Kokoomuksen kuntauudistusta ei pelasta enää mikään.
SE ON VARMA!
Kun Kataisen sinipunahallituksen uhmakas kuntauudistus on ajamassa kiville, maakuntaitsehallinto oirehtii henkiinheräämistä.
Kaksi maakuntajohtajaa Pentti Rajala Satakunnasta ja Matti Viialainen Etelä-Savosta tekivät merkittävän avauksen sunnuntain Helsingin Sanomissa (19.8.2012) otsikolla Kansanvaltainen aluehallinto on Suomessa tarpeen. Merkillepantavaa oli ensinnäkin se, että asialla oli kaksi sosiaalidemokraattista maakuntajohtajaa. Toiveita herättävä oli ajatus maakuntaitsehallinnon idean henkiinheräämisestä tai ainakin sellaisen oireilusta.
Kansanvaltainen väliportaan hallinto on maakuntapuolue keskustan vanha ja jo väsähtänyt lempilapsi. Idean hiipuminen johtui menneiden vuosikymmenien totaalisesta poliittisesta vastarinnasta, jonka takana olivat mahtipuolue sosiaalidemokraatit ja mahtiaan kasvattanut kokoomus. Maakuntaitsehallinnon vastustaminen oli yksi sinipunan yhteinen missio.
Rajala ja Viialainen perustelevat järkeenkäyvästi kansanvaltaisen aluehallinnon tarpeellisuuden.
Kataisen sinipunahallituksen uhmakas kuntauudistus on ajamassa kiville eikä edes lupaa ratkaisua käsillä oleviin ongelmiin. Aluehallinnon järjestämistä uudessa uljaassa kuntarakenteessa ei ole mietitty. Kuntatasoa laajemman alueen kehitys ja palvelut on joka tapauksessa järjestettävä. Euron kriisi ja syvenevän EU-integraation paineet vaativat kansalaisia lähellä olevan vallankäytön vahvistamista.
Maakuntaitsehallinnon luominen mahdollistaisi osittain päällekkäisten, sekavien ja tehottomien rakenteiden purkamisen valtion. Valtio, alueet ja kunnat voisivat muodostaa selkeän kolmiportaisen hallintorakenteen, jonka vastuu ja resurssit olisi selkeästi määritelty. Samalla voitaisiin luopua kuntakoon pakonomaisesta suurentamisesta.
Pertti Rajala ja Matti Viialainen muistuttavat, että nykyinen Eurooppa muodostuu vahvoista alueista ja kysyvät, ”voiko Suomi järjestää julkisen hallintonsa muusta Euroopasta poiketen ilman kansanvaltaista ja vahvaa aluehallintoa”.
Sinipunahallituksen on mahdollista tarttua aluehallinnon haasteeseen kuuluisalta puhtaalta pöydältä, eikä keskustalla ole mitään syytä pitää kynsin hampain kiinni vanhan idean isyydestä. Idean poliittista puhdistamista helpottaa pelkkä termien uusiminen. Maakuntaitsehallinto voidaan unohtaa ja puhua vaikkapa sitten kansanvaltaisesta aluehallinnosta.
Samaan tapaan keskustahajuinen aluepolitiikka ja hajakeskitys desinfioitiin sinipunan toimesta aluekehitykseksi ja kasvukeskuksiksi. Ja aina voi sanoa, että nyt on kysymys kokonaan uudesta asiasta.
Maakuntaitsehallinto oli taannon keskustalaisen nuorisoliikkeen keskeinen ohjelmallinen tavoite. Asiaa ajamaan perustettiin yhden asian liikkeiden luvatulla vuosikymmenellä 1970-luvulla nuorten maakuntapoliittinen yhdistys Provinsia.
Keskustan voimat uupuivat tässä asiassa samaan tapaan kuin vihreän aallon hankkeessa. Maakuntaitsehallinto jäi toteutumattomatta ja vihreän aallon päälle perustettiin kokonaan uusi vihreä puolue.
http://www.suomenmaa.fi/paakirjoitus/maakuntaitsehallinto_oirehtii_henkiinheräämistä_5973134.html
SE ON VARMA!
Kun Kataisen sinipunahallituksen uhmakas kuntauudistus on ajamassa kiville, maakuntaitsehallinto oirehtii henkiinheräämistä.
Kaksi maakuntajohtajaa Pentti Rajala Satakunnasta ja Matti Viialainen Etelä-Savosta tekivät merkittävän avauksen sunnuntain Helsingin Sanomissa (19.8.2012) otsikolla Kansanvaltainen aluehallinto on Suomessa tarpeen. Merkillepantavaa oli ensinnäkin se, että asialla oli kaksi sosiaalidemokraattista maakuntajohtajaa. Toiveita herättävä oli ajatus maakuntaitsehallinnon idean henkiinheräämisestä tai ainakin sellaisen oireilusta.
Kansanvaltainen väliportaan hallinto on maakuntapuolue keskustan vanha ja jo väsähtänyt lempilapsi. Idean hiipuminen johtui menneiden vuosikymmenien totaalisesta poliittisesta vastarinnasta, jonka takana olivat mahtipuolue sosiaalidemokraatit ja mahtiaan kasvattanut kokoomus. Maakuntaitsehallinnon vastustaminen oli yksi sinipunan yhteinen missio.
Rajala ja Viialainen perustelevat järkeenkäyvästi kansanvaltaisen aluehallinnon tarpeellisuuden.
Kataisen sinipunahallituksen uhmakas kuntauudistus on ajamassa kiville eikä edes lupaa ratkaisua käsillä oleviin ongelmiin. Aluehallinnon järjestämistä uudessa uljaassa kuntarakenteessa ei ole mietitty. Kuntatasoa laajemman alueen kehitys ja palvelut on joka tapauksessa järjestettävä. Euron kriisi ja syvenevän EU-integraation paineet vaativat kansalaisia lähellä olevan vallankäytön vahvistamista.
Maakuntaitsehallinnon luominen mahdollistaisi osittain päällekkäisten, sekavien ja tehottomien rakenteiden purkamisen valtion. Valtio, alueet ja kunnat voisivat muodostaa selkeän kolmiportaisen hallintorakenteen, jonka vastuu ja resurssit olisi selkeästi määritelty. Samalla voitaisiin luopua kuntakoon pakonomaisesta suurentamisesta.
Pertti Rajala ja Matti Viialainen muistuttavat, että nykyinen Eurooppa muodostuu vahvoista alueista ja kysyvät, ”voiko Suomi järjestää julkisen hallintonsa muusta Euroopasta poiketen ilman kansanvaltaista ja vahvaa aluehallintoa”.
Sinipunahallituksen on mahdollista tarttua aluehallinnon haasteeseen kuuluisalta puhtaalta pöydältä, eikä keskustalla ole mitään syytä pitää kynsin hampain kiinni vanhan idean isyydestä. Idean poliittista puhdistamista helpottaa pelkkä termien uusiminen. Maakuntaitsehallinto voidaan unohtaa ja puhua vaikkapa sitten kansanvaltaisesta aluehallinnosta.
Samaan tapaan keskustahajuinen aluepolitiikka ja hajakeskitys desinfioitiin sinipunan toimesta aluekehitykseksi ja kasvukeskuksiksi. Ja aina voi sanoa, että nyt on kysymys kokonaan uudesta asiasta.
Maakuntaitsehallinto oli taannon keskustalaisen nuorisoliikkeen keskeinen ohjelmallinen tavoite. Asiaa ajamaan perustettiin yhden asian liikkeiden luvatulla vuosikymmenellä 1970-luvulla nuorten maakuntapoliittinen yhdistys Provinsia.
Keskustan voimat uupuivat tässä asiassa samaan tapaan kuin vihreän aallon hankkeessa. Maakuntaitsehallinto jäi toteutumattomatta ja vihreän aallon päälle perustettiin kokonaan uusi vihreä puolue.
http://www.suomenmaa.fi/paakirjoitus/maakuntaitsehallinto_oirehtii_henkiinheräämistä_5973134.html
Vastaukset 3
Vanhimmat
Voiko Suomi järjestää julkisen hallintonsa muusta Euroopasta poiketen ilman kansanvaltaista ja vahvaa aluehallintoa?
Politiikan toimittajat ovat aika yhtämieltä siitä että Sote tulee jollakin tavalla Keskustan esittämäll'ä tavalla. Mutta sen nimi ei ole maakkuntamalli vaan joku muu nimi.
Mutta sitä ei voi myöntää ennen vaaleja, sanoi toimittajat. Vaalien jälkeen hallitus muuttaa esitystään. Siksi sitä ei nyt julkaistu.
Niin noloa tuo lupaaminenja verukkeellinen lupausten pettäminen. Itse on S.dem.ollut yksitystämässä terv.palveluja eteläsuomessa ja huomoin tuloksin. Ihmisie joutuu järkyttävän pitkiä aikoja odottelemaan hoitoon pääsyä kipuine ja tuskineen. Ihan järkyttävä lopputulema jälleen niin hienosta päätöksestä. Keskusta on näissä vaaleissa järkevin äänestettävä.