Yksi kysymys EUn perustuslaista

Millä perustelet, että suurin valta ei siirry Unioniin?

Euroopan Unioni ei kaipaa Suomen kansaa mihinkään muuhun kuin satunnaiseksi kulujen maksajaksi ja päättäjiä kyllä-miehiksi.

Baikal kirjoitti:

Millä perustelet, että suurin valta ei siirry Unioniin?

Euroopan Unioni ei kaipaa Suomen kansaa mihinkään muuhun kuin satunnaiseksi kulujen maksajaksi ja päättäjiä kyllä-miehiksi.

Lue lisää

allekirjoitusta seuraa mahdollinen kansanäänestys. Seuraavaksi Eduskunnan pitää ratifioida sopimus ja lopulta Presidentin pitää allekirjoittaa ko. laki. Kaikki tämä sillä edellytyksellä, että suunnilleen samat kuviot tapahtuvat kaikissa muissakin jäsenmaissa.
Jos kaikki em. asiat ovat taphtuneet saattaa EU:n perustuslailla jotain vaikutusta ollakin.

Jerry Falwell kirjoitti:

allekirjoitusta seuraa mahdollinen kansanäänestys. Seuraavaksi Eduskunnan pitää ratifioida sopimus ja lopulta Presidentin pitää allekirjoittaa ko. laki. Kaikki tämä sillä edellytyksellä, että suunnilleen samat kuviot tapahtuvat kaikissa muissakin jäsenmaissa.
Jos kaikki em. asiat ovat taphtuneet saattaa EU:n perustuslailla jotain vaikutusta ollakin.

Lue lisää

EU tarvitsee kaikkia muitakin jäsenmaita provinsseikseen. Demokratia voi vain vähetä entisestään.

Baikal kirjoitti:

EU tarvitsee kaikkia muitakin jäsenmaita provinsseikseen. Demokratia voi vain vähetä entisestään.

tämä liittyy alkuperäiseen kysymykseen?

Jerry Falwell kirjoitti:

tämä liittyy alkuperäiseen kysymykseen?

...valtioiden saattamisesta ylikansalliseen "huomaan" tässä on kysymys. Jos EU:n perustuslaki ei menekään läpi (kuten on suunniteltu), vaan syntyy vastustusta eri puolilla Eurooppaa, EU:n eliitti joutuu hankalaan tilanteeseen.

Baikal kirjoitti:

...valtioiden saattamisesta ylikansalliseen "huomaan" tässä on kysymys. Jos EU:n perustuslaki ei menekään läpi (kuten on suunniteltu), vaan syntyy vastustusta eri puolilla Eurooppaa, EU:n eliitti joutuu hankalaan tilanteeseen.

Lue lisää

se alkuperäinen kysymys.

Jerry Falwell kirjoitti:

se alkuperäinen kysymys.

Erinomainen kirjoitus aiheesta oli Helsingin Sanomissa (!!!!!!) 5.8. sivulla A4.
Akatemiatutkija ja dosentti Terhi Kiiskisen
vieraskynä-kirjoitus oli otsikolla "EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia".

Kuuntelija kirjoitti:

Erinomainen kirjoitus aiheesta oli Helsingin Sanomissa (!!!!!!) 5.8. sivulla A4.
Akatemiatutkija ja dosentti Terhi Kiiskisen
vieraskynä-kirjoitus oli otsikolla "EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia".

Lue lisää

ei kuitenkaan vastaa alkuperäiseen kysymykseen.

Asia on selvä kuten epäilinkin.

Ylintä valtaa on jo vaivihkaa siirretty EU:lle. Allekirjoittamalla EU:n perustuslaki vallansiirrosta halutaan legitiimi.

Jos minä saan äänestää EU:n perustuslain hyväksymisestä, äänestän EI.

Jake.Waits kirjoitti:

Asia on selvä kuten epäilinkin.

Ylintä valtaa on jo vaivihkaa siirretty EU:lle. Allekirjoittamalla EU:n perustuslaki vallansiirrosta halutaan legitiimi.

Jos minä saan äänestää EU:n perustuslain hyväksymisestä, äänestän EI.

Lue lisää

Seuraavanlainen kirjoitus oli Helsingin Sanomissa torstaina 5.elokuuta 2004 Vieraskynä -palstalla:
Kirjoittaja Terhi Kiiskinen dosentti ja akatemiatutkija

Viime aikoina on keskusteltu siitä, tulisiko EU:n perustuslakiluonnoksesta järjestää kansanäänestys vai voisiko eduskunta päättää siitä, ratifioiko Suomi luonnoksen.
Kansanäänestystä on puolustettu argumentilla, että koska kyse on vallan siirtämisestä ja koska valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, niin kansalta olisi kysyttävä lupa vallan siirtoon.
Toinen argumentti on ollut se, että toisin kuin Suomen perustuslaissa EU:n perustuslaissa ei sanota, että valta kuuluu kansalle. Kansanäänestystä on vaadittu, koska EU:n perustuslakiluonnoksen hyväksyminen merkitsisi käännettä kohti epädemokraattista poliittista kulttuuria. On kysyttävä kansalaisilta, hyväksyvätkö he muutoksen, joka tekee heistä valtiossa alamaisia.
Molemmat ovat tärkeitä näkökohtia, vaikka kumpikaan argumentti ei mene aivan asian ytimeen.
Itsenäisen Suomen valtion perustuslain ytimen muodostaa periaate, jonka mukaan kansalle kuuluva perustuslaillinen VALTA ON LUOVUTTAMATON. Sekä vallan siirto että kansalaisten muuttaminen alamaisiksi ovat jyrkästi Suomen perustuslain vastaisia asioita. Niitä ei voi toteuttaa sen enempää yhden eduskunnan toimesta kuin kansanäänestyksen perusteella.
Jos ne haluttaisiin toteuttaa, ensin olisi kumottava Suomen perustuslain tärkeimmät yleisperiaatteet avoimesti ja perustuslaillista menettelyä noudattaen.
Vaikka itsenäisessä Suomessa perustuslaillinen valta on ollut luovuttamaton, valtaa voi delegoida ja delegoidaankin. Delegointia ei kuitenkaan tule ymmärtää vallan siirtämiseksi.Jos valta siirrettäisiin, kuinka on mahdollista ottaa se takaisin niin haluttaessa? Tosiasiassa valta voidaan peruuttaa ja se tuleekin peruuttaa, kun tarve vaatii. Kysymys ei ole kuitenkaan vallan siirrosta edestakaisin, vaan organisatorisesta toiminnasta, jossa valta säilyy koko ajan sillä, jolle se kuuluukin.
Itsenäisen Suomen valtio sai alkunsa valtiosäännön säätämisen yhteydessä, kun muotoiltiin periaate: "Valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta". Näin muodostettiin organisatorinen suhde, jossa molemmilla osapuolilla oli vastuuta ja velvollisuuksia.
Perustuslain muotoilu, jonka voi ilmaista myös muodolla "kansa, jota edustaa kansan valitsema", on kerrasaan nerokas. Se on melkein yhtä nerokas kuin Jumalan sana "tulkoon" Enää ei ole kahta osapuolta "kansa" ja "eduskunta", jotka kävisivät hallitsijan ja alamaisten välistä kamppailua määräysvallasta.Valtiosäännön säätämisen jälkeen on olemassa uusi organisatorinen suhde, joka on syntynyt muotoilussa "kansa, jota edustaa kansan valitsema" ja joka syntyessään muuttaa kaiken.
Kyseisen organisatorisen suhteen synty voidaan yksinkertaistaa seuraavasti:
Kansa on vallan alkuperäinen haltija. Kansa ajattelee, että tietyt toimet voitaisiin saada parhaiten hoidetuiksi, jos niistä huolehtisi eduskunta. Kansa päätti, että tehtäväkokonaisuus delegoitaisiin eduskunnalle. Sen jälkeen kansa delegoi sen eduskunnalle. Eduskunta ryhtyi hoitamaan tehtäväkokonaisuutta. Kansa saattoi keskittyä muihin asioihin.
Näin nähdään selvästi, että delegoinissa ei pohjimmiltaan ole kyse toimesta, jota voisi kuvata puhtaasti päätösvallan termein. Sen vuoksi ei myöskään pidä puhua huolettomasti päätösvallan siirtämisestä. Delegoinissa eduskunta sai tiettyjä asioita huolehtiaksee, koska vallan alkuperäinen haltija eli kansa näki, että näin olisi hyvä menetellä. Kansa käytti alkuperäistä valtaansa määräys- eli säädösvaltaansa.
Kansa ensinnäkin määräsi, että delegoinnista lähtien tuo tehtäväkokonaisuus oli eduskunnan vastuulla; toiseksi kansa sääti siitä, kuinka asia organisoidaan. Nyt eduskunta käyttää tietyissä asioissa kansan valtaa, mutta kansa on pidättänyt alkuperäisen vallan kokonaan itsellään: Kansa valitsee eduskunnan, joten kontrolli säilyy.
Näin tuli muotoilluksi tärkeä periaate, jokan mukaan VALTIOVALTA SUOMESSA KUULUU KANSALLE eli ON KANSALLA. Kansa ei ole antanut valtaansa pois, eikä delegoinnissa ole kyse vallan siirrosta.
Kansa suoritti yksipuolisen hallintotoimen. Se loi jotakin.
Kysymyksessä ei ollut sopimus, josta voitaisiin käydä kauppaa tai joka voitaisiin tulkita voimasuhteiden vaihtelujen mukaan. Kyse on tilanteesta, jossa oltiin päästy yksimielisyyteen siitä, että suoritetaan yksipuolinen hallintotoimi ja sitten suoritettiin se.
Tästä johtuu se, että PERUSTUSLAILLINEN KANSANVALTA SUOMESSA ON LUOVUTTAMATON.
Suomen perustuslaissa valta ei "tule" kansalta niin kuin esim. Ruotsin perustuslaissa.
Suomen perustuslaissa valta kuuluu kansalle, eikä tätä periaatetta voi rikkoa rikkomatta perustuslakia vastaan.
Suomen kansa voi kyllä luopua vallasta ja siirtyä uudenlaiseen poliittiseen kulttuuriin, jossa valta, vastuu ja velvollisuudet olisivat muualla. Jos kuitenkin vertaamme Suomen oloja monien muiden maiden oloihin, huomaamme, että itsehallinto on kansan kannalta parempi vaihtoehto.
Suomen perustuslain periaate, jonka mukaan valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontuva eduskunta, on maailmanhistorian hienoimpia keksintöjä. Siitä ei tule luopua millään perusteella.
EU:n pitkä ja monimutkainen perustuslakiluonnos estää näkemästä metsää puilta; Suomessa ollaan päättämässä maan perustuslain tärkeimpien periaatteiden kumoamisesta ikään kuin huomaamatta.
Kysymys on niin suurista perustuslaillisista kysymyksistä, ettei niitä yksinkertaisesti voi ratkaista kansanäänestyksellä sen enempää kuin eduskunnan yksinkertaisella päätöksellä