Paha saa palkkansa - mutta entäpä ne hyvät? Tuhannet hyvät työntekijät jäivät ilman palkkaa potkujen seurauksena ja tuhansia uhkaa irtisanominen, mutta yrityspomot (Hyv'ät Veljet) ottivat miljoonapalkkansa korotettuna kuten ennenkin v 2011:
Reijo Karhinen, OP-POHJOLA, 942.175 €, irtisanominen uhkaa 700 työntekijää tänä vuonna (2009 tulot 849165)
Jussi Pesonen, UPM-KYMMENE, 3.350.696 €, potkut 348 työntekijälle (2009 tulot 1.703.210)
Matti Kähkönen, METSO (maalisk. 2011) 655.554 €, irtisanominen uhkaa 630 työntekijää (2009 tulot 483.072)
Mika Vehviläinen, FINNAIR, (asuntosotkut, STAY-bonukset) 777.755, potkut 380 työntekijälle (2009 tulot 839978, v 2010 tulot 716156)
Matti Halmesmäki, KESKO, 1.200.401 €, irtisanominen uhkaa 500 työntekijää (2009 tulot 711.050)
Heikki Nikku, LOGICA, 471.449 €, irtisanominen uhkaa 250 työntekijää (v. 2009 tulot 388.953)
Arto Tiitinen, ISKU (maalisk. 2011), 339.318 €, irtisanominen uhkaa 200 työntekijää (2009 tulot 250.644)
Edellä olevat johtajien palkkatiedot ja yritysten irtisanomistiedot ovat perjantaina 211. Ilta-Sanomista.
Kun yritys ilmoittaa irtisanovansa tai lomauttavansa henkilökuntaa, yrityksen kurssi yleensä nousee ja johtajien bonukset - lyhyellä tähtäimellä. Laajat irtisanomiset liittyvät usein tuotannon siirtämiseen halpatyövoiman maihin.
Suomessa yritysten saamia tukia ei ole sidottu tuotannon pysyttämiseen Suomessa tai työllistämiseen. Samat yritykset nostavat samoin perustein joka vuosi yritystukia. Tänä vunna työ- ja elinkeinoministeirön budjetti on 3,34 miljardia euroa. Innovaatiotuki ja yritysten kansainvälistyminen maksaa veronmaksajille 820 miljoonaa, työllistämis- koulutus- ja erityistoimet maksavat veronmaksajille 485 miljoonaa, Suomen Vientiluotto Oyn lainat 400 miljoonaa. On Finnveraa, Tekesiä, Tukesia, MEKiä, Mikesiä, yrityshankkeiden valmistelua, innovaatiokeskittymiä jne. Yritystuet vääristävät tutkijoiden mukaan kilpailua - eivätkä ole lainkaan tarpeellisia. Miksi niitä sitten maksetaan?
Pitäisikö yritystukien ehtona olla tuotannon pysyttäminen Suomessa
tietyn ajan tai tukien palautus?
Nokia on ollut yksi suurimmista tukien saajista - vaikkei tukia tarvinnutkaan menestysvuosinaan. Yksi syy miksi Nokialle tukia maksettiin oli se, että Nokia pysyisi Suomessa. Olisiko Nokia nostanut yritystuet, jos niiden ehtona olisi ollut tuotannon pysyttäminen Suomessa? Nyt Nokia yritystuet otettuaan muutti koko tuotannon halpatyövoiman maihin.
Miten suuria yritystukia veronmaksajien rahoilla ovat saaneet ne yritykset, jotka siirtävät tuotannon halpatyövoiman maihin? Minkälaisia tukiaisia ovat saaneet ne yritykset, joiden johtajat kaksinkertaistavat miljoonapalkkansa mutta irtisanovat satoja työntekijöitä.
Sitäkö varten niitä yritystukia maksetaan valtion verokertymästä kolme miljardia euroa vuodessa, jotta yritykset voivat viettää "osinkokarnevaaleja", lomauttaa ja irtisanoa mielin määrin - ilman kunnollista irtisanomissuojaa, esim. samanlaista kuin Saksan työntekijäin irtisanomisturva ja -paketit.
Reijo Karhinen, OP-POHJOLA, 942.175 €, irtisanominen uhkaa 700 työntekijää tänä vuonna (2009 tulot 849165)
Jussi Pesonen, UPM-KYMMENE, 3.350.696 €, potkut 348 työntekijälle (2009 tulot 1.703.210)
Matti Kähkönen, METSO (maalisk. 2011) 655.554 €, irtisanominen uhkaa 630 työntekijää (2009 tulot 483.072)
Mika Vehviläinen, FINNAIR, (asuntosotkut, STAY-bonukset) 777.755, potkut 380 työntekijälle (2009 tulot 839978, v 2010 tulot 716156)
Matti Halmesmäki, KESKO, 1.200.401 €, irtisanominen uhkaa 500 työntekijää (2009 tulot 711.050)
Heikki Nikku, LOGICA, 471.449 €, irtisanominen uhkaa 250 työntekijää (v. 2009 tulot 388.953)
Arto Tiitinen, ISKU (maalisk. 2011), 339.318 €, irtisanominen uhkaa 200 työntekijää (2009 tulot 250.644)
Edellä olevat johtajien palkkatiedot ja yritysten irtisanomistiedot ovat perjantaina 211. Ilta-Sanomista.
Kun yritys ilmoittaa irtisanovansa tai lomauttavansa henkilökuntaa, yrityksen kurssi yleensä nousee ja johtajien bonukset - lyhyellä tähtäimellä. Laajat irtisanomiset liittyvät usein tuotannon siirtämiseen halpatyövoiman maihin.
Suomessa yritysten saamia tukia ei ole sidottu tuotannon pysyttämiseen Suomessa tai työllistämiseen. Samat yritykset nostavat samoin perustein joka vuosi yritystukia. Tänä vunna työ- ja elinkeinoministeirön budjetti on 3,34 miljardia euroa. Innovaatiotuki ja yritysten kansainvälistyminen maksaa veronmaksajille 820 miljoonaa, työllistämis- koulutus- ja erityistoimet maksavat veronmaksajille 485 miljoonaa, Suomen Vientiluotto Oyn lainat 400 miljoonaa. On Finnveraa, Tekesiä, Tukesia, MEKiä, Mikesiä, yrityshankkeiden valmistelua, innovaatiokeskittymiä jne. Yritystuet vääristävät tutkijoiden mukaan kilpailua - eivätkä ole lainkaan tarpeellisia. Miksi niitä sitten maksetaan?
Pitäisikö yritystukien ehtona olla tuotannon pysyttäminen Suomessa
tietyn ajan tai tukien palautus?
Nokia on ollut yksi suurimmista tukien saajista - vaikkei tukia tarvinnutkaan menestysvuosinaan. Yksi syy miksi Nokialle tukia maksettiin oli se, että Nokia pysyisi Suomessa. Olisiko Nokia nostanut yritystuet, jos niiden ehtona olisi ollut tuotannon pysyttäminen Suomessa? Nyt Nokia yritystuet otettuaan muutti koko tuotannon halpatyövoiman maihin.
Miten suuria yritystukia veronmaksajien rahoilla ovat saaneet ne yritykset, jotka siirtävät tuotannon halpatyövoiman maihin? Minkälaisia tukiaisia ovat saaneet ne yritykset, joiden johtajat kaksinkertaistavat miljoonapalkkansa mutta irtisanovat satoja työntekijöitä.
Sitäkö varten niitä yritystukia maksetaan valtion verokertymästä kolme miljardia euroa vuodessa, jotta yritykset voivat viettää "osinkokarnevaaleja", lomauttaa ja irtisanoa mielin määrin - ilman kunnollista irtisanomissuojaa, esim. samanlaista kuin Saksan työntekijäin irtisanomisturva ja -paketit.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Yritysten pörssiosakkeiden arvo nousee, kun henkilöstö irtisanotaan ja tuotanto siirretään ulkomaille. Yritysjohtajat ottavat miljoonapalkkiot suomalaisten yritystoiminnan siirtämisestä halpatyövoiman maihin, ja sitä toimintaa valtio ja kokoomuslainen elinkeinoministeri (viime hallituksessa kepulainen) tukee kaikin keinoin.
Eikä se riitä, että teollisuustuotanto siirretään ulkomaille. Suomalainen kaivannaisteollisuus annetaan ulkomaisille sijoittajille, jotka vievät voitot ja verot muihin maihin. Suomeen jäävät jätevuoret ja menetetyt mahdollisuudet.
Kokoomuslaisen elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen suomalaisten oma kaivostoiminta ei ole kannattavaa, joten ulkomaisten sijoittajien kaivostoimintaa pitää kaikin keinoin tukea ja kaivosteollisuus rakentaa Suomessa ulkomasten sijoittajien ehdoilla luontoa säästämättä