kun viime syksynä Timo Soini täällä vouhkasi siitä, kun Iivisniemeen tuli yksityinen siivooja, niin samaan aikaan Vantaalla perussuomalaiset olivat valmiit ulkoistamaan, sen jälkeen yksityistämään ja myymään tuhat työntekijää - keittäjää, siivoojaa, vahtimestaria - markkinoille, Antti Lindtman päivitteli.
Hän sanoi, että SDP haluaa vahvat kunnat juuri sen takia, ettei kuntalaisten palveluja tarvitsisi altistaa markkinoiden armoille.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini vastasi Lindtmanille ja sanoi, että perussuomalaisille tärkeintä on, että ihminen ja hänen asiansa tulevat hoidetuksi.
Soinin mielestä kilpailuttaminen on kaiken a ja o. Kilpailutuksessa hinta ei voi olla ainoa kriteeri, vaan pitää olla myös laatukriteeri.
- Ja jos yksityinen pärjää kilpailutuksessa, ei silloin tarvita erikseen julkista taksia viemään demaria jonnekin palveluun, vaan se voidaan kilpailuttaa niin, että parhaan tarjouksen saanut ihminen sen hoitaa, Soini totesi.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämisessä on ongelmana se, ettei kilpailua pian ole. jos yksityiset hoitavat laajalti alueellisesti terveyspalveluja ja kunnallinen toiminta loppuu, silloin hinnoittelu karkaa. Kuntien on palveluista viime kädessä vastattava, näin maksajan rooli on tukala, jos monopoli pääsee alueelle muodostumaan.
Sosiaali- ja terveyspuolella voidaan tietenkin jonkin verran toimia limittäin yksityinen ja kunnallinen palvelu, tämä on kustannustehokasta, mutta jos riippuvuus yksityisistä palveluista on vahva, se on ongelma. Säästöjen hakeminen tulisi nähdä hieman pidemmällä aikavälillä. Markkinatalous ei toimi sosiaali ja terveysalalla, tämä johtuu alojen keskittyisestä. Aivan pienellä pääomalla ei lääkäri ja muita sote palveluja tuottavaa yritystä perusteta.
Anna olla viimeinen kerta puniki-ruuna kapi, kun tulet antamaan tunnustusta avaukselleni.
Häpeän tunnustustasi!!
Ainakin Helsingissä kannattaa tsekata sellainen ehdokas kuin Marjukka Vainio-Rossi. Kirjoittanut FB:n myös sotesta.
http://facebook.com/Marjukka1
Keskustan ehdottama maakuntamalli perustuu uusiin, v. 1994 aluehallintouudistuksen yhteydessä perustettuihin 1 18 maakuntaan. Tämän uudistuksen takana oli SDP ja pääsählääjänä silloinen ministeri Jouni Backman (sd).
Voitaisiin aivan hyvin palata historialliseen maakuntajakoon Backmanin mikkihiiri-maakuntien asemasta. Näin saataisiin niin leveät hartiat että niistä riittäisi joka lähtöön. Hallintoakin tarvittaisiiin vähemmän kun Ahvenanmaan lisäksi olisi vain 8 manner-Suomen maakuntaa.
Historialliset maakunnat (9 kpl):
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_historialliset_maakunnat
Nykymaakunnat (19 kpl):
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maakunnat