Minulla oli/on yläreidestä alkaen laskimotukoksia jalkaa pitkin alas asti. Olin 6 päivää sairaalassa ja saikkaria tuli siihen päälle vajaa 3 viikkoa. Reilu viikko vielä saikkaria jäljellä ja vasta nyt alkaa lääkitys olla kohdillaan 15 päivän piikittelyn jälkeen. Jalassa vielä nipistelyä/kihelmöintiä/lievää kipua satunnaisesti. Lääkitystä tuli puoli vuotta ja tukisukkaa 2 vuotta.
Onko kellään ollut vastaavaa? Eniten epäilyttää, että riittääkö tuo saikkari kun paluu olisi takas toimistotöihin.
Onko kellään ollut vastaavaa? Eniten epäilyttää, että riittääkö tuo saikkari kun paluu olisi takas toimistotöihin.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Minä sain myös noin 3vk sairauslomaa sydäninfarktin jälkeen. oikeaan käteeni tuli komplikaatio joka on hidastanut toipumistani. Työni on fyysisesti raskasta. Ellen jaksa ees kävellä muutamia kilometrejä totaalisesti väsymättä, niin tuskin pystyn töihin. Työterveyshuoltoon olen varannut ajan ja niin sinunkin pitäisi.
Kesällä 2011 samalla lailla, vasen jalka tukoksia täynnä. Jalka kipeä ja turvonnut, sillä ei kävelty pitkään. 2 vuotta koko jalan tukisukka nyt vielä ensi kesään. Syksyllä aloin jumppaan jalkaa et sain sen toimintakykyiseksi. Marevan lopun ikää.
Paremmin kun tutkittiin löytyi krooninen syvälaskimotukos, sen ohittaviin suoniin olivat sitten nämä tutkokset tulleet. Jalka on vieläkin paksumpi kuin toinen, mutta liikun ilman esteitä, jopa hölkkään. Minulle sanottiin että istuma-asento on pahasta, ei pääse veri kiertään myöskään paino ei saa nousta, marevanin kanssa luontaistuotteet kielletty, nämähän tietysti on tiedossa. Tukoshan voi uusia, sitä seurataan marevanilla eka oire on jalan turpoaminen.
ootpa ollut pitkään sairaalassa."mokoman laskimotukoksen "takia.(vitsi).
mulla meni massivisena keuhkoon ja lääkäri tokas olevan päässä vikaa ,jos ei 3päiväs pysty lähtee kotiin. ja viikon päästä töihin.
tosin töihin en pystynyt kyllä 5 kuukauteen.
en tiedä kenen päässä sitä vikaa oikein oli.
muutenkin käytös oli täysin p........ä.
missäpäin maata noin hyvin hoidetaan ,taidan muuttaa sinne.
oman piirin sairaanhoito ihan pelottaa,jos vielä joskus joutuu sinne
menemään.
Sairaalassa olin viikon.
Aivoveritulpan jälkeen sairaalassa 1 viikko ja saikkua 1 kuukaus...
Kiitos vastauksista! Sairaala, jossa olin, oli TYKS. Sain nyt ekaksi viikon lisää saikkaria ja nyt on toinen lisäviikko menossa ja huomenna fysioterapiaan, jotta kävely/pohken lihakset saadaan kuntoon. Kyllä se kuukauden jalan "vaan mukana roikottaminen" ei tehny jalan lihaksille hyvää, mutta eipä siinä tilanteessa oikein muutakaan voinut.
Jalkani on samankokoinen kuin toinenkin, mutta vielä on varpaissa jonkun verran lämmönvaihtelua verattuna terveeseen. Väliillä selvästi kylmempi ja väliillä hieman tummempi, turvonnut ja lämmin.
Hei sinä "pelko pois", miten tuo krooninen syvä laskomotukos todettiin ja voiko sille tehdä jotain? Itselläni tuntuu, että parantumiseni menee koko ajan parempan vaikkakin hitaasti ja ensimmmäisen oikean kävely-yrityksen jälkeen otin kyllä takapakkia, mutta se voi johtua juurikin tuosta, että pohkeen lihaksia ei oltu käytetty kuukauteen kunnolla.
Todettiin vatsan viipalekuvauksessa. Mitään ei voi tehdä, riskit ovat niin suuret.
Naisille vasemmassa jalassa (ehkäisy- ja horm.pillerit yksi syy). Todella hyvin tukoksien syy selvitettiin, minulta löytyi kolme syytä.
Multa otettiin keuhkokuvat ja vatsaulta, eikä niistä löyty mitään poikkeavaa. Viipalekuva on varmaan ihan eri toimenpide, mutta oletan, ettei mulla sentäs tuota kroonista syvää laskimotukosta ole. Hyvä, että sulla syyt selvisi, vaikakin tuo kuulosta pahalta, että sille ei voi tehdä mitään.
Mulla vastaava tilanne. Ja oon ollut vasta viikon saikulla. Itkun kanssa pitää nousta sängystä. Töistä hoputtaavat, kun on niin hirveä työvoimapula.
minulla syvä laskimotukos ollut jalassa n. puolivuotta. ei sairaslomaa.teen työssä kaikenlaista istun ,kävelen ,nostelen ,ym.ym.että silleen. tänään juuri todettiin ettei ole vieläkään parantunut.eikä mitään lääkitystä meinattu antaa,vaan sanottiin sen paranevan itsestään.mut aikani väittelin,niin saivn zareltoa.????
Asutko muuten Helsingissä? On mennyt ihan "hälläväliä" touhuksi veritulppahoidot täällä. Ei mitään kontrolleja edes pitkän lääkityksen aikana silloinkaan kun on laaja tukos. Pitäisihän se lääkärien ymmärtää, että ei kroonistunut tila niin vaan aina parane. Ja jouduitko nyt sitten oikein vaatimaan Xareltoa?
1980-luvun alussa ei saanut yhtään liikkua ennen kuin sairaalassa oli tehty liotushoito. Nyt kehotetaan kävelemään ja ei varoiteta edes vaaroista ja mahdollisista seurauksista, Itsellä laaja veritulppa reidessä 2020 ja kun alkoi liukenemaan, niin hyytymät lähtivät liikkeelle ja jäivät sydänvaltimoon jumiin (piilevä sepelvaltimotauti) ja sieltä ajautuivat useaan kertaan aivoihin. Tuota kesti monta viikkoa ja jouduin tilaamaan ambulanssin useita kertoja myös julkiselle paikalle. Juuri ja juuri selvisin hengissä siitä episodista, mutta jos olisi sairaalasta ja lääkäreistä kiinni, niin en olisi selvinnyt.
..ja se vielä niin ikävä asiaa, että sydänveritulppa ei välttämättä näy EKG :ssa. Tätä voi olla vaikea uskoa, mutta näin se on. Sydänveritulppa voi olla kuitenkin aika kova kokemus ja hengenvaarallinen tila. Se voi pysäyttää kävelynkin kuin seinään, kuten minulle kävi monta kertaa. Ja sitten kun menin usean ambulanssikyydin jälkeen kerran kävellen päivystykseen, Vastaanottohenkilökunta(2 miestä) oli asiallista ja heti todettiin, että sydänveritulppa, mutta kun EKG ei näyttänytkään mitään. Ja sitten kiukkuinen naislääkäri alkoi uhkailla psykiatrilla. en tiedä mitä oli myöhäisillalla tekemässä ja mikä jäi kesken, mutta todella asiatonta käytöstä.
....minulla oli kuitenkin koko ajan Xarelto- lääkitys ja luottavat siihen, että se liottaa tulpat sydämestä, keuhkoista ja aivoista. Kyllähän se niin tekeekin, mutta jos veritulppa syöttää koko ajan uusia hyytymiä, niin henkihän siinä on vaarassa. Mutta kun ei kiinnosta niin ei kiinnosta HUS-porukkaa Helsingissä.
Millaisia harjoitteita olette tehneet tehneet jalkojen kanssa?