Talvisodan alla Suomen armeija oli ryhmittynyt puolustukseen. Kun sitten puna-armeijan kymmenet divisioonat hyökkäsivät, Suomen armeija hidasti hyökkäystä pienillä joukoilla. Kaatuneita suomalaisia:
30.11. 87 sotilasta
1.12. 81 "
2.12. 85 "
3.12. 88 "
4.12. 111 "
5.12. 46 "
6.12. 94 "
jne.
Kun saksalaiset hyökkäsivat Venäjälle 1941, ensimmäisenä päivänä he tuhosivat venäläisten 2000 lentokonetta kentille, kolme divisioonaa tuhottiin ja viisi divisioonaa hajotettiin. Ensimmäisenä päivänä saksalaiset etenivät 100 km.
Talvisodassa venäläisillä oli kaikessa suhteessa ylivoima.1941 saksalaisia vastassa venäläisillä oli enemmän aseita ja miehiä kuin hyökkäävillä saksalaisilla.
Venäläisten tappiot puolustustaistelussa olivat suomalaisten tappioihin verrattuna suunnattomat. Saksalaiset etenivät ensimmäisen viikon aikana puoliväliin Moskovaa, puoli miljoonaa kaatunutta ja miljoona jäi vangiksi. Venäläisten tappiot ovat käsittämättömän suuret. Mistä se johtui?
Ainoa järkeenkäypä selitys on että venäläiset olivat koonneet kaikki joukot ja materiaalin ihan rajan pintaan hyökkäystä varten! Kun ne yllätettiin, rajan takana ei ollut minkäänlaisia puolustusvarustuksia. Saksa yllätti Venäjän täydellisesti.
30.11. 87 sotilasta
1.12. 81 "
2.12. 85 "
3.12. 88 "
4.12. 111 "
5.12. 46 "
6.12. 94 "
jne.
Kun saksalaiset hyökkäsivat Venäjälle 1941, ensimmäisenä päivänä he tuhosivat venäläisten 2000 lentokonetta kentille, kolme divisioonaa tuhottiin ja viisi divisioonaa hajotettiin. Ensimmäisenä päivänä saksalaiset etenivät 100 km.
Talvisodassa venäläisillä oli kaikessa suhteessa ylivoima.1941 saksalaisia vastassa venäläisillä oli enemmän aseita ja miehiä kuin hyökkäävillä saksalaisilla.
Venäläisten tappiot puolustustaistelussa olivat suomalaisten tappioihin verrattuna suunnattomat. Saksalaiset etenivät ensimmäisen viikon aikana puoliväliin Moskovaa, puoli miljoonaa kaatunutta ja miljoona jäi vangiksi. Venäläisten tappiot ovat käsittämättömän suuret. Mistä se johtui?
Ainoa järkeenkäypä selitys on että venäläiset olivat koonneet kaikki joukot ja materiaalin ihan rajan pintaan hyökkäystä varten! Kun ne yllätettiin, rajan takana ei ollut minkäänlaisia puolustusvarustuksia. Saksa yllätti Venäjän täydellisesti.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Groza
"Ainoa järkeenkäypä selitys on että venäläiset olivat koonneet kaikki joukot ja materiaalin ihan rajan pintaan hyökkäystä varten! Kun ne yllätettiin, rajan takana ei ollut minkäänlaisia puolustusvarustuksia. Saksa yllätti Venäjän täydellisesti. "
Tuossa "järkeenkäyvässä" selityksessä ei ole mitään järkeä.
Saksa yllätti Neuvostoliiton täydellisesti, koska siellä sotilasjohto tai poliittinen johto eivät uskoneet Saksan hyökkäykseen, eikä Neuvostoliitto ollut puolustusvalmiudessa sodan varalle, hyökkäysvalmiudesta nyt puhumattakaan. Kannattaisi lukea historiaa, eikä tehdä omia johtopäätöksiään aivan hetken mielijohteesta.
Puna-armeija ei missään nimessä ollut valmiina hyökkäysryhmityksessä. Toisaalta se ei ollut kunnolla puolsutuksessakaan. Se oli syvässä ryhmityksessä, mikä koitui lopulta sen pelastukseksi.
Rajan tuntumassa oli vahvoja joukkoja, mutta niitä oli lisää myös syvyydessä. Saksan suurinkaan menestys ei riittänyt tuhoamaan puna-armeijaa, vaikka tappiot olivatkin valtavat.
Puna-armeija oli noin puolitoista kertaa hyökkääjää vahvempi.
No jos ajatellaan matemaattisena suureena, että yksi saksalainen oli vastannut kymmentä ryssää eikä viittä niin asiat olisi päättyneet toisin. Ajatellaan myös leikisti että Italialla, Unkarilla ja Romanialla olisi ollut kykyä sotia miljoonakansoina ja olisivat päässeet ryssien suhteen samalle matemaattiselle tasolle mitä suomalaiset.
Toi sinun mainitsema "ainoa selitys" ei ole mikään yllätys tai uusi tieto, presidentti Mauno Koivisto on pitänyt aiheesta useamman puheen eri seminaareissa, senjälkeen kuin jäi eläkkeelle presidentin virasta.
Ilmeisesti sillä oli aikaa presidentin virkaa hoitaessa, tutustua edeltäjiensä muistiin panoihin ja muihin papereihin, jotka ei ole julkisia vieläkään.
Eli syynä on Koiviston mielestä se, että puna-armeija oli hyökkäysryhmityksessä, koska ei silloin vielä tuntenut puolustusryhmitystä, tosin todennäköisesti Koivisto väittää näin siitä syystä, kun ei halua sanoa suoraan, että hyökkäämässähän ne olivat, mutta yllätettiin Saksalaisten puolelta.
Kaikki kunnia presidentti Koiviston sotahistorian harrastukselle. Hän oli kuitenkin talousmies, ei historipoitsija.
"Ilmeisesti sillä oli aikaa presidentin virkaa hoitaessa, tutustua edeltäjiensä muistiin panoihin ja muihin papereihin, jotka ei ole julkisia vieläkään."
Kaikenlaista sitä höpistäänkin. Edeltäjien paperit vietiin pois omiin arkistoihin
( esim. Kekkonen) tai luovutettiin kansallisarkistoon tutkijoiden käyttöön. Saattoihan presidentinkanslian arkistoon joitain sodan ajan papereita jäädäkin, mutta tuskin itärintaman ryhmitystietoja.
"Eli syynä on Koiviston mielestä se, että puna-armeija oli hyökkäysryhmityksessä, koska ei silloin vielä tuntenut puolustusryhmitystä,"
Jassoo. No, milloin puna-armeija sitten Koiviston mielestä tutustui ensi kerran puolustusryhmitykseen?
Olet varsinainen satusetä.
No en minä tiedä milloin puna-armeija tutustui mihinkin, mutta kuten totesin, Koivisto on ollut puhujana useammassa seminaarissa tästä aiheesta ja jopa teeveessä haastateltukkin, ei tämä mikään minun "keksintö" ole.
Koivisto on todennut näissä puheissa, että puna-armeija oli hyökkäysryhmityksessä, kun Saksa sinne hyökkäsi.
Mikäli alat jankkaamaan asia, niin perehdy ensin siihen, sillä noi puheet mitä Mauno Koivistop on asiasta pitänyt, ei ole mitään eläkeläisen höpinöitä, ne on olleet esitelmiä aiheesta.
Syitä ja seurauksia voi jokainen itse päätellä, Koiviston moniselitteisten pohdintojen pohjalta, joita voi tulkita melkein miten haluaa.
Tappiolukemien vertailu on naurettavaa, kun on aivan eri kokoluokan operaatioista kyse.
Mutta erona on se, että Suomi onnistui puolustuksessaan, NL ei. NL:n puolustus pilkottiin heti. Osasyynä yllätys, osasyynä Saksan vallankumouksellinen uusi tapa sotia eli salamasota. Myös NL:n heikoksi lahdattu upseeriaines varmaan vaikutti.
Ja hyökkäystähän NL tosiaan suunnitteli, mutta ehkä vähän pidemmän ajan kuluttua.
Tappioluetteloiden vertaaminen on ihan paikallaan. Suomeen hyökkäsi muutamia satoja tuhansia ja Venäjälle muutamia miljoonia, eli suhde oli noin 1:10. Jos Suomen rintamilla puolustajan tappiot olivat noin sata henkeä päivässä niin venäläisten tappiot olisivat saaneet olla saksalaisia vastaan puolustauduttaessa tuhannen luokkaa mutta todellisuudessa olivat monisatakertaisia.
Sotimisen tekniikka oli samantyyppistä, miehillä kiväärit, konetuliaseita, karanaatinheittimiä, tykkejä, panssareita jne. Kyllä näitä puolustustaisteluja voi verrata.
Jotakin oli Venäjällä pahasti pielessä kun saksalaiset pääsivät ensimmäisenä päivänä 100 kilometriä. Suomessahan se olisi tarkoittanut että venäläiset olisivat olleet Viipurissa ensimmäisen päivän iltana, viikossa Suomi olisi lyöty.
Pitkäänhän se sota jatkuikin. Kumpi lie käyttänyt ilmapommitusta tehokkaammin. Kiovaa ei ainakaan liekkimereksi pommitettu.
Nasu pellet meinasi melkein juuttua Kiovaan. Guderian piti oikein Smolenskin kesämökeiltä asti pyytää apuun. Ei se niin sulavasti mennyt.
Yhtäkään Barbarossan kaltaista operaatiota ei ole koskaan toista toteutettu, eikä yksikään sen kokoluokan hyökkäys ole ollut yhtä menestyksekäs.
Miksi miljoonat venäläiset pötkivät karkuun kun näkivät nasu pellet? Miljoonat juoksivat 100 kilometriä päivässä!
Baltian uhoajat ehkä. Ukrainassa pysyttiin paikallaan ja kuoltiin tai jäätiin kiinni. Kyllä vieläkin naurattaa nämä suomalaisia ja baltteja vastaan hyökänneet kun huusivat äitiä ja pakkasukkoa jopa suomalaisten rintamalla kesällä 1941.
Ei Venäjä tuntenut , sotatermiä kuin puolustus.
Menerheimilinjakin oli heidänmielestä hyökkäystä
varten kohti Pietaria.
Sota -39 - 40 Oli suuniteltu " tarkkaan " jonka sitten
Stalini hyväksyi.
Kyllä olisivat onnistuneetkin 1 kk aikaisemmin
ja " T-34 " vaunuja lisää.
"Suuri ja mahtava" on aina uskonut määrän ratkaisevan. Ei vieläkään ymmärrä että laatu on tarkeämpää.
Käsittämätöntä, Venäjällä oli enemmän miehiä ja aseita kuin saksalaisilla. 100 km juoksivat päivässä taaksepäin. Se on varmaan maailmanennätys. Sitä on vaikea ymmärtää, ihan niinkuin jokainen puna-armeijalainen olisi heti heittänyt pyssyn kun kuuli ammuntaa.
Venäläiset olivat salamannopeita antautumaan, siitä nimi salamasota?
taisteli sinnikkäästi.
"100 km juoksivat päivässä taaksepäin."
Ei suinkaan. Mannstein eteni yhden kerran 80 km, mutta taakse jääneeet osat joutuivat seuraavat portaat tuhoamaan.
Saksa eteni päivittäin keskimäärin 10-20 km, eräissä panssaritaisteluissa enemmänkin.
Puna-armeija perusti koko ajan uusia joukkoja, jotka lähetettiin kiireesti rintamallöe. Niistä koottiin myös suuria reservejä.
Ryssä sai niin pahasti päihinsä että kaikki panssaridivisioonat hajautettiin, ja suurimmaksi osastoksi jäi psprikaatit. Tosin tykistössä oli sitten varaa muodostaa divisiooni
uudelleenorganisointia. Panssariprikaateista alettiin muodostaa armeijakuntia ja niistä panssariarmeijoita, joita oli lopulta kuusi. Niissä oli noin 600 raskasta panssarivaunua.
Ylijohdop tykistödivisioonia käytettiin tulen painopisten muodostamiseski. Niissä oli satoja tykkejä, kranaatin- ja raketinheittimiä.
Älä lässytä. Kysymys oli miksi venäläiset eivät puolustautuneet kunnolla ennen Moskovaa. Heillä oli enemmän miehiä sekä aseita kuin hyökkääjällä. Suomalaisetkin paikoin juoksivat jonkun kilometrin Kannaksella mutta ei sentään sataa kilometriä päivässä kuten venäläiset.
taisteli monin paikoin raivokkaasti ja aiheutti hyökkääjälle suuria tappioita. Mitään 100 km päivittäisiä perääntymisiä ei ollut.
Saksalaisten taistelutaito oli alkuun ylivoimainen, mutta tilanne parani vähitellen puna-armeijan kannalta.
Vaikeissa taisteluissa siilaantui myös vähitellen esiin se kovaotteisten nuorten kenraalien joukko, joka sitten johti puna-armeijan voittoon. Zukov, Konjev, Rokossovski, Vasilevski, Vatutin, Jeremenko jne.
Suuri merkitys oli myös Kauko-Idästä ja Turkin rajalta tuoduilla ja lkp:ssa perustetuilla uusilla joukoilla, Ne pantiin kootusti toimintaan, kun hyökkäys oli pysäytetty.