Katolinen ja ortodoksinen messu. Erot?

Katolisessa kirkossa muodostavat messun erityisemmässä mielessä rukoukset, jotka kuuluvat ehtoollisliturgiaan (lukea messu). Messu tapahtuu juhlallisesti soiton ja kuorolaulun yhteydessä (korkea messu) tai vähemmän juhlallisesti niinkin, että pappi kuulumattomasti lukee sen (hiljainen messu). Messua vietetään mahdollisuuksien mukaan joka päivä.

Messu voi olla erityisen juhlallinen mikäli sitä vietään avioliittoon vihkimisessä (morsiusmessu), erityisen juhlan kunniaksi tai hautauksen yhteydessä tai ylimalkaan kuolemantapauksen johdosta (sielunmessu).

Katolinen kirkko säätelee tarkasti, koska messu on pätevä. Esimerkiksi pappi ei yleensä voi viettää ainoastaan yksin messua vaan läsnä tulee olla muitakin. Yksin hän saa viettää messua vain pakottavasta syystä tai kirkollisen esimiehensä luvalla.

Ortodoksisen kirkon liturgia sisältää samat keskeiset osat kuin katolinen messu!

Ortodoksisessa kirkossa katsotaan ehtoollisjumalanpalveluksen olevan yhteisöllinen jumalanpalvelus, joten pappi ei saa toimittaa liturgiaa yksin.

pienen pieni ero? kirjoitti:

Katolisessa kirkossa muodostavat messun erityisemmässä mielessä rukoukset, jotka kuuluvat ehtoollisliturgiaan (lukea messu). Messu tapahtuu juhlallisesti soiton ja kuorolaulun yhteydessä (korkea messu) tai vähemmän juhlallisesti niinkin, että pappi kuulumattomasti lukee sen (hiljainen messu). Messua vietetään mahdollisuuksien mukaan joka päivä.

Messu voi olla erityisen juhlallinen mikäli sitä vietään avioliittoon vihkimisessä (morsiusmessu), erityisen juhlan kunniaksi tai hautauksen yhteydessä tai ylimalkaan kuolemantapauksen johdosta (sielunmessu).

Katolinen kirkko säätelee tarkasti, koska messu on pätevä. Esimerkiksi pappi ei yleensä voi viettää ainoastaan yksin messua vaan läsnä tulee olla muitakin. Yksin hän saa viettää messua vain pakottavasta syystä tai kirkollisen esimiehensä luvalla.

Ortodoksisen kirkon liturgia sisältää samat keskeiset osat kuin katolinen messu!

Ortodoksisessa kirkossa katsotaan ehtoollisjumalanpalveluksen olevan yhteisöllinen jumalanpalvelus, joten pappi ei saa toimittaa liturgiaa yksin.

* Papin juhlapukuna on musta virka-asu; miehellä se on kaftaani, johon kuuluvat kaulassa roikkuvat valkoiset liperit, naisella käytetään jakkupuvun kanssa valkoista poolopaitaa ja ristiriipusta. Aiemmin papit käyttivät kaftaania kaikessa virantoimituksessa, nykyään se on käytössä lähinnä pappisvihkimyksessä, joskin sitä voi käyttää myös kirkollisissa toimituksissa alban ja stoolan sijaan.
* Papin arkipuku on tavanoimainen musta puku, jonka kanssa käytetään mustaa valkokauluksista virkapaitaa eli pantapaitaa; piispoilla paita on violetti tai viininpunainen. Arkipuku vakiintui käyttöön 1970-luvulla mutta viralliset piispalliset ohjeet sen käytöstä annettiin vasta 1990-luvulla. Nimestään huolimatta arkipukua käytetään pääsääntöisesti myös pyhäisin. Arkitöissä ja leirillä papit käyttävät joskus pantapaitaa arkisempien vaatteiden, jopa farkkujen kanssa, taikka pukeutuvat täysin siviilivaatteisiin.
* Jumalanpalveluksessa pappi on pukeutunut alban lisäksi virkansa tunnukseen stolaan. Pappi asettaa stolan niskan takaa kummankin olkapään yli eteensä. Messussa ehtoollisen toimittava pappi (selebrantti) pukeutuu tavallisesti kasukkaan. Aiemmin katoliseksi mielletty alban, stoolan ja kasukan käyttö yleistyi Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa uudelleen 1900-luvun jälkipuoliskolla.
* Juhlajumalanpalveluksissa (yleensä ei messussa), papin juhla-asuna saatetaan käyttää myös alban ja stolan päälle puettua viittamaista kuorikaapua (pluviale). Suomessa kuorikaavusta on syntynyt lisäksi uusi liturginen vaate, piispankaapu, joka vastaa kuorikaapua, mutta on vain piispan käytössä ja korvaa ehtoollisen sakramentin aikana myös kasukan.