HS tänään:
”Liitoskuntien äänestyslama huolestuttaa Sdp ja kokoomus toivovat tulevalta lailta useita malleja lähidemokratian vahvistamiseksi.”
Äänestysprosentti on romahtanut jo perustetuissa suurkunnissa Valko-Venäjän tasolle. Sama tulee tapahtumaan ympäri maan kun Kokoomuksen ja SDP:n suurkuntamalli runnotaan läpi. Nyt on jo hätä kädessä. Nyt suunnitellaan suurkuntien jakamista pienempiin osiin ”kunnanosavaltuustoihin ja aluetoimikuntiin”.
HÖH!
Naurettavaa! Ensin kootaan suurkunnaksi joka sitten jaetaan ”kunnanosiksi” Voihan vittu! Ei järjen häivää tuollaisessa saikkaamisessa – eestaas-huopaamisessa!
Tuossakin valossa Keskustan selkeä maakuntamalli alkaa tuntua ainoalta järkevältä vaihtoehdolta. Hallintohimmelikurjuus vain pahenee, kun olemassa olevaa demokratiavajetta paikataan yhä uusilla kikkailuilla. Loppujen lopuksi päädytään samaan kuin mistä lähdettiin – rajat on vain uudestaan piirretty Kokoomuksen ja SDPn tahdon mukaan.
http://www.hs.fi/digilehti/#05112012/kotimaa/Liitoskuntien äänestyslama huolestuttaa/a1352001150593
”Liitoskuntien äänestyslama huolestuttaa Sdp ja kokoomus toivovat tulevalta lailta useita malleja lähidemokratian vahvistamiseksi.”
Äänestysprosentti on romahtanut jo perustetuissa suurkunnissa Valko-Venäjän tasolle. Sama tulee tapahtumaan ympäri maan kun Kokoomuksen ja SDP:n suurkuntamalli runnotaan läpi. Nyt on jo hätä kädessä. Nyt suunnitellaan suurkuntien jakamista pienempiin osiin ”kunnanosavaltuustoihin ja aluetoimikuntiin”.
HÖH!
Naurettavaa! Ensin kootaan suurkunnaksi joka sitten jaetaan ”kunnanosiksi” Voihan vittu! Ei järjen häivää tuollaisessa saikkaamisessa – eestaas-huopaamisessa!
Tuossakin valossa Keskustan selkeä maakuntamalli alkaa tuntua ainoalta järkevältä vaihtoehdolta. Hallintohimmelikurjuus vain pahenee, kun olemassa olevaa demokratiavajetta paikataan yhä uusilla kikkailuilla. Loppujen lopuksi päädytään samaan kuin mistä lähdettiin – rajat on vain uudestaan piirretty Kokoomuksen ja SDPn tahdon mukaan.
http://www.hs.fi/digilehti/#05112012/kotimaa/Liitoskuntien äänestyslama huolestuttaa/a1352001150593
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kokoomuksen ja Sdp:n mielestä tuoreet tiedot kuntaliitoskuntien äänestysprosenttien romahduksesta on otettava vakavasti, kun hallitus kirjoittaa Suomeen uuden kuntalain. Lain valmistelussa pitäisi tarkasti pohtia, miten kuntalaiset saataisiin osallistumaan päätöksentekoon nykyistä paremmin.
Helsingin Sanomat kertoi lauantaina, että äänestysprosentit laskivat 2000-luvun liitoskunnissa huomattavasti enemmän kuin kunnissa, joissa ei ole tehty yhtään liitosta.
Mukana selvityksessä olivat kunnat, jotka ovat syntyneet neljän tai useamman kunnan liitoksesta.
Koko maassa äänestysprosentti laski kolme prosenttiyksikköä 58,2 prosenttiin. Esimerkiksi Pieksämäellä äänestysprosentti laski liki 10 prosenttiyksikköä edellisvaaleista.
Kuntauudistuksen poliittisen seurantaryhmän vetäjä Maarit Feldt-Ranta (sd) sanoo tietojen soittavan varoituskelloja.
Feldt-Rannan mukaan kuntalain uudistamisen keskeinen sisältö on juuri lähidemokratian vahvistaminen kauttaaltaan.
"Ihmisillä on erityyppisiä vaikuttamistarpeita, ei vain se, että saa neljän vuoden välein äänestää. Tarvitaan muitakin vaikuttamisen mahdollisuuksia, että on jollain tavalla kiinnittynyt kuntaan."
Feldt-Rannan mielestä kunnanosavaltuustot eivät ole patenttiratkaisu, vaan sopivat viiteen kuuteen suurimpaan kuntaan.
Poliittisen seurantaryhmän jäsen Petteri Orpo (kok) ei ole yllättynyt liitoskuntien äänestysinnon romahduksesta.
"Jotain täytyy tehdä. Toivoisin kuntalain uudistukselta erilaisia malleja kunnanosavaltuustoista ja aluetoimikunnista."
Orpon mukaan kokoomuksessa suosiota on saanut myös ajatus kunnan sisäisistä vaalipiireistä.
Hallitus asetti heinäkuussa kuntalain kokonaisuudistusta varten kaikki puolueet sisältävän seurantaryhmän, työvaliokunnan ja valmistelujaostot.
Kuntalaki on kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki, eli juuri sitä uudistettaessa joudutaan miettimään, miten demokratia toimii entistä suuremmissa kunnissa.
Uudistusvaihe on pitkä: valmista pitäisi olla vasta keväällä 2014.
Ensin hallituksen pitäisi kirjoittaa kuntarakennelaki eli malli siitä, miten uudet ja entistä suuremmat kunnat saadaan synnytetyksi.