Suuri valtiomies tv:ssa

Katteelisten panettelua.
'
Olisitpa saanu edes 1%:n aikaan elämäsi aikana siitä mitä Väytrynen on saanut aikaan.

Ei sinunkaan tarviotsisi kadehtia:D

Hyvin näet Suuren Valtiomiehen;)) Sanoi olevan Jumalan valitsema Suomen johtoon, mutta siihen ei valitse Jumala, vaan Suomen kansa. Se ei nähnyt Patea pääministeriksikään kelpaavaksi koskaan, enään ei kansanedustajaksikaan. Samaa mieltä varmaan olisi myös Hän, joka varmaan sieltä ylhäältä ohjaili Suomen kansaa.

Hoh hoh hooo. Väyrysestä tulee vielä pormestari Keminmaalle ja sitä kuntaa ei liitetä mihinkään. Voi olla, että Väyrysen suurus ymmärretään ja Lapista tulee vielä erillinen kuningaskunta, miten sitten Kapilla on huumoro tiukassa? Väyrynen on minun kaltainen yleisjohtaja ja tulevaisuuden näkijä. Tuhansia olen arvioinut ja kouluttanut, mutta Väyrysen kaltaista neroa en ole vielä nähnyt nuorisossa. Sinullla on ainoastaan kokemusta esikunnasta ja siellä ei Väyrysen kaltaiset yleisjohtajat pitkään viihdy.

Katteelisten panettelua:D

SAITTI-PÖPI...

... saitilta suoraan lakanoiden väliin ja aamulla lakanoiden valistä suoraan saitille.Netti auki kaiken varalta yölläkin, kun kepu-kauna valvottaa.
Eipä ihme, jos päässä viiraakin, taikka selkokielellä sanottuna "eturatas" viippaa.

Nyt isä minun on pakko ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon, alat olla syyntakeeton....

Menehän jo höppänä punkkaan, mötkön klittaa hinkkaa jo Tampereen sällit, miehet joilla vielä seuisoo...;)

Väyrynen on varmaan tyytyväinen hänelle verhotusti antamastasi tunnustuksesta rehellisenä ja selkärankaisena miehenä. Hänhän oli nimittäin kanssasi samaa mieltä, että selvää Nato-lämmittelyä tämä Islannin keikka on, eikä vain jotain "pohjoismaista yhteistyötä", kuten hallitus yrittää asian fiinisti selittää.

Erimielisiä olette edelleen siitä, onko "Neuvostoliittoa" olemassa vai ei. Väykky siitä olemassa olosta lopussa muistutti, vaikka hänen ei tarvinnutkaan fiksuille suomalaisille ryhtyä erikseen kertomaan sitä kaikkien tuntemaa asiaa, että se vain vaihtoi nimensä parikymmentä vuotta sitten ensin Itsenäisten valtioiden yhteisöksi ja heti perään Venäjäksi.

Väykkyhän ennusti jo 1980-luvulla, että tämä suurvalta tulee olemaan ikuisesti Suomen ja muiden länsimaiden riskinä tai vähintään ristinä. Välissä hänen kommentilleen naurettiinkin, mutta nyt ne naurajat ovat osoittamassa sormella itään päin ja pelottelemassa tuon valtion hyökkäyksellä ensin Islantiin ja sen jälkeen Suomeenkin.

Kyllä se Väyrynen on kaikesta huolimatta ylivertainen osaamisessaan, erityisesti idänsuhteissa.
Kyllä sitä pyrkyryyttä on Kataisellakin kun piti aikoinaan asiakirjaankin nimi tekaista, omaa uraa vauhdittaakseen. Aidossa sivistyneessä demokratiassa hän olisi jo aikoja sitten ollut entinen pääministeri. Media olisi hoitanut asian.

Minun ja Sinun ero evp sotilaina on myös valtava. Ihan kuin Väyrysellä ja muilla poliitikoilla. Minä näen kokonaisuuksia, Sinä reppana tuijotat edelleen kiihkeästi kahteen pisteeseen. Keskusta on niistä toinen ja oma napasi ensimmäinen.

volmari kirjoitti:

Väyrynen on varmaan tyytyväinen hänelle verhotusti antamastasi tunnustuksesta rehellisenä ja selkärankaisena miehenä. Hänhän oli nimittäin kanssasi samaa mieltä, että selvää Nato-lämmittelyä tämä Islannin keikka on, eikä vain jotain "pohjoismaista yhteistyötä", kuten hallitus yrittää asian fiinisti selittää.

Erimielisiä olette edelleen siitä, onko "Neuvostoliittoa" olemassa vai ei. Väykky siitä olemassa olosta lopussa muistutti, vaikka hänen ei tarvinnutkaan fiksuille suomalaisille ryhtyä erikseen kertomaan sitä kaikkien tuntemaa asiaa, että se vain vaihtoi nimensä parikymmentä vuotta sitten ensin Itsenäisten valtioiden yhteisöksi ja heti perään Venäjäksi.

Väykkyhän ennusti jo 1980-luvulla, että tämä suurvalta tulee olemaan ikuisesti Suomen ja muiden länsimaiden riskinä tai vähintään ristinä. Välissä hänen kommentilleen naurettiinkin, mutta nyt ne naurajat ovat osoittamassa sormella itään päin ja pelottelemassa tuon valtion hyökkäyksellä ensin Islantiin ja sen jälkeen Suomeenkin.

NYkyhallitusha ja Presidenttihän pelottelee koko ajan sillä itänaapurilla.

Nyt pitää niiden mielestä äkkiä liittyä Natoon kun se heti tulossa sieltä rajan yli.

Kastainenkin kauhiussaan koko ajan ja pelkää.

volmari kirjoitti:

Väyrynen on varmaan tyytyväinen hänelle verhotusti antamastasi tunnustuksesta rehellisenä ja selkärankaisena miehenä. Hänhän oli nimittäin kanssasi samaa mieltä, että selvää Nato-lämmittelyä tämä Islannin keikka on, eikä vain jotain "pohjoismaista yhteistyötä", kuten hallitus yrittää asian fiinisti selittää.

Erimielisiä olette edelleen siitä, onko "Neuvostoliittoa" olemassa vai ei. Väykky siitä olemassa olosta lopussa muistutti, vaikka hänen ei tarvinnutkaan fiksuille suomalaisille ryhtyä erikseen kertomaan sitä kaikkien tuntemaa asiaa, että se vain vaihtoi nimensä parikymmentä vuotta sitten ensin Itsenäisten valtioiden yhteisöksi ja heti perään Venäjäksi.

Väykkyhän ennusti jo 1980-luvulla, että tämä suurvalta tulee olemaan ikuisesti Suomen ja muiden länsimaiden riskinä tai vähintään ristinä. Välissä hänen kommentilleen naurettiinkin, mutta nyt ne naurajat ovat osoittamassa sormella itään päin ja pelottelemassa tuon valtion hyökkäyksellä ensin Islantiin ja sen jälkeen Suomeenkin.

Kiva, että aloitat vitsillä, joka hyvinkin kuuluisi valmisteilla olevaan kepuvitsikirjaan: Väyrynen rehellinen ja selkärankainen mies!!

Onhan tuo Islannin ilmavalvontaan osallistuminen toki jo kauan ja monin tavoin jatkunutta Nato-lämmittelyä, mutta sitä pitääkin tehdä niiden, jotka kantavat huolta Suomen puolustuksesta, kun suurin osa suomalaisista on kovin huoletonta porukkaa, ja osa poliitikoista vastustaa sitä tärkeimmällä sitä puoltavalla syyllä: Venäjän pelolla.

Suomi yksinään on puolustuskyvytön. Sen ymmärtää Erkkikin, jopa Tuomiojan Erkki, vaikka on vain reservin ylikersantti, ja sen täytyy ymmärtää myös Väyrynen, joka on sentään reservin kapteeni kuten minäkin, mutta Väyrysellä ei ole laillani selkärankaa sitä totuutta myöntämään, ei kai haluakaan hyvin tiedetyistä syistä.

Omaa puolustusvalmiuttamme on leikattu rajusti puolustusmäärärahoja vähentämällä tilanteessa, jossa kaikki puolustusmateriaali kallistuu koko ajan, ja kun kansainvälisestä ymmärtämättömyydestä johtuneista syistä joudutaan luopumaan maamiinoista, tarvitaan 300 miljoonan euron lisäpanostus niiden jotenkuten muilla keinoin korvaamiseksi. Puolustusvoimat joutuvat leikkaamaan kaikesta, jopa palkatusta henkilöstöstään rajusti, varusmiespalveluksensa suorittavien määrä vähenee koko ajan, eikä reserviläisten kertausharjoituksia ole varaa pitää entiseen malliin. Mutta maan koko pysyy – ainakin toistaiseksi, Luojan kiitos! – entisellään, rajamme yhtä pitkinä ja ilmatilamme yhtä avarana kuin ennenkin, joten vähenevillä resursseillamme emme pysty sitä kaikkea yksin puolustamaan. Koko maan asuttuna pitämiseen pyrkivän kepun poliitikkojen ja heitä kannattavien kepulaisten luulisi olevan erityisen huolestuneita puolustuskyvystämme ja kannattavan jopa mahdollisimman pikaista Natoon liittymistämme, mutta ei – se on yksi monista paradokseista kepun politiikassa ja kepulaisuudessa.

Pohjoismaisella yhteistyöllämme vahvistamme puolustusvalmiuttamme, mutta lähinnä vain siksi, että useimmat pohjoismaat kuuluvat Natoon. Puolustusvalmiuttamme olemme vahvistaneet harjoituttamalla miehiämme ja jonkin verran naisiammekin myös Nato-johtoisissa rauhanturvaoperaatioissa, paremmin kuin YK-johtoisissa, sen olen surukseni kuullut niiltä, jotka ovat olleet niissä ja myös YK-johtoisissa, joissa minäkin olen ollut moneen kertaan. Natolla kun on resursseja, joita YK:lla ei ole. Islannin operaatio on tarpeellista suoraa jatkumoa kaikelle aikaisemmalle.

Väyrynen sanoi, että meitä ei uhkaa mikään. Ei nyt uhkaakaan, mutta uhka ei tule koskaan torvet soiden, siihen pitää varautua silloin kuin vielä voidaan, uhan tullessa se olisi myöhäistä. Tietysti meidän täytyy ylläpitää Venäjään hyviä suhteita, jotka ovat meille monin tavoin hyödyllisiä, mutta on ymmärrettävä, että ne suhteet voivat kylmetä meistä täysin riippumattomista syistä. Hyvät suhteet meillä oli Neuvostoliittoonkin Kuuban kriisin aikana 1961-1962, mutta silloin NL ilmoitti, että se ei sallisi Suomen jäävän sotilaalliseksi tyhjiöksi, jos se kokisi uhkaa lännestä. Se oli suurena vaikuttajana noottikriisiin, jota suinkaan ei laukaissut Kekkonen, vaikka saikin sen käännettyä varmistamaan jatkovalintansa presidentiksi. Sen kriisin laukaisivat Kennedy ja Hrutshev neuvotteluissaan, joiden tuloksena NL veti ohjuksensa pois Kuubasta ja USA Turkista. Suomi oli suuressa pelissä vain pikkunappula, jollainen olemme edelleen, jos peli alkaa.

Jos Suomelle joskus uhka tulee, ei se tule Ruotsista eikä Nato-naapureistamme Norjasta tai Virosta, vaan se tulee vain idästä. Sen tietävät myös nuo naapurimme, jotka ottavat meidän auliisti mukaan puolustusyhteistyöhön, kun se mahdollinen uhka olisi uhka myös heillekin. Jos ollaan varmoja, että meitä ei tule koskaan uhkaamaan mikään, silloin puolustusvoimamme voidaan lakkauttaa tarpeettomina. Minä en olisi niin hyväuskoinen, eivätkä Väyrysen kaltaisia hyväuskoisia – tai epärehellisiä – onneksemme näy olevan vastuulliset poliitikkommekaan, eikä sellaisia ole niitä asioita eniten miettineissä ja ne asiat parhaiten tuntevissa korkeimmissa upseereissakaan, vaikka heidän onkin julkisuudessa pidettävä suunsa supussa.

old_profile_75066 kirjoitti:

Kiva, että aloitat vitsillä, joka hyvinkin kuuluisi valmisteilla olevaan kepuvitsikirjaan: Väyrynen rehellinen ja selkärankainen mies!!

Onhan tuo Islannin ilmavalvontaan osallistuminen toki jo kauan ja monin tavoin jatkunutta Nato-lämmittelyä, mutta sitä pitääkin tehdä niiden, jotka kantavat huolta Suomen puolustuksesta, kun suurin osa suomalaisista on kovin huoletonta porukkaa, ja osa poliitikoista vastustaa sitä tärkeimmällä sitä puoltavalla syyllä: Venäjän pelolla.

Suomi yksinään on puolustuskyvytön. Sen ymmärtää Erkkikin, jopa Tuomiojan Erkki, vaikka on vain reservin ylikersantti, ja sen täytyy ymmärtää myös Väyrynen, joka on sentään reservin kapteeni kuten minäkin, mutta Väyrysellä ei ole laillani selkärankaa sitä totuutta myöntämään, ei kai haluakaan hyvin tiedetyistä syistä.

Omaa puolustusvalmiuttamme on leikattu rajusti puolustusmäärärahoja vähentämällä tilanteessa, jossa kaikki puolustusmateriaali kallistuu koko ajan, ja kun kansainvälisestä ymmärtämättömyydestä johtuneista syistä joudutaan luopumaan maamiinoista, tarvitaan 300 miljoonan euron lisäpanostus niiden jotenkuten muilla keinoin korvaamiseksi. Puolustusvoimat joutuvat leikkaamaan kaikesta, jopa palkatusta henkilöstöstään rajusti, varusmiespalveluksensa suorittavien määrä vähenee koko ajan, eikä reserviläisten kertausharjoituksia ole varaa pitää entiseen malliin. Mutta maan koko pysyy – ainakin toistaiseksi, Luojan kiitos! – entisellään, rajamme yhtä pitkinä ja ilmatilamme yhtä avarana kuin ennenkin, joten vähenevillä resursseillamme emme pysty sitä kaikkea yksin puolustamaan. Koko maan asuttuna pitämiseen pyrkivän kepun poliitikkojen ja heitä kannattavien kepulaisten luulisi olevan erityisen huolestuneita puolustuskyvystämme ja kannattavan jopa mahdollisimman pikaista Natoon liittymistämme, mutta ei – se on yksi monista paradokseista kepun politiikassa ja kepulaisuudessa.

Pohjoismaisella yhteistyöllämme vahvistamme puolustusvalmiuttamme, mutta lähinnä vain siksi, että useimmat pohjoismaat kuuluvat Natoon. Puolustusvalmiuttamme olemme vahvistaneet harjoituttamalla miehiämme ja jonkin verran naisiammekin myös Nato-johtoisissa rauhanturvaoperaatioissa, paremmin kuin YK-johtoisissa, sen olen surukseni kuullut niiltä, jotka ovat olleet niissä ja myös YK-johtoisissa, joissa minäkin olen ollut moneen kertaan. Natolla kun on resursseja, joita YK:lla ei ole. Islannin operaatio on tarpeellista suoraa jatkumoa kaikelle aikaisemmalle.

Väyrynen sanoi, että meitä ei uhkaa mikään. Ei nyt uhkaakaan, mutta uhka ei tule koskaan torvet soiden, siihen pitää varautua silloin kuin vielä voidaan, uhan tullessa se olisi myöhäistä. Tietysti meidän täytyy ylläpitää Venäjään hyviä suhteita, jotka ovat meille monin tavoin hyödyllisiä, mutta on ymmärrettävä, että ne suhteet voivat kylmetä meistä täysin riippumattomista syistä. Hyvät suhteet meillä oli Neuvostoliittoonkin Kuuban kriisin aikana 1961-1962, mutta silloin NL ilmoitti, että se ei sallisi Suomen jäävän sotilaalliseksi tyhjiöksi, jos se kokisi uhkaa lännestä. Se oli suurena vaikuttajana noottikriisiin, jota suinkaan ei laukaissut Kekkonen, vaikka saikin sen käännettyä varmistamaan jatkovalintansa presidentiksi. Sen kriisin laukaisivat Kennedy ja Hrutshev neuvotteluissaan, joiden tuloksena NL veti ohjuksensa pois Kuubasta ja USA Turkista. Suomi oli suuressa pelissä vain pikkunappula, jollainen olemme edelleen, jos peli alkaa.

Jos Suomelle joskus uhka tulee, ei se tule Ruotsista eikä Nato-naapureistamme Norjasta tai Virosta, vaan se tulee vain idästä. Sen tietävät myös nuo naapurimme, jotka ottavat meidän auliisti mukaan puolustusyhteistyöhön, kun se mahdollinen uhka olisi uhka myös heillekin. Jos ollaan varmoja, että meitä ei tule koskaan uhkaamaan mikään, silloin puolustusvoimamme voidaan lakkauttaa tarpeettomina. Minä en olisi niin hyväuskoinen, eivätkä Väyrysen kaltaisia hyväuskoisia – tai epärehellisiä – onneksemme näy olevan vastuulliset poliitikkommekaan, eikä sellaisia ole niitä asioita eniten miettineissä ja ne asiat parhaiten tuntevissa korkeimmissa upseereissakaan, vaikka heidän onkin julkisuudessa pidettävä suunsa supussa.

Kyllä turvallisuuspolitiikan täytyy perustua pitkäjänteisyyteen, ei hetkelliseen intuitioon. Sen täytyy olla myös laajapohjaisesti hyväksyttyä ja demokraattisesti päätettyä.
Nyt ei näin ole vaan on kokonaisuutta näkemättömillä keskinkertaisilla voimilla lähdetty valmistelemaan hyppyä tuntemattomaan.

Venäjällä on intressit ihan muualla kuin Suomen suunnalla. Siksi meidän on turha lisätä jännitettä tällä alueella.
Omat uskottavat voimat riittävät, EU:n antaman selkänojan lisäksi.

P.S. Ei puolustaminen NATO:oon liityttäessä ainakaan halpenisi vaan todennäköisesti tulisi jopa kaksi kertaa kalliimmaksi.

old_profile_75066 kirjoitti:

Kiva, että aloitat vitsillä, joka hyvinkin kuuluisi valmisteilla olevaan kepuvitsikirjaan: Väyrynen rehellinen ja selkärankainen mies!!

Onhan tuo Islannin ilmavalvontaan osallistuminen toki jo kauan ja monin tavoin jatkunutta Nato-lämmittelyä, mutta sitä pitääkin tehdä niiden, jotka kantavat huolta Suomen puolustuksesta, kun suurin osa suomalaisista on kovin huoletonta porukkaa, ja osa poliitikoista vastustaa sitä tärkeimmällä sitä puoltavalla syyllä: Venäjän pelolla.

Suomi yksinään on puolustuskyvytön. Sen ymmärtää Erkkikin, jopa Tuomiojan Erkki, vaikka on vain reservin ylikersantti, ja sen täytyy ymmärtää myös Väyrynen, joka on sentään reservin kapteeni kuten minäkin, mutta Väyrysellä ei ole laillani selkärankaa sitä totuutta myöntämään, ei kai haluakaan hyvin tiedetyistä syistä.

Omaa puolustusvalmiuttamme on leikattu rajusti puolustusmäärärahoja vähentämällä tilanteessa, jossa kaikki puolustusmateriaali kallistuu koko ajan, ja kun kansainvälisestä ymmärtämättömyydestä johtuneista syistä joudutaan luopumaan maamiinoista, tarvitaan 300 miljoonan euron lisäpanostus niiden jotenkuten muilla keinoin korvaamiseksi. Puolustusvoimat joutuvat leikkaamaan kaikesta, jopa palkatusta henkilöstöstään rajusti, varusmiespalveluksensa suorittavien määrä vähenee koko ajan, eikä reserviläisten kertausharjoituksia ole varaa pitää entiseen malliin. Mutta maan koko pysyy – ainakin toistaiseksi, Luojan kiitos! – entisellään, rajamme yhtä pitkinä ja ilmatilamme yhtä avarana kuin ennenkin, joten vähenevillä resursseillamme emme pysty sitä kaikkea yksin puolustamaan. Koko maan asuttuna pitämiseen pyrkivän kepun poliitikkojen ja heitä kannattavien kepulaisten luulisi olevan erityisen huolestuneita puolustuskyvystämme ja kannattavan jopa mahdollisimman pikaista Natoon liittymistämme, mutta ei – se on yksi monista paradokseista kepun politiikassa ja kepulaisuudessa.

Pohjoismaisella yhteistyöllämme vahvistamme puolustusvalmiuttamme, mutta lähinnä vain siksi, että useimmat pohjoismaat kuuluvat Natoon. Puolustusvalmiuttamme olemme vahvistaneet harjoituttamalla miehiämme ja jonkin verran naisiammekin myös Nato-johtoisissa rauhanturvaoperaatioissa, paremmin kuin YK-johtoisissa, sen olen surukseni kuullut niiltä, jotka ovat olleet niissä ja myös YK-johtoisissa, joissa minäkin olen ollut moneen kertaan. Natolla kun on resursseja, joita YK:lla ei ole. Islannin operaatio on tarpeellista suoraa jatkumoa kaikelle aikaisemmalle.

Väyrynen sanoi, että meitä ei uhkaa mikään. Ei nyt uhkaakaan, mutta uhka ei tule koskaan torvet soiden, siihen pitää varautua silloin kuin vielä voidaan, uhan tullessa se olisi myöhäistä. Tietysti meidän täytyy ylläpitää Venäjään hyviä suhteita, jotka ovat meille monin tavoin hyödyllisiä, mutta on ymmärrettävä, että ne suhteet voivat kylmetä meistä täysin riippumattomista syistä. Hyvät suhteet meillä oli Neuvostoliittoonkin Kuuban kriisin aikana 1961-1962, mutta silloin NL ilmoitti, että se ei sallisi Suomen jäävän sotilaalliseksi tyhjiöksi, jos se kokisi uhkaa lännestä. Se oli suurena vaikuttajana noottikriisiin, jota suinkaan ei laukaissut Kekkonen, vaikka saikin sen käännettyä varmistamaan jatkovalintansa presidentiksi. Sen kriisin laukaisivat Kennedy ja Hrutshev neuvotteluissaan, joiden tuloksena NL veti ohjuksensa pois Kuubasta ja USA Turkista. Suomi oli suuressa pelissä vain pikkunappula, jollainen olemme edelleen, jos peli alkaa.

Jos Suomelle joskus uhka tulee, ei se tule Ruotsista eikä Nato-naapureistamme Norjasta tai Virosta, vaan se tulee vain idästä. Sen tietävät myös nuo naapurimme, jotka ottavat meidän auliisti mukaan puolustusyhteistyöhön, kun se mahdollinen uhka olisi uhka myös heillekin. Jos ollaan varmoja, että meitä ei tule koskaan uhkaamaan mikään, silloin puolustusvoimamme voidaan lakkauttaa tarpeettomina. Minä en olisi niin hyväuskoinen, eivätkä Väyrysen kaltaisia hyväuskoisia – tai epärehellisiä – onneksemme näy olevan vastuulliset poliitikkommekaan, eikä sellaisia ole niitä asioita eniten miettineissä ja ne asiat parhaiten tuntevissa korkeimmissa upseereissakaan, vaikka heidän onkin julkisuudessa pidettävä suunsa supussa.

Olen Sapiens duxin kanssa samaa mieltä, että Venäjän intressit ovat muualla kuin Suomen - tai edes lännen - suunnalla. Ensimmäiset merkit mielenkiinnon muutoksesta näkyivät itse asiassa jo Breznevin kauden loppuvuosina, kun Neuvostoliitto puuttui Afganistanin sisäisiin asioihin sotilaallisesti, mutta antoi Puolan johdon selvittää Solidaarisuus-liikkeen aloittaman liikehdinnän käytännössä itse.

Mutta totta kai meillä on oltava uskottavat puolustusvoimat ja Suomen puolustusstrategia rakennettava nimenomaan Venäjän varalle. Pettynyt olen minäkin maamiinapäätökseen. Siinä asiassa Suomi olisi saanut vetää omaa itsenäistä linjaansa. Lohtuna kuitenkin on, että uudet maamiinat hävitettyjen tilalle saadaan valmistettua nopeasti ja halvalla, eikä niiden käyttämiseen tarvita erikoisjoukkoja. Homman oppii jokainen rintamallakin.

Ei Suomen Natoon liittyminen lisäisi ainakaan minun turvallisuudentunnettani. Ei näemmä suomalaisten enemmistönkään. Sen taustalla on ulkopoliittisen aseman muutokseen liittyvän epävarmuuden ohella myös haluttomuus luopua yleisestä asevelvollisuudesta.

Suomalaiset ovat tarkkoja kansalaisten keskinäisestä tasa-arvosta. Yleisestä asevelvollisuudesta luopumiseen sisältyy mielikuva, että siinä rikkaat hankkivat itselleen omaisuus- ja älymystöeliitti henkisen turvan panematta henkilökohtaisesti tikkua ristiin. Päinvastoin rauhan aikana nuo parempiosaiset naureskelisivat takana päin ja jopa suoraankin näille yhteiskunnan kumipäille, jotka "suostuvat moiseen lapselliseen ja militaristiseen touhuun" palkattuina tai jopa ilman palkkaa.

volmari kirjoitti:

Olen Sapiens duxin kanssa samaa mieltä, että Venäjän intressit ovat muualla kuin Suomen - tai edes lännen - suunnalla. Ensimmäiset merkit mielenkiinnon muutoksesta näkyivät itse asiassa jo Breznevin kauden loppuvuosina, kun Neuvostoliitto puuttui Afganistanin sisäisiin asioihin sotilaallisesti, mutta antoi Puolan johdon selvittää Solidaarisuus-liikkeen aloittaman liikehdinnän käytännössä itse.

Mutta totta kai meillä on oltava uskottavat puolustusvoimat ja Suomen puolustusstrategia rakennettava nimenomaan Venäjän varalle. Pettynyt olen minäkin maamiinapäätökseen. Siinä asiassa Suomi olisi saanut vetää omaa itsenäistä linjaansa. Lohtuna kuitenkin on, että uudet maamiinat hävitettyjen tilalle saadaan valmistettua nopeasti ja halvalla, eikä niiden käyttämiseen tarvita erikoisjoukkoja. Homman oppii jokainen rintamallakin.

Ei Suomen Natoon liittyminen lisäisi ainakaan minun turvallisuudentunnettani. Ei näemmä suomalaisten enemmistönkään. Sen taustalla on ulkopoliittisen aseman muutokseen liittyvän epävarmuuden ohella myös haluttomuus luopua yleisestä asevelvollisuudesta.

Suomalaiset ovat tarkkoja kansalaisten keskinäisestä tasa-arvosta. Yleisestä asevelvollisuudesta luopumiseen sisältyy mielikuva, että siinä rikkaat hankkivat itselleen omaisuus- ja älymystöeliitti henkisen turvan panematta henkilökohtaisesti tikkua ristiin. Päinvastoin rauhan aikana nuo parempiosaiset naureskelisivat takana päin ja jopa suoraankin näille yhteiskunnan kumipäille, jotka "suostuvat moiseen lapselliseen ja militaristiseen touhuun" palkattuina tai jopa ilman palkkaa.

No voidaanhan asia nähdä noinkin, jos ei pidetä maatamme puolustamisen arvoisena eikä niin ollen puolustuskykyämme tärkeänä. Nykyinen puolustuskykymme on riittämätön puolustusvoimillemme asetettuja tehtäviä täyttämään. Se on totuus, ja sen luulisi ajattelukykyisen ymmärtävän, jos viitsii hetken miettiä sen syitä, joita koetin tuoda esille. Ehkä nykyisilläkin puolustusvoimillamme voisimme ainakin jonkin aikaa puolustaa pääkaupunkiseutua ja eräitä muita tärkeimpiä kaupunkejamme ja satamiamme, mutta emme millään koko laajaa maatamme. Kulkisiko kepupoliittinen ajattelu niin, että vaikka koko maa olisi pyrittävä pitämään asuttuna, lievealueet eivät sittenkään ole niin tärkeitä, että niitä kannattaisi puolustaa, ulkoistettakoon niiden puolustaminen vaikka Venäjälle. Minä en ajattele niin.

Ei ole mitään perusteita Naton vähättelylle, eikä uskolle, ettei se kaikkia jäsenmaitaan kaikissa olosuhteissa puolustaisi. Siinäkin totuus on toinen ja se on nähty. Naton jäsenyys muodostaa jo niin varman ennalta ehkäisevän suojan, että yhteenkään Nato-maahan ei ole ulkopuolinen koskaan edes yrittänyt tunkeutua. Kaksi Nato-maata – Kreikka ja Turkki – aikoinaan Kyproksen tiimoilta toisilleen kovasti uhittelivat, mutta uhittelu loppui, kun Nato ilmoitti tulevansa väliin, jos se ei muuten lopu.

Ei Naton jäsenyys puolustusmenojamme pienentäisi, sillä siihen ei todellakaan ole varaa, kun puolustusmenomme ovat nytkin vain vajaat puolet jokseenkin kokoistemme Norjan ja Tanskan vastaavista, mutta tuskinpa niitä kasvattaisivatkaan, kun Ruotsin puolustusmenot ovat vielä suuremmat, vaikkei se kuulu Natoon ja on luopumassa yleisestä asevelvollisuudestakin. Rauhanaikaisten puolustusmenojemme kauhistelu on sitäpaitsi järjetöntä, kun tietää, miten hirmuisesti suuremmat menot voisivat koitua siitä, että laiminlöisimme puolustuksemme.

Huvittaa, kun otat tukea mielipiteellesi tuosta Sapiens duxista, jonka ”sotilasura” ja sen tuomat kokemukset ja näkemykset lienevät vain samanlaista bluffia kuin kaikki muukin hänen esittämänsä. Minä sen sijaan olen oikeasti palvellut armeijassa 25 vuotta, monissa erilaisissa tehtävissä, ammattikuntani tasolla erittäin menestyneesti, ja olen lisäksi ollut lähes neljä vuotta sotien jälkeen vielä kytevissä, levottomissa ja vaarallisissakin kriisipesäkkeissä Kyproksella ja Lähi-idässä. Niissä saamani kokemukset antavat vahvaa pohjaa myös maanpuolustuksemme tarpeista esittämillemme näkemyksilleni, jotka ovat jo vuosikymmenten ajan saaneet lisävahvistusta toimiessani aktiivisesti evp-porukoissa, joissa on mukana kaiken arvoisia, hyvin monenlaisissa tehtävissä palvelleita evp-upseereita ja -toimiupseereita ja tapahtumiemme yhteydessä saamme päivtystä tietoihimme myös puolustusvoimiemme nykyisyydestä, kuten menneenä kesänäkin kaksi kertaa, toukokuussa Santahaminassa tutustuessamme Kaartin Jääkärirykmenttiin ja elokuussa Kouvolassa pidettyjen kesäpäiviemme aikana tutustuessamme Uttiin sijoitettuihin yksiköihin ja niiden kalustoon ja tekemisiiin.

Kyllä sinne Pressiklubiin olisi pitänyt meitin Kapi päästä analysoimaan.

old_profile_75066 kirjoitti:

Kiva, että aloitat vitsillä, joka hyvinkin kuuluisi valmisteilla olevaan kepuvitsikirjaan: Väyrynen rehellinen ja selkärankainen mies!!

Onhan tuo Islannin ilmavalvontaan osallistuminen toki jo kauan ja monin tavoin jatkunutta Nato-lämmittelyä, mutta sitä pitääkin tehdä niiden, jotka kantavat huolta Suomen puolustuksesta, kun suurin osa suomalaisista on kovin huoletonta porukkaa, ja osa poliitikoista vastustaa sitä tärkeimmällä sitä puoltavalla syyllä: Venäjän pelolla.

Suomi yksinään on puolustuskyvytön. Sen ymmärtää Erkkikin, jopa Tuomiojan Erkki, vaikka on vain reservin ylikersantti, ja sen täytyy ymmärtää myös Väyrynen, joka on sentään reservin kapteeni kuten minäkin, mutta Väyrysellä ei ole laillani selkärankaa sitä totuutta myöntämään, ei kai haluakaan hyvin tiedetyistä syistä.

Omaa puolustusvalmiuttamme on leikattu rajusti puolustusmäärärahoja vähentämällä tilanteessa, jossa kaikki puolustusmateriaali kallistuu koko ajan, ja kun kansainvälisestä ymmärtämättömyydestä johtuneista syistä joudutaan luopumaan maamiinoista, tarvitaan 300 miljoonan euron lisäpanostus niiden jotenkuten muilla keinoin korvaamiseksi. Puolustusvoimat joutuvat leikkaamaan kaikesta, jopa palkatusta henkilöstöstään rajusti, varusmiespalveluksensa suorittavien määrä vähenee koko ajan, eikä reserviläisten kertausharjoituksia ole varaa pitää entiseen malliin. Mutta maan koko pysyy – ainakin toistaiseksi, Luojan kiitos! – entisellään, rajamme yhtä pitkinä ja ilmatilamme yhtä avarana kuin ennenkin, joten vähenevillä resursseillamme emme pysty sitä kaikkea yksin puolustamaan. Koko maan asuttuna pitämiseen pyrkivän kepun poliitikkojen ja heitä kannattavien kepulaisten luulisi olevan erityisen huolestuneita puolustuskyvystämme ja kannattavan jopa mahdollisimman pikaista Natoon liittymistämme, mutta ei – se on yksi monista paradokseista kepun politiikassa ja kepulaisuudessa.

Pohjoismaisella yhteistyöllämme vahvistamme puolustusvalmiuttamme, mutta lähinnä vain siksi, että useimmat pohjoismaat kuuluvat Natoon. Puolustusvalmiuttamme olemme vahvistaneet harjoituttamalla miehiämme ja jonkin verran naisiammekin myös Nato-johtoisissa rauhanturvaoperaatioissa, paremmin kuin YK-johtoisissa, sen olen surukseni kuullut niiltä, jotka ovat olleet niissä ja myös YK-johtoisissa, joissa minäkin olen ollut moneen kertaan. Natolla kun on resursseja, joita YK:lla ei ole. Islannin operaatio on tarpeellista suoraa jatkumoa kaikelle aikaisemmalle.

Väyrynen sanoi, että meitä ei uhkaa mikään. Ei nyt uhkaakaan, mutta uhka ei tule koskaan torvet soiden, siihen pitää varautua silloin kuin vielä voidaan, uhan tullessa se olisi myöhäistä. Tietysti meidän täytyy ylläpitää Venäjään hyviä suhteita, jotka ovat meille monin tavoin hyödyllisiä, mutta on ymmärrettävä, että ne suhteet voivat kylmetä meistä täysin riippumattomista syistä. Hyvät suhteet meillä oli Neuvostoliittoonkin Kuuban kriisin aikana 1961-1962, mutta silloin NL ilmoitti, että se ei sallisi Suomen jäävän sotilaalliseksi tyhjiöksi, jos se kokisi uhkaa lännestä. Se oli suurena vaikuttajana noottikriisiin, jota suinkaan ei laukaissut Kekkonen, vaikka saikin sen käännettyä varmistamaan jatkovalintansa presidentiksi. Sen kriisin laukaisivat Kennedy ja Hrutshev neuvotteluissaan, joiden tuloksena NL veti ohjuksensa pois Kuubasta ja USA Turkista. Suomi oli suuressa pelissä vain pikkunappula, jollainen olemme edelleen, jos peli alkaa.

Jos Suomelle joskus uhka tulee, ei se tule Ruotsista eikä Nato-naapureistamme Norjasta tai Virosta, vaan se tulee vain idästä. Sen tietävät myös nuo naapurimme, jotka ottavat meidän auliisti mukaan puolustusyhteistyöhön, kun se mahdollinen uhka olisi uhka myös heillekin. Jos ollaan varmoja, että meitä ei tule koskaan uhkaamaan mikään, silloin puolustusvoimamme voidaan lakkauttaa tarpeettomina. Minä en olisi niin hyväuskoinen, eivätkä Väyrysen kaltaisia hyväuskoisia – tai epärehellisiä – onneksemme näy olevan vastuulliset poliitikkommekaan, eikä sellaisia ole niitä asioita eniten miettineissä ja ne asiat parhaiten tuntevissa korkeimmissa upseereissakaan, vaikka heidän onkin julkisuudessa pidettävä suunsa supussa.

Sotilaallinen uhka voi tulla yllättävässä tilanteessa mistä ilmansuunnasta tahansa. Toisen maailmansodan historian olisi luullut sen viimeistään opettavan. Esim. puolalaiset saivat kokea tuon uhan tulleen samalla kertaa sekä lännestä että idästä. Ei sotilaallisen tyhjiön oppi ole voimassa vain idän doktriineissä, kyllä sitä samaa oppia sovelletaan myös lännessä. Neuvostokaudella oli jopa todennäköisempää, että sotilaallinen uhka olisi tullut lännestä, koska meidät luettiin NL:n etupiiriin. USA oli maalittanut ydinaseillaan suomalaisia kohteita kuten ilmeisen tahallaan vuodetuista tiedoista saimme jo kauan sitten tietää.

Sotilasliitossa me valitsemme puolemme ja sen jälkeen voimme olla varmoja, että olemme sen toisen puolen sotilaallisena kohteena. Puolueettomana maana meillä on edes teoreettinen mahdollisuus pysyä konfliktien ulkopuolella. Natolla on nyt idässä koko joukko sotilaallisia puskurivaltioita. Naton suuret maat ovat tyytyväisiä, koska tietävät, että sotaa tultaisiin silloin käymään esisijaisesti näiden puskurimaiden alueella. Suomen ei tulisi tunkea itseään tällaiseksi puskurivaltioksi. Jos sijaintimme olisi jossain Portugalin kohdalla, liittyminen olisi paljon riskittömämpää. Nyt olemme aina etulinjassa, jos Venäjä on potentiaalinen vihollinen.

Eiväthän kaikki korketa upseerit ole suinkaan pitäneet suutaan supussa. Entinen puolustusvoimien komenta Gustav Hägglund on kommentoinut erilaisia Nato-yhteyksiä hyvinkin kriittiseen sävyyn. Nyt vastikään Hesarissa kirjoitti joku eläkkeellä oleva ilamvoimien upseeri, ettei näe mitään perusteita Islanti-operaatioille. Jos upseeristo kulkisi asiassa yhtä jalkaa kuten väität, ei tällaisia kirjoituksia ja kommentteja pitäisi esiintyä.

old_profile_75066 kirjoitti:

No voidaanhan asia nähdä noinkin, jos ei pidetä maatamme puolustamisen arvoisena eikä niin ollen puolustuskykyämme tärkeänä. Nykyinen puolustuskykymme on riittämätön puolustusvoimillemme asetettuja tehtäviä täyttämään. Se on totuus, ja sen luulisi ajattelukykyisen ymmärtävän, jos viitsii hetken miettiä sen syitä, joita koetin tuoda esille. Ehkä nykyisilläkin puolustusvoimillamme voisimme ainakin jonkin aikaa puolustaa pääkaupunkiseutua ja eräitä muita tärkeimpiä kaupunkejamme ja satamiamme, mutta emme millään koko laajaa maatamme. Kulkisiko kepupoliittinen ajattelu niin, että vaikka koko maa olisi pyrittävä pitämään asuttuna, lievealueet eivät sittenkään ole niin tärkeitä, että niitä kannattaisi puolustaa, ulkoistettakoon niiden puolustaminen vaikka Venäjälle. Minä en ajattele niin.

Ei ole mitään perusteita Naton vähättelylle, eikä uskolle, ettei se kaikkia jäsenmaitaan kaikissa olosuhteissa puolustaisi. Siinäkin totuus on toinen ja se on nähty. Naton jäsenyys muodostaa jo niin varman ennalta ehkäisevän suojan, että yhteenkään Nato-maahan ei ole ulkopuolinen koskaan edes yrittänyt tunkeutua. Kaksi Nato-maata – Kreikka ja Turkki – aikoinaan Kyproksen tiimoilta toisilleen kovasti uhittelivat, mutta uhittelu loppui, kun Nato ilmoitti tulevansa väliin, jos se ei muuten lopu.

Ei Naton jäsenyys puolustusmenojamme pienentäisi, sillä siihen ei todellakaan ole varaa, kun puolustusmenomme ovat nytkin vain vajaat puolet jokseenkin kokoistemme Norjan ja Tanskan vastaavista, mutta tuskinpa niitä kasvattaisivatkaan, kun Ruotsin puolustusmenot ovat vielä suuremmat, vaikkei se kuulu Natoon ja on luopumassa yleisestä asevelvollisuudestakin. Rauhanaikaisten puolustusmenojemme kauhistelu on sitäpaitsi järjetöntä, kun tietää, miten hirmuisesti suuremmat menot voisivat koitua siitä, että laiminlöisimme puolustuksemme.

Huvittaa, kun otat tukea mielipiteellesi tuosta Sapiens duxista, jonka ”sotilasura” ja sen tuomat kokemukset ja näkemykset lienevät vain samanlaista bluffia kuin kaikki muukin hänen esittämänsä. Minä sen sijaan olen oikeasti palvellut armeijassa 25 vuotta, monissa erilaisissa tehtävissä, ammattikuntani tasolla erittäin menestyneesti, ja olen lisäksi ollut lähes neljä vuotta sotien jälkeen vielä kytevissä, levottomissa ja vaarallisissakin kriisipesäkkeissä Kyproksella ja Lähi-idässä. Niissä saamani kokemukset antavat vahvaa pohjaa myös maanpuolustuksemme tarpeista esittämillemme näkemyksilleni, jotka ovat jo vuosikymmenten ajan saaneet lisävahvistusta toimiessani aktiivisesti evp-porukoissa, joissa on mukana kaiken arvoisia, hyvin monenlaisissa tehtävissä palvelleita evp-upseereita ja -toimiupseereita ja tapahtumiemme yhteydessä saamme päivtystä tietoihimme myös puolustusvoimiemme nykyisyydestä, kuten menneenä kesänäkin kaksi kertaa, toukokuussa Santahaminassa tutustuessamme Kaartin Jääkärirykmenttiin ja elokuussa Kouvolassa pidettyjen kesäpäiviemme aikana tutustuessamme Uttiin sijoitettuihin yksiköihin ja niiden kalustoon ja tekemisiiin.

Olet siis ilmeisesti kanssani samaa mieltä, että Suomen puolustusstrategiana tulee olla koko maan puolustaminen. Mutta jos se ei onnistu yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan armeijan resursseilla, miten se voisi onnistua muka paremmin vapaaehtoisuuteen tai arvontaan perustuvan miniarmeijan resursseilla?

Ei niitä Nato-joukkoja tänne paljoa riittäisi, sillä en ole kuullut kenenkään järkevän Venäjän uhasta varoittavan pitäneen lähtökohtana, että Venäjä hyökkäisi vain Suomeen. Jos Suomeen hyökätään, se tapahtuu Venäjän ja Nato-maiden sotilaallisen yhteenoton sivutuotteena. Silloin Suomeen riittää Nato-joukoista vain rippeitä.

Olisi mukava kuulla näkemyksesi, ketkä joutuisivat armeijaan sen jälkeen, kun yleisestä asevelvollisuudesta on meillä Naton vaatimuksesta luovuttu. Jäädäänkö odottamaan, löytyykö vapaaehtoisia ensinkään, yritettäisiinkö heitä houkutella hyvällä palkalla vai määrättäisiinkö asevelvolliset arvalla? Vai tehtäisiinkö niin, että armeijaan määrättäisiin köyhien ja sosiaalisesti huono-osaisten perheiden jälkeläiset vaikkapa korvauksena saaduista lapsilisistä? Tuoreiden uutisten mukaanhan lapsilisien maksaminen kansan huonoimmalle ainekselle tuntuu kokoomuslaisia kovasti sapettavan.

Tsaarin Venäjän aikanahan asevelvolliset valittiin arvalla, mistä seurasi vain, että suuret joukot asevelvollisuusikäisiä miehiä pakeni arvontojen ajaksi Amerikkaan. Ehkä vastaava ilmiö tapahtuisi nytkin.

Tuskin nuoria miehiä saadaan houkuteltua ikätovereittensa ivan säestyksellä armeijaan rahallakaan. Esimerkiksi "lähtökohdiltaan alempitasoisten" nuorten määrääminen armeijaan saisi aikaan vain kapinan.

Ja kaikissa vaihtoehdoissa yleisestä asevelvollisuudesta luopuminen aiheuttaisi yleisen maanpuolustustahdon romahtamisen niin, että sama kuin tilattaisiin puolustuspaketti Islannin tapaan muilta mailta kokonaan.

Kuinka itse ratkaisisit ongelman?

mielipidepankki kirjoitti:

Sotilaallinen uhka voi tulla yllättävässä tilanteessa mistä ilmansuunnasta tahansa. Toisen maailmansodan historian olisi luullut sen viimeistään opettavan. Esim. puolalaiset saivat kokea tuon uhan tulleen samalla kertaa sekä lännestä että idästä. Ei sotilaallisen tyhjiön oppi ole voimassa vain idän doktriineissä, kyllä sitä samaa oppia sovelletaan myös lännessä. Neuvostokaudella oli jopa todennäköisempää, että sotilaallinen uhka olisi tullut lännestä, koska meidät luettiin NL:n etupiiriin. USA oli maalittanut ydinaseillaan suomalaisia kohteita kuten ilmeisen tahallaan vuodetuista tiedoista saimme jo kauan sitten tietää.

Sotilasliitossa me valitsemme puolemme ja sen jälkeen voimme olla varmoja, että olemme sen toisen puolen sotilaallisena kohteena. Puolueettomana maana meillä on edes teoreettinen mahdollisuus pysyä konfliktien ulkopuolella. Natolla on nyt idässä koko joukko sotilaallisia puskurivaltioita. Naton suuret maat ovat tyytyväisiä, koska tietävät, että sotaa tultaisiin silloin käymään esisijaisesti näiden puskurimaiden alueella. Suomen ei tulisi tunkea itseään tällaiseksi puskurivaltioksi. Jos sijaintimme olisi jossain Portugalin kohdalla, liittyminen olisi paljon riskittömämpää. Nyt olemme aina etulinjassa, jos Venäjä on potentiaalinen vihollinen.

Eiväthän kaikki korketa upseerit ole suinkaan pitäneet suutaan supussa. Entinen puolustusvoimien komenta Gustav Hägglund on kommentoinut erilaisia Nato-yhteyksiä hyvinkin kriittiseen sävyyn. Nyt vastikään Hesarissa kirjoitti joku eläkkeellä oleva ilamvoimien upseeri, ettei näe mitään perusteita Islanti-operaatioille. Jos upseeristo kulkisi asiassa yhtä jalkaa kuten väität, ei tällaisia kirjoituksia ja kommentteja pitäisi esiintyä.

En ole sinua kovastikkaan arvostanut, kun enimmäkseen aivan hulluja olet puhunut. Mutta kun näyt tulleen järkiisi ja suuren valtiomiehen Paavo Väyrysen kanssa samoille linjoille, niin tervetuloa joukkoomme!

Panomies... kirjoitti:

Menehän jo höppänä punkkaan, mötkön klittaa hinkkaa jo Tampereen sällit, miehet joilla vielä seuisoo...;)

Ei varmaan ole tuo "mötkö" muiden perään kun on noin ihana vakipokakin.
Onne onnea onnea vaan molemmille rakastuneille.

Kyllä se vaarantaa joukkonsa tilanteessa, jossa johonkin Nato-maahan hyökätään. Sopimukset edellyttävät sitä, että liittolaiset ryhtyvät silloin yhteiseen puolustuksee. Ihan samoin meidän täytyy osallistua tarpeen tullen sellaiseen sotaan, missä esim. Syyria hyökkäisi Turkkiin, jos olisimme Naton jäsen.

Toinen asia on sitten se, millä intensiteetillä Suomea puolustettaisiin. Se riippuisi tilanteesta ja kokonaisstrategiasta. Suomessa ei ole mitään kovin suurta erityisarvoa verrattuna esim. mainittuun Turkkiin, joten ei Suomen puolustamiseen suuria panoksia välttämättä asetettaisi, vaikka Ruotsi ja Norja kyllä vaatisivat sellaista oman turvallisuutensa takia.

USAssa on alettu ymmärtää, että sotiminen on kallista ja tuottaa heikosti tuloksia. Näin on käynyt varsinkin Irakissa ja Afganistanissa. Ongelmat ovat vain pahentuneet sotien tuloksena. Satojen terroristien tilalle on tullut tuhansia terroristeja. USA onkin alkanut keskittyä salaisiin operaatoihin ja täsmäiskuihin totaalisen sodankäynnin sijaan. Tällainen oli bin Ladenin tappaminen, lennokki-iskut sekä USAn isku Iranin ydinvoimalaan kybersodankäynnin keinoin.

KYLLÄ KAPI NÄMÄ....

...puolustus- tradekiset NATO-kuviot osaa ja hallitsee onhan hän toiminut viimeksi kaksikymmentä vuotta sitten jossakin toimistossa tai peräti RÄTTIVARASTOLLA kessun natsat kauluslaatoissaan. Palvellut maata ja noussut sotilasurallaan älykkyysosamääränsä edellyttämällä tavalla.

OTA HUOMIOON kirjoitti:

KYLLÄ KAPI NÄMÄ....

...puolustus- tradekiset NATO-kuviot osaa ja hallitsee onhan hän toiminut viimeksi kaksikymmentä vuotta sitten jossakin toimistossa tai peräti RÄTTIVARASTOLLA kessun natsat kauluslaatoissaan. Palvellut maata ja noussut sotilasurallaan älykkyysosamääränsä edellyttämällä tavalla.

Kyllä minä edelleen olen kiinnostunut Suomen turvallisuudesta, ja melkoista asiantuntemusta siihen tarvittavan suhteen minulla on, kun palvelin kauan puolustusvoimissa ja edelleen olen mukana evp-järjestöissä, joissa noissakin asioiissa pysytään ajan tasalla. Puolustusvoimissa olen tosin toiminut viimeksi 32 vuotta sitten, silloin Pääesikunnassa. Se on virasto, josta puolustusvoimia johdetaan. Rättivarastolla en ole toiminut koskaan.

Kaksikymmentä vuoitta sitten palvelin Valion isännöitsijänä, olin jo silloin ollut siinä tehtävässä toistakymmentä vuotta.

Kun kohosin korkeimpaan mahdolliseen toimiupseeriarvoon, kapteeniksi heti ensimmäisten joukossa, niin ilmeisesti älykkyysosamääränikin täytyi olla korkea, sillä kai se taustalla vaikutti siihen, että olin menetynyt tehtävissäni niin hyvin, että minut nähtiin ansioituneeksi saamaan sellaisen arvostuksen.

old_profile_75066 kirjoitti:

Kyllä minä edelleen olen kiinnostunut Suomen turvallisuudesta, ja melkoista asiantuntemusta siihen tarvittavan suhteen minulla on, kun palvelin kauan puolustusvoimissa ja edelleen olen mukana evp-järjestöissä, joissa noissakin asioiissa pysytään ajan tasalla. Puolustusvoimissa olen tosin toiminut viimeksi 32 vuotta sitten, silloin Pääesikunnassa. Se on virasto, josta puolustusvoimia johdetaan. Rättivarastolla en ole toiminut koskaan.

Kaksikymmentä vuoitta sitten palvelin Valion isännöitsijänä, olin jo silloin ollut siinä tehtävässä toistakymmentä vuotta.

Kun kohosin korkeimpaan mahdolliseen toimiupseeriarvoon, kapteeniksi heti ensimmäisten joukossa, niin ilmeisesti älykkyysosamääränikin täytyi olla korkea, sillä kai se taustalla vaikutti siihen, että olin menetynyt tehtävissäni niin hyvin, että minut nähtiin ansioituneeksi saamaan sellaisen arvostuksen.

taukista mitä hyvänsä, niin yksi on varmaa. Tampio on vartin päästä oikomassa kirjoitusta.

Eikö tuon tollon typeryydellä ole mitään rajaa???

old_profile_75066 kirjoitti:

Kyllä minä edelleen olen kiinnostunut Suomen turvallisuudesta, ja melkoista asiantuntemusta siihen tarvittavan suhteen minulla on, kun palvelin kauan puolustusvoimissa ja edelleen olen mukana evp-järjestöissä, joissa noissakin asioiissa pysytään ajan tasalla. Puolustusvoimissa olen tosin toiminut viimeksi 32 vuotta sitten, silloin Pääesikunnassa. Se on virasto, josta puolustusvoimia johdetaan. Rättivarastolla en ole toiminut koskaan.

Kaksikymmentä vuoitta sitten palvelin Valion isännöitsijänä, olin jo silloin ollut siinä tehtävässä toistakymmentä vuotta.

Kun kohosin korkeimpaan mahdolliseen toimiupseeriarvoon, kapteeniksi heti ensimmäisten joukossa, niin ilmeisesti älykkyysosamääränikin täytyi olla korkea, sillä kai se taustalla vaikutti siihen, että olin menetynyt tehtävissäni niin hyvin, että minut nähtiin ansioituneeksi saamaan sellaisen arvostuksen.

Yritähän nyt H.V. mahtua housuihisi. Et ole nimittäin tehtävissäsi saanut mitään sellaista tietoa, joka olisi relevanttia Suomen turvallisuudesta puhuttaessa. "Paperitiikeri" olet pelkästään ja huoltohemmo, kirjanpitäjä/toimistosihteeri siis habitukseltasi. Se näkyy myös teksteistäsi.
Ajan tasalla et maailman asioista ole. Miksi rintaääni on kuitenkin niin syvä vaikka tietoa/ymmärrystä ei ole edes kyytipojaksi minuun, yleisjohtajaan verrattuna.

P.S. Nuo Sinun ressujärjestöt ovat pelkästään keskinäisen patsastelun areenoja. Mitään uutta ja luovaa sieltä ei löydy.

P.S.S. Onneksi on Keskusta, joka on täynnänsä viisaita, isänmaallisia ja vastuuta koko maasta tuntevia immeisiä.