Liiallinen pelko ja pakkoi-oireet??? Apua??

Olen pitkään pelännyt yksin oloa. En ollut tuskin koskaan yksin kotona, kun asuin viellä vanhempieni luona. Joku oli aina kotona ja pisin aika yksin oli varmasti 2 tuntia. Kun olin yksin laitoin Tv päälle ja kaikki valot, vaikka olisikin ollut päivä. Kun heräsin yöllä en uskaltanut mennä vessaan ja nukuin pitkään ovi raollaan tai yövalo päällä tai radio päällä. Vähän ennen kun täytin 18 pelko kuitenkin paheni eikä valo enää auttanut. Pelkäsin vessaa, suljettuja ovia ja hiljaisuutta. Itkin ja valvoin monta yötä. Lopulta uskalsin puhua asiasta kotona. Peko kuulemma saattoi johtua sressistä koulun takia (jossa minua kiusatiin) ja pian kotoa pois muuttamisen takia. Muutin 18 vuotta täytettyäni yksin ja pelko paheni taas entisestään. En pystynyt olemaan edes päivällä yksin kotona. Pelkäsin että joku tulee kiduttamaan minua. Ei tapa vaan jättää kärsimään hitaasti, niin etten voi huutaa apua. Pelkäsin ja itkin ja kutsuin kavereita yöksi(en kertonut heille syytä) kaikki on aina hyvin, jos en ole yksin. Pelko paheni ja paheni kunnes en pystynyt nukkumaan yhtään yötä. Nukuin päivisin muutaman tunnin ja heräilin kokoajan. Nukuin veitsi tyynyni alla valmiina, jos joku tunkeutuisi kotiini. Oli aina täysin varma että joku piileksi vaatekomerossa tai vessassa, sängyn alla tai keittiössä. Tiedän että se on hullua ja todella pieni todennäköisyys että joku hullu murtautuisi kiduttamaan minua, mutta silti se pelottaa.
Asiat parani hetkeksi kun hukutin itseni työntekoon, mutta nyt työt alkaa jo tasaantua ja pelot tulevat takasin. edellispäivänä heräsin 7 aamulla vaikkei olisi ollu pakko. en uskaltanut tulla tuntiin makuuhuoneestani sillä muu asunto näytti pimeältä ja pelottavalta. Eilen en uskaltanut mennä nukkumaan enkä uskalla koskaan mennä yöllä vessaan. enkä myöskään roikottaa kättä tai jalkaa tai peitonhelmaa koska pelkään että joku s-ngynalta nappaa kiinni.
Googletin pelon ja esille tuli pakko-oireet.
Minulle todettiin aijemmin todella vaikea masennus ja olen ollu 2 kertaa osastolla itsetuhoisuuden takia. Nuorempana minulla oli paha syömishäiriö, joka ei kai ole vielläkään täysin parantunut. Tai ei kai syömishäiriöstä koskaan parane kokonaan? Olen täysin varma, että olen jotenkin viallinen ja hullu.

Oireita lueteltioin pakko-oireiksi (jotka tunnistin itselläni) Täydellisyyden tavoittelu( esim koulussa ja harrastuksissa. pärjäämisessä elämässä), sairauksien ja ruoan pelko.( en pysty syömään ruokaa jos se on ollut jääkaapissa yli vuorokauden koska voin saada ruokamyrkutyksen tai jotain loisia) En pysty syömään ns raakaa kalaa koska siitä voi saada lapamadon tai jotain muuta. en myöskään rapuja. Heitän ruoat pois muutaman päivän ennen parasta ennen päivää, koska ne voivat olla pilalla.

Kun vedän vessan pidän korvistani kiinni koska muuten se pelottaa. en oikeen tiedä miksi, mutta kuitenkin.

Pelkään ötököitä ja sain paniikkikohtauksen kun kotonani oli koppakuoriainen kesällä. Lopulta kun olin soittanut kaikille soitin itkien ja paniikissa porukoilleni. He tulivat yöllä 1 tappamaan ötökän ja koska pelkään että se ei kuollutkaan ja tulee vessanpöntästä ylös, se piti viedä ulos roskiin. Pelkään hysteerisesti kaikkia ötököitä, myös kastematoja. Sinä yönä kun se koppakuoriainen oli kotona nukuin sohvalla, koska pelkäsin sänkyni kuhisevan niitä. heräsin muutaman minuutin välein ja suihkutin hiuslakkaa iholleni, ette ne pysyisivät kaukana minusta. aamulla kävelin kengät jalassa pois. muutin pois asunnosta koska siellä oli sokeritoukkia.

tässä oli muutama esimerkki. olen 19 vuotias tyttö. Voiko minulla olla pakko-oireinen häiriö? vai olenko vaan yksinkertasesti hullu? minne voisin mennä hakemaan apua? psykiatrit pakottavat puhumaan oikeista vanhemmistani ja tunkevat minut täyteen lääkkeitä enkä halua kummankaan takia mennä sinne juttelemaan. Apua : (((