Kappelissa on 4 työntekijää ja 2 vahtimestari-siivoojaa, joiden palkan maksaa kaupungin sosiaalivirasto. Sen lisäksi kaupunki vielä maksaa seurakuntayhtymälle vuokraa siitä, että kaupungin työntekijät ovat kappelissa töissä. Vuositasolla tästä kaikesta tulee kaupungille n 320.000 euron kustannukset aikana, jolloin valitetaan resurssien niukkuutta sosiaalitoimessa. Sosiaalivirastolla itsellään luulisi olevan tärkeämpää käyttöä tälle työvoimalle. Kaupunki myös subventoi kappelia alhaisella tontinvuokralla: 5.169,- vuodessa.
Kampin kappeli on luterilainen kirkko, joka toimii ekumeenisesti. Siellä on töissä myös pappeja, ja siellä järjestetään rukoushetkiä ja kastajaisia. Siellä ei ilmene mistään, että kaupungin sosiaalivirasto osallistuu jotenkin toimintaan. Se on niin selvästi kirkko, etteivät muut kuin kristityt tunne oloaan siellä mukavaksi, vaikka kirkko heitä sinne kutsuisikin. Helsinkiläisistä ainoastaan 60% kuuluu enää luterilaiseen kirkkoon, ja osuus pienenee jatkuvasti. Siitä huolimatta kaupunki käyttää veronmaksajien rahoja kirkon toiminnan tukemiseen. Kaupungilla ei ole mitään syytä suosia kirkkoa verovarojen käytössä, vaikka kirkon rahoitusasema onkin heikentymässä nopeasti jäsenkadon vuoksi. Helsingin pitäisi kunnioittaa myös uskonnottomien ja toisuskoisten vakaumusta tasavertaisesti.
Mikäli viraston ulkopuolella mahdollisesti toimisi sosiaalityöntekijöitä, kuten sosiaalikeskustelijoita tai sosiaalineuvojia, he voisivat mieluummin liikkua ja olla kaupunkilaisten tavoitettavissa uskonnollisesti neutraaleissa paikoissa, joko sisätiloissa tai turuilla ja toreilla.
Kampin kappeli on luterilainen kirkko, joka toimii ekumeenisesti. Siellä on töissä myös pappeja, ja siellä järjestetään rukoushetkiä ja kastajaisia. Siellä ei ilmene mistään, että kaupungin sosiaalivirasto osallistuu jotenkin toimintaan. Se on niin selvästi kirkko, etteivät muut kuin kristityt tunne oloaan siellä mukavaksi, vaikka kirkko heitä sinne kutsuisikin. Helsinkiläisistä ainoastaan 60% kuuluu enää luterilaiseen kirkkoon, ja osuus pienenee jatkuvasti. Siitä huolimatta kaupunki käyttää veronmaksajien rahoja kirkon toiminnan tukemiseen. Kaupungilla ei ole mitään syytä suosia kirkkoa verovarojen käytössä, vaikka kirkon rahoitusasema onkin heikentymässä nopeasti jäsenkadon vuoksi. Helsingin pitäisi kunnioittaa myös uskonnottomien ja toisuskoisten vakaumusta tasavertaisesti.
Mikäli viraston ulkopuolella mahdollisesti toimisi sosiaalityöntekijöitä, kuten sosiaalikeskustelijoita tai sosiaalineuvojia, he voisivat mieluummin liikkua ja olla kaupunkilaisten tavoitettavissa uskonnollisesti neutraaleissa paikoissa, joko sisätiloissa tai turuilla ja toreilla.
Vastaukset 3
Vanhimmat
On myös kantautunut huhuja, että kirkko on puuttunut kaupungin työntekijöiden valintaan, mikä olisi lainvastaista. Kirkko olisi edellyttänyt, ettäkappeliin tulevat työntekijät ovat uskovaisia kirkon jäseniä.
Tämän kaiken takana on Helsingin sosiaalipäällikkö (pappi) Paavo Voutilainen.
Kenkää Voutilaiselle
http://www.adressit.com/allekirjoitukset/paavo_voutilainen_erotettava/
Montakohan veroprosenttia menee näihin hölmöilyihin?