Järkevien linjavalintojen aika
Thomas Zilliacus
2.11.2012 09.00
RKP teki, kuten puoluejohtaja Carl Haglund Hbl-kolummissaan (1.11) totesi, hyvän kuntavaalin. Hyvä tulos antaa myöskin sen mahdollisuuden, että voi säilytetyistä asemista nähden analysoida mihin suuntaan seuraavaksi mennään.
Minä olen eräässä aikaisemmassa kolummissa esittänyt ajatuksen, että ruotsin kielen asemaa Suomessa ei pitkällä tähtäimellä puolusteta koskaan niin valppaasti aikaa myöten yhä pienenevä kielipuolue ainoana vahtikoiranaan. Se on ruotsin kielen me haluamme säilyttää, emme puoluetta.
Se ajatus upotettiin nopeasti sankoin joukoin pääkirjoitustoimittajien taholta ympäri koko Svenskfinlandia. Sellainen joka näkee Suomen ulkoapäin ja voi verrata kuinka kielikysymyksiä hoidetaan muissa maissa niin se paras tapa vahtia kysymystä ei ole tekemällä vastakkainasetteluita, kaikkein vähiten jos ollaan pienessä vähemmistössä.
Saavuttaakseen tilanteen jossa ei joka päivä tarvitse olla huolissaan, että vuotavan lammikon padot murtuvat täytyy huomattavan osan väestöstä nähdä tarve ylläpitää lammikkoa.
Kun on kysymys ruotsin kielestä näyttää se sille joka seuraa keskustelua netissä, että enemmistö Suomen väestöstä ei enää näe tarvetta ylläpitää suomenruotsalaista lammikkoa. Enemmistö ei näytä piittaavan vaikka lammikon padot murtuvat ja vesimassat jotka lähtevät liikkeelle huuhtelisivat muutamia rakennuksia mennessään.
Tutkimuksia joita on tehty osoittavat, että tilanne ei ole ihan yhtä huono kuin nettikeskustelut antavat ymmärtää. ”Ruotsi on kivaa” otsikoi Helsingin Sanomat jokin aika sitten ja esitteli tutkimuksen joka oli tehty. Kääntäjän huomautus (Totuuden nimissä pitää sanoa, että tutkimuksen teki kaksi suomenruotsalaista tutkijaa kaksikielisten koulujen oppilaiden keskuudessa, ei siis ollut kysymys suomenkielisistä oppilaista.) Tutkimuksen mukaan 50 prosenttia (kaksikielisistä ei suomenkielisistä) oppilaista oli sitä mieltä, että ruotsin oppiminen oli hauskaa sekä, että se oli tärkeätä ja, että kaksikielisyys oli sellaista josta he suomenmaalaisina olivat ylpeitä. Ainoastaan 20 prosenttia niistä joita haastateltiin suhtautuivat negatiivisesti ruotsin opiskeluun.
Haglund kirjoitti myöskin kolummissaan, että alhainen äänestysaktiivisuus antaa aihetta perusteellisesti analysoimaan miksi niin moni oli valinnut olla äänestämättä.
Minä menisin vieläkin pidemmälle ja ehdottaisin Haglundia kutsumaan kokoon foorumin missä RKP siitä hyvästä asemastaan joka sillä nyt on analysoisi itseäänkin.
Jotta se keskustelu antaisi todellista lisäarvoa pitää foorumiin kutsua kaikkia eri mielipiteitä edustavia, niistä alkaen jotka ovat sitä mieltä, että RKP:n pitää jatkaa täysin samaan tyyliin kuin ennenkin aina niihin aggressiivisiin nettikirjoittajiin jotka kyseenalaistavat koko ruotsin kielen olemassaolon Suomessa.
Att få den majoritet av skolelever som tycker att svenskan är en rikedom och en källa till nationell stolthet att också påverka den allmänna opinionen och som snart vuxna rösta på kandidater som öppet talar för en levande tvåspråkighet är en stor möjlighet. Ett starkt SFP och ett växande intresse också hos andra partiers kandidater att se en aktiv bevakning av tvåspråkigheten som något som ger, inte tar, väljarröster skulle öppna många nya möjligheter.
Saadakseen sen enemmistön niistä oppilaista jotka ovat sitä mieltä, että ruotsin kieli on rikkaus ja lähde kansalliseen ylpeyteen sekä vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen ja jotka pian aikuisina äänestäisivät ehdokkaita jotka avoimesti puhuvat elävän kaksikielisyyden puolesta on suuri mahdollisuus. Vahva RKP ja kasvava mielenkiinto myöskin muitten puolueitten ehdokkaitten joukossa näkemään, että aktiivi kaksikielisyyden valvonta on jotain sellaista joka antaa, eikä ota, äänestäjän äänet avaisivat uusia mahdollisuuksia.
Thomas Zilliacus on hallituksen puheenjohtaja ja yritysryhmän omistaja jolla on pääkonttori Singaporessa.
Thomas Zilliacus
2.11.2012 09.00
RKP teki, kuten puoluejohtaja Carl Haglund Hbl-kolummissaan (1.11) totesi, hyvän kuntavaalin. Hyvä tulos antaa myöskin sen mahdollisuuden, että voi säilytetyistä asemista nähden analysoida mihin suuntaan seuraavaksi mennään.
Minä olen eräässä aikaisemmassa kolummissa esittänyt ajatuksen, että ruotsin kielen asemaa Suomessa ei pitkällä tähtäimellä puolusteta koskaan niin valppaasti aikaa myöten yhä pienenevä kielipuolue ainoana vahtikoiranaan. Se on ruotsin kielen me haluamme säilyttää, emme puoluetta.
Se ajatus upotettiin nopeasti sankoin joukoin pääkirjoitustoimittajien taholta ympäri koko Svenskfinlandia. Sellainen joka näkee Suomen ulkoapäin ja voi verrata kuinka kielikysymyksiä hoidetaan muissa maissa niin se paras tapa vahtia kysymystä ei ole tekemällä vastakkainasetteluita, kaikkein vähiten jos ollaan pienessä vähemmistössä.
Saavuttaakseen tilanteen jossa ei joka päivä tarvitse olla huolissaan, että vuotavan lammikon padot murtuvat täytyy huomattavan osan väestöstä nähdä tarve ylläpitää lammikkoa.
Kun on kysymys ruotsin kielestä näyttää se sille joka seuraa keskustelua netissä, että enemmistö Suomen väestöstä ei enää näe tarvetta ylläpitää suomenruotsalaista lammikkoa. Enemmistö ei näytä piittaavan vaikka lammikon padot murtuvat ja vesimassat jotka lähtevät liikkeelle huuhtelisivat muutamia rakennuksia mennessään.
Tutkimuksia joita on tehty osoittavat, että tilanne ei ole ihan yhtä huono kuin nettikeskustelut antavat ymmärtää. ”Ruotsi on kivaa” otsikoi Helsingin Sanomat jokin aika sitten ja esitteli tutkimuksen joka oli tehty. Kääntäjän huomautus (Totuuden nimissä pitää sanoa, että tutkimuksen teki kaksi suomenruotsalaista tutkijaa kaksikielisten koulujen oppilaiden keskuudessa, ei siis ollut kysymys suomenkielisistä oppilaista.) Tutkimuksen mukaan 50 prosenttia (kaksikielisistä ei suomenkielisistä) oppilaista oli sitä mieltä, että ruotsin oppiminen oli hauskaa sekä, että se oli tärkeätä ja, että kaksikielisyys oli sellaista josta he suomenmaalaisina olivat ylpeitä. Ainoastaan 20 prosenttia niistä joita haastateltiin suhtautuivat negatiivisesti ruotsin opiskeluun.
Haglund kirjoitti myöskin kolummissaan, että alhainen äänestysaktiivisuus antaa aihetta perusteellisesti analysoimaan miksi niin moni oli valinnut olla äänestämättä.
Minä menisin vieläkin pidemmälle ja ehdottaisin Haglundia kutsumaan kokoon foorumin missä RKP siitä hyvästä asemastaan joka sillä nyt on analysoisi itseäänkin.
Jotta se keskustelu antaisi todellista lisäarvoa pitää foorumiin kutsua kaikkia eri mielipiteitä edustavia, niistä alkaen jotka ovat sitä mieltä, että RKP:n pitää jatkaa täysin samaan tyyliin kuin ennenkin aina niihin aggressiivisiin nettikirjoittajiin jotka kyseenalaistavat koko ruotsin kielen olemassaolon Suomessa.
Att få den majoritet av skolelever som tycker att svenskan är en rikedom och en källa till nationell stolthet att också påverka den allmänna opinionen och som snart vuxna rösta på kandidater som öppet talar för en levande tvåspråkighet är en stor möjlighet. Ett starkt SFP och ett växande intresse också hos andra partiers kandidater att se en aktiv bevakning av tvåspråkigheten som något som ger, inte tar, väljarröster skulle öppna många nya möjligheter.
Saadakseen sen enemmistön niistä oppilaista jotka ovat sitä mieltä, että ruotsin kieli on rikkaus ja lähde kansalliseen ylpeyteen sekä vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen ja jotka pian aikuisina äänestäisivät ehdokkaita jotka avoimesti puhuvat elävän kaksikielisyyden puolesta on suuri mahdollisuus. Vahva RKP ja kasvava mielenkiinto myöskin muitten puolueitten ehdokkaitten joukossa näkemään, että aktiivi kaksikielisyyden valvonta on jotain sellaista joka antaa, eikä ota, äänestäjän äänet avaisivat uusia mahdollisuuksia.
Thomas Zilliacus on hallituksen puheenjohtaja ja yritysryhmän omistaja jolla on pääkonttori Singaporessa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Järkevien linjavalintojen aika
Thomas Zilliacus
2.11.2012 09.00
RKP teki, kuten puoluejohtaja Carl Haglund Hbl-kolummissaan (1.11) totesi, hyvän kuntavaalin. Hyvä tulos antaa myöskin sen mahdollisuuden, että voi säilytetyistä asemista nähden analysoida mihin suuntaan seuraavaksi mennään.
Minä olen eräässä aikaisemmassa kolummissa esittänyt ajatuksen, että ruotsin kielen asemaa Suomessa ei pitkällä tähtäimellä puolusteta koskaan niin valppaasti aikaa myöten yhä pienenevä kielipuolue ainoana vahtikoiranaan. Se on ruotsin kielen me haluamme säilyttää, emme puoluetta.
Se ajatus upotettiin nopeasti sankoin joukoin pääkirjoitustoimittajien taholta ympäri koko Svenskfinlandia. Sellainen joka näkee Suomen ulkoapäin ja voi verrata kuinka kielikysymyksiä hoidetaan muissa maissa niin se paras tapa vahtia kysymystä ei ole tekemällä vastakkainasetteluita, kaikkein vähiten jos ollaan pienessä vähemmistössä.
Saavuttaakseen tilanteen jossa ei joka päivä tarvitse olla huolissaan, että vuotavan lammikon padot murtuvat täytyy huomattavan osan väestöstä nähdä tarve ylläpitää lammikkoa.
Kun on kysymys ruotsin kielestä näyttää se sille joka seuraa keskustelua netissä, että enemmistö Suomen väestöstä ei enää näe tarvetta ylläpitää suomenruotsalaista lammikkoa. Enemmistö ei näytä piittaavan vaikka lammikon padot murtuvat ja vesimassat jotka lähtevät liikkeelle huuhtelisivat muutamia rakennuksia mennessään.
Tutkimuksia joita on tehty osoittavat, että tilanne ei ole ihan yhtä huono kuin nettikeskustelut antavat ymmärtää. ”Ruotsi on kivaa” otsikoi Helsingin Sanomat jokin aika sitten ja esitteli tutkimuksen joka oli tehty. Kääntäjän huomautus (Totuuden nimissä pitää sanoa, että tutkimuksen teki kaksi suomenruotsalaista tutkijaa kaksikielisten koulujen oppilaiden keskuudessa, ei siis ollut kysymys suomenkielisistä oppilaista.) Tutkimuksen mukaan 50 prosenttia (kaksikielisistä ei suomenkielisistä) oppilaista oli sitä mieltä, että ruotsin oppiminen oli hauskaa sekä, että se oli tärkeätä ja, että kaksikielisyys oli sellaista josta he suomenmaalaisina olivat ylpeitä. Ainoastaan 20 prosenttia niistä joita haastateltiin suhtautuivat negatiivisesti ruotsin opiskeluun.
Haglund kirjoitti myöskin kolummissaan, että alhainen äänestysaktiivisuus antaa aihetta perusteellisesti analysoimaan miksi niin moni oli valinnut olla äänestämättä.
Minä menisin vieläkin pidemmälle ja ehdottaisin Haglundia kutsumaan kokoon foorumin missä RKP siitä hyvästä asemastaan joka sillä nyt on analysoisi itseäänkin.
Jotta se keskustelu antaisi todellista lisäarvoa pitää foorumiin kutsua kaikkia eri mielipiteitä edustavia, niistä alkaen jotka ovat sitä mieltä, että RKP:n pitää jatkaa täysin samaan tyyliin kuin ennenkin aina niihin aggressiivisiin nettikirjoittajiin jotka kyseenalaistavat koko ruotsin kielen olemassaolon Suomessa.
Saadakseen sen enemmistön niistä oppilaista jotka ovat sitä mieltä, että ruotsin kieli on rikkaus ja lähde kansalliseen ylpeyteen sekä vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen ja jotka pian aikuisina äänestäisivät ehdokkaita jotka avoimesti puhuvat elävän kaksikielisyyden puolesta on suuri mahdollisuus. Vahva RKP ja kasvava mielenkiinto myöskin muitten puolueitten ehdokkaitten joukossa näkemään, että aktiivi kaksikielisyyden valvonta on jotain sellaista joka antaa, eikä ota, äänestäjän äänet avaisivat uusia mahdollisuuksia.
Thomas Zilliacus on hallituksen puheenjohtaja ja yritysryhmän omistaja jolla on pääkonttori Singaporessa.
Valheilla sveksurut puolustavat väärää kantaansa. Ei totisesti ollut ensimmäinen kerta, kun svekosuru tulkitsee väärin tutkimuksia ja kyselyjä.
Huippuna eräs Haglundin tulkinta: Hänen mukaansa vain 20% kansalaisista vastustaa pakkoruotsia, koska se on pesujen kannatus!!?? ;)
Ps.
Mitä ulkomailla toimivalle yritysjohtajalle kuuluu suomalaisten pakkoruotsitus?
Kaikki surut ovat tunnetusti kieliaatteensa palveluksessa olivat he missä johtavassa asemassa tahansa.
Jag har läst svenska i skolan, men jag har aldrig behövt svenska. Jag arbetade hårt, fick laudatur i studentexamen och har betyg i svenska om nöjaktig förmåga i tal och skrift. Jag läste deckare på svenska i min ungdom och nuförtiden läser jag Hbl i internet. Tidigare betalade min arbetsgivare mina kurser i svenska, fastän jag aldrig behövde svenska i mitt arbete. När jag försökte att tala svenska med mina svenskspråkiga kolleger, märkte jag att de inte kände till svenska fackord, ty de hade lärt sig sitt arbete på finska eller engelska. - Tack vare internet är det möjligt att äntligen använda svenska i dessa små inlägg, men bättre användning för svenskan har jag inte.
Mycket väsen för ingenting.
Ajankohtainen taas.