Realismin unohdus

Keskusta on jälleen kerran unohtanut realismin maatalouskysymykissä. Keskusta on ylläpitänyt katteetonta utopiaa maataloudenharjoittajien keskuudessa. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa valehtelua äänten kalastamiseksi. Lopputuloksena on surua ja pettymyksiä, maatalouskonkursseja ja mielenterveyden järkkymisiä, jotka voivat johtaa sen tapaisiin ongelmiin, joka nyt kesällä koettiin erään sikalan kohdalla.

WTO-prosessin uusi tuleminen osoittaa hyvin selkeästi uuden suunnan. Maatalouskaupan vapauttaminen on väistämätön seuraus globalisaatiosta. Keskusta on nukkunut Ruususen untaan eikä ole tajunnut maailman menoa. Yritetään väen väkisin panostaa sellaiseen, jonka tiedetään olevan tuhoon tuomittua. Tämä on vatuuttomuutta ennen muuta maatalouselinkeinon harjoittamiseen uskovia kohtaan. Vastuullista politiikkaa olisi ollut se, että suurmaataloutta olisi tietoisesti jo heti sotien jälkeen alettu ajamaan sellaiselle tasolle, joka on mitoitettu pelkästään kriisiaikoja varten. Nyt välttämättömän ja tarpeellisen tekemistä venytetään aina viimeiseen asti ja seurauksena on katastrofeja toisensa perään. Esimerkiksi sokerijuurikkaan tuotantoa ei olisi saanut ikimaailmassa koskaan tukea Suomessa, jottei olisi päässyt syntymään täysin kannattamatonta toimintaa. Kyllähän meillä aletaan pumpata laajamittaisesti vaikka öljyä Lapista, jos sitä tarpeeksi eli kaksisataaprosenttisesti tuetaan.

Kävin lomareisullani mm. Kainuussa. Siellä asiat on osattu hoitaa joltisellakin tavalla. Liekö Ilmari Kiannolla tähän vaikutusta nälkämaan lauluinensa. Pelkkää korpea kilometritolkulla. Ei asutusta juuri missään. Niin pitää ollakin. Annetaan karhuille ja susille se mikä karhuille ja susille kuuluu. Kuusamo on Kainuun korpien keskellä oikealla uralla. Taajaman pitää syntyä matkailun keskukseksi. Siihen ympärille voi sitten laittaa Kuusamon ja Kitkan muikkua sekä keramiikkaa sun muuta myssyä ja lapasta. Kuusamon elää ja voi hyvin, kun muu Kainuu älytään varata karhuille ja susille.