Kepu järjesti ties monennenko välikysymyksen eduskunnassa. Eräs vasemmiston edustaja laskikin, että jos oppositio järjestää välikysymyksiä tähän tahtiin, tulee niitä yli neljäkymmentä neljän vuoden aikana.
Tämän päiväinen välikysymys liittyi sote-uudistuksen sisältöön ja - vauhtiin. Pähkinänkuoressa kysymys on siitä, hallitusrintama kannattaa vahvoja peruskuntia, jotka itse järjestävät pääosan palveluista. Kepu taas kannattaa mallia, jossa kunnat luovuttavat yli puolet budjetti- ja päätösvallastaan kuudelletoista (16) sairaanhoitopiirille (Maakuntamalli). Kepu ajaa siis mallia, jossa kuntien itsemäärämisoikeutta rajoitettaisiin voimakkaasti, sekä rakennettaisiin lisää byrokratiaa.
Välikysymys kuvastaa mainiosti sitä voimakasta ahdistusta, jota kepun luisuminen ykköspaikalta neljänneksi myös kuntatasolla aiheuttaa.
http://yle.fi/uutiset/keskusta_syyttaa_hallitusta_sumutuksesta/6348462
Tämän päiväinen välikysymys liittyi sote-uudistuksen sisältöön ja - vauhtiin. Pähkinänkuoressa kysymys on siitä, hallitusrintama kannattaa vahvoja peruskuntia, jotka itse järjestävät pääosan palveluista. Kepu taas kannattaa mallia, jossa kunnat luovuttavat yli puolet budjetti- ja päätösvallastaan kuudelletoista (16) sairaanhoitopiirille (Maakuntamalli). Kepu ajaa siis mallia, jossa kuntien itsemäärämisoikeutta rajoitettaisiin voimakkaasti, sekä rakennettaisiin lisää byrokratiaa.
Välikysymys kuvastaa mainiosti sitä voimakasta ahdistusta, jota kepun luisuminen ykköspaikalta neljänneksi myös kuntatasolla aiheuttaa.
http://yle.fi/uutiset/keskusta_syyttaa_hallitusta_sumutuksesta/6348462
Vastaukset 9
Vanhimmat
Väärin olet ymmärtänyt Keakustan maakuntamallin.
Päinvastoin kuntien itsemääräämisoikeus pysyis vähintäänkin samana, ja nuo muut suuret päätökset siirtyisivät vain leveämmille hartioille.
Perehdyhän nyt asiaan oikein järjellä, niin huomaat kyllä, että Keskustan mallilla olisi vain positiivisia seuraamuksia kuntalaisten kaikenlaisten lähipalvelujen osalta. liittyipä ne sitten kouluun, lasten/ vanhustenhoitoon, tai terveyspuolelle.
Keskustan malli on niin hyvä malli, että hallituspuolueista kaikki ovat siirtymässä samalle kannalle (ainakin näin vaalien alla), jopa demaritkin pyöräytivät jälleen kerran takkinsa, vaikka eivät nyt heti virallisesti tukeneetkaan kepua.
No demut kääntää takkinsa jälleen vaalien jälkeen, kuten aina ennenkin, kunhan ensin ovat valheillaan saaneet hyväuskoisten pölvästien äänet verkkoonsa.
Vahvat peruskunnat mallista on jo nyt huonoja kokemuksia missä niitä on toteuttu, eikä vähiten juuri kuntaministeri Virkkusen omassa kotikunnassa Jyvaskylässä.
Ehkäpä onkin parasta tiodeta, että kyllä rosvot omansa näkyvät ottavan, kun ja niillä on. maan hallituksen tuki takanaan.
Kepun maakuntamallissa esim erikoisairaanhoito järjestettäisiin lukuisten kuntien yhteistyöllä ja lasku potilaiden toimenpiteistä lähetetään kunnan kassalle. Ja kuten aina tapahtuu, Suurin kunta sanoo miten asiat hoidetaan, eli alueen keskuskaupunki määrittää pienten kuntien todellisuuden. Pienet kunnat ovat luovuttaneet niin päätäntä- kuin budjettivaltansa keskuskaupungille. Kääpiökunta saa pitää omat viirinsä ja homeisen kunnantalonsa, mutta saa päättää vain siitä, mistä leikataan.
Vahvassa ja riittävän suuressa peruskunnassa taas päätäntävalta pääosin kunnalla itsellään. Vahvassa ja riittäväni suuressa kunnassa päätäntä- ja budjettivalta on kuntalaisilla itsellään. Siihen pitää pyrkiä.
Maakuntamallissa sosiaali- ja terveydenhoitoasiat sekä toisen asteen koulutusasiat siirrettäisiin 18 maakunnalle, ei sairaanhoitopiireille, jotka tietysti lakkaisivat, kuten niille käy hallituksen esityksessäkin.
Maakuntamallissa asioista päättäisivät yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valitut maakuntavaltuutetut, eivät kuntien edustajat kuten nykyisissä kuntayhtymissä. Äänestäjät voivat tietysti itse valita, äänestävätkö ehdokasta oman kuntansa alueelta tai jostain muulta alueelta.
Tuossa valintasysteemissä on olennaista, että valtuutetut tiedostavat, että heidän mandaattinsa on tullut koko maakunnan asukkailta, ei kotikuntansa päättäjiltä. Demokraattisessa mielessä ei siis mitään eroa siihen nähden, että maalaiskunnat pakotetaan liittymään syrjäkylinä johonkin keskuskaupunkiin. Päätäntä- ja budjettivalta on maakunnan asukkailla. Jos asukkaat eivät ole tyytyväisiä, he voivat seuraavissa vaaleissa vaihtaa maakuntavaltuutetut.
Kuntauudistuskeskustelussa on jäänyt vähemmälle huomiolle se, ettei kaikista kunnista saada kuntaliitoksillakaan riittävän vahvoja yksikköjä hoitamaan erikoisterveydenhoitoa itsenäisesti. Tämän kyllä tunnustaa hallituskin, mutta ei ole kertonut selkeästi, miten näiden kuntien erikoissairaanhoito järjestettäisiin. Olen ollut ymmärtäväni, että ne voisivat vaikka ostaa erikoissairaanhoitonsa joltain muulta kunnalta, mutta silloinhan niillä ei ole budjetti- ja päätösvaltaa itsellään, vaan joutuvat pelkiksi laskunmaksajiksi.
Missä muuten erikoissairaanhoito järjestettäisiin hallituksen mallissa? Rakennetaanko joka kuntaan oma "keskussairaala" samalla kun nykyiset yhteiset keskussairaalat puretaan maan tasalle? Vai saako jokainen kunta nykyisistä keskussairaaloista oman huoneen, jossa tehtäisiin niin leikkaukset kuin annettaisiin syöpähoidotkin?
Jos nykyiset keskussairaalat säilytetään, missä päätettäisiin niiden remonteista ja muusta ylläpidosta? Eihän isoja rakennuksia ole kannattavaa remontoida huone kerrallaan, eikä se ole rakennusteknisesti mahdollistakaan. Nykyisille keskussairaaloille tarvittaisiin joka tapauksessa jonkinlainen kiinteistöhallinto eli himmeli.
Hyvä Pystyyn_kuollut. Maakuntamallissa piirejä on tosiaankin 18 (kiitos korjauksesta). Vaikka ne eivät ole sinänsä sairaanhoitopiirejä, ovat ne käytännössä sairaanhoitopiirejä.
Sinulta sai taas kerran perusteellisen vastauksen ja opponentin. Erikoissairaanhoito on aina ollut ja tulee aina olemaan jotain aivan erityistä, ylikuntalaista. Kyse kait "vahvan kunnan" ideassa on, että mahdollisimman suuri osa terveyden ja sairauden hoidosta onnistuu uudessa vahvassa kotikunnassa.
Äänestyskäyttäytymisestä sen verran, että mikä itsenäinen kääpiökunta se on, jos sen asukkaat voivat äänestää naapurikunnan poikaa?
Uskoisin pienten kuntien asukkaiden äänestävän yli 90-prosenttisesti oman kunnan ehdokkaita, mutta kunhan otin mallia havainnollistaakseni kotipaikasta vapaankin äänestysmahdollisuuden esille. Esimerkiksi toteutuneissa kuntaliitostapauksissa lakkautettujen kuntien äänestäjät ovat olleet erittäin uskollisia vanhan kuntansa alueella asuville ehdokkaille, mikä on varmasti ollut pettymys mm. pienpuolueille, jotka eivät ao. kunnan kuntavaaleihin aikoinaan osallistuneet.
Vasemmistohan sen tietää kokemuksesta, viime vaalikaudella kun demarit ampui kaikkea eeron johdolla.
Eihän ne välikysymykset hallitusta kaada, koska viimeksi enemmistöhallitus on opposition voimalla kaatunut?
Pähkinänkuoresi menee päin per settä. Vai miten selität hallituksen tarpeen luoda yli miljoonan asukkaan suur-helsinki. Kotikaupunkini vantaan asiat on sdp-kok akselilla suhmuroitu sellaiseen kuntoon, että vantaa joudutaan kohta julistamaan hätätilaan. Kun n. 200 000 asukasta ei riitä turvaamaan riittävää pohjaa asukkaille, niin miten pohjoisempana joku 30-40 000 riittäisi?
Vielä jatkoa Vantaalaisilla on kuitenkin pientä toivoa. Kun suhmurointimiehet valitsivat Peltomäen kaupunginjohtajaksi niin julkisuus hänen hämärä hommistaan esti sentään sen.
KESKLUDTS BOITTAS CSAKUY1
Hauskasta kuinka näitä asioita pyöritellään.
Yksinkertainen asia; erkoissairaanhoitoon pääseminen tulee saada kätevämmäksi. Sitä tuo maakuntamalli esimerkiksi tarkoittaa. Ja ne leveämmät hartiat.
Saa sitä koittaa pyöritellä muttei se onneksi siitä muutu pyörittelyllä. Perusasiat hoituu siinä kuten ennenkin mutta esim.edellämainittuun tulisi selkeä parannus.
No se siitä. Tätäkin voi koittaa nyt pilkata irvailla ja käännellä kuis tahtoo.